Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

26.02.2010
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[04] Oikeudelliset
[21] Poliittiset

50 000 IHMISEN KANSALAISALOITTEESTA LAKIEHDOTUS

- Kansalaisaloite
- EU:n Vihreä kirja kansalaisaloitteesta
- Mitkä kansalaisaloitteen vaatimukset?
- Pitääkö aloite rekisteröidä?
- Kuntalaisaloite ei ole lakialoite
- Kansalaisaloitteen tarkoitus
- Aloitteen läpimeno ei ole taattu
- Entä kansalaisäänestys?
- Entä epäluottamuslause-äänetys?
- Kansalaisvetoomus - todellista kansalaisaktiviteettia

Kansalaisaloite

Oikeusministeriön asettama Christoffer Taxellin komitea on käsitellyt Suomen perustuslakiin tarvittavia muuksia ja jätti mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille 10.02.2010. Mietinnössä käsitellään mm. presidentin ja hallituksen välistä vallankäyttöä ja kansalaisaloitetta.

Taxellin komitea esittää perustuslain 53 § 3 momentin kuuluvan seuraavasti:

Kansanäänestys ja kansalaisaloite
Vähintään viidelläkymmenellätuhannella
äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus
tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi
sen mukaan kuin lailla säädetään.


Tämä lyhyt lakialoite toteutuessaan merkitsee sitä, että perustuslaki sisältäisi vain kansalaisaloitteen yleiset perusteet. Muutoin kansalaisaloitteen periaatteet säädettäisiin tavallisen lain tapaan.

Pitemmälle menevistä suoran demokratian muotoja, kuten kansanäänestystä (tai kansalaisäänestystä) tai epäluottamuslause-äänestystä ei muutosehdotuksessa käsitellä.

Ehdotuksen yleinen sanamuoto jättää paljon avoimeksi. Komiteanmietinnössä puhutaan mm. kansalaisaloitteen muotovaatimuksista, kielikysymyksistä, allekirjoitusten keräämisajasta ja –tavasta, henkilötietojen antamisvelvollisuudesta, allekirjoitusten oikeellisuudesta ja viranomaisvalvonnasta.

EU:n Vihreä kirja kansalaisaloitteesta

Lissabonin sopimuksessa on haluttu tuoda äänestäjien käyttöön uusi vaikutuskanava, eurooppalainen kansalaisaloite. Siinä 1 000 000 kansalaista useasta jäsenmaasta voi suoraan pyytää Euroopan komissiota tekemään lainsääädäntöaloitteen kansalaisia koskevasta asiasta, joka kuuluu EU:n toimivallan piiriin.

Eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen liittyvä julkinen kuuleminen päättyi 31.01.2010. Kuulemista helpottamaan on julkaistu Vihreä kirja, joka verraten yksityiskohtaisesti käsittelee asiaan liittyviä oikeudellisia, hallinnollisia ja käytännön kysymyksiä.

Vihreä kirja tuo Taxellin komiteaa yksityiskohtaisemmin esille ratkaisua edellyttäviä kysymyksiä. Toisaalta EU:n kohdalla kyse on noin 500 miljoonan ihmisen ja 27 valtion kansalaisille tarkoitetusta toiminnasta. On kuitenkin todennäköistä, että Suomessa tullaan soveltuvin osin noudattamaan EU:n päätöksiä kansalaisaloitteesta.

Mitkä kansalaisaloitteen vaatimukset?

Taxellin komitea päätyi 50 000 kansalaisen aloitteeseen. Eriävän mielipiteen asiassa jätti kansanedustaja Toimi Kankaanniemi, jonka mielestä määrä olisi tullut nostaa 75 – 100 000 kansalaiseen. Tätä hän perusteli erityisesti sillä, jos aloitteen sähköinen allekirjoitus hyväksytään.

Kansalaisaloitteen allekirjoittajan alaikäraja asettunee 16 – 18 vuoden välille, todennäköisesti äänestysikärajaa vastaavaksi. Aloitteen muoto jäänee vapaamuotoiseksi, kunhan se on riittävän selkeä.

Merkittävän kysymyksen muodostaa se, hyväksytäänkö internetissä tapahtuva nimien kerääminen ja jos hyväksytään, mitä varmennustoimenpiteitä (esim. verkkopankin kautta tapahtuva) edellytetään.

Pitääkö aloite rekisteröidä?

On todennäköistä, että kansalaisaloite tulee rekisteröidä, jolloin sen aloitusaika on yksiselitteinen. Nimien keräämiseen annettaisiin mahdollisesti vuoden verran aikaa.

Edellytetäänkö aloitteen järjestäjältä esim. kaiken rahoitus- ja muun olennaisen tiedon antamista, on mielenkiintoinen kysymys. Avoimena on myös se, liitetäänkö keräyksen järjestäjään jotain vaatimuksia.

Vastavuoroisesti voidaan kysyä, asetetaanko kansalaisaloitteen käsittelylle jokin määräaika, minkä sisällä aloite on käsiteltävä tai laitettava vireille.

Kuntalaisaloite ei ole lakialoite

EU:n kansalaisaloitetta tai Taxellin komitean suosittamaa kansalaisaloitetta ei pidä sotkea kuntalaisen oikeuteen tehdä kuntalaisaloitetta, mikä perustuu Kuntalain 28 §:ään.

Se antaa kuntalaiselle suoran osallistumismahdollisuuden kunnan päätöksentekoon. Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä aloitteta kunnan toimintaa koskevissa asioissa.

Kunnan viranomaisten on aina käsiteltävä aloite ja toimenpiteistä on ilmoitettava aloitteen tekijälle. Vähintään kerran vuodessa valtuustolle on ilmoitettava sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja toimenpiteet.

Useilla kunnilla on internetin kotisivuillaan aloitelaatikoita, joinne oman aloitteensa voi jättää. Sähköisesti Kuntaliiton mukaan aloitteen voi tehdä mm. Espoossa, Vantaalla ja Oulussa.

Kunnallisen kansaäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia kunnan äänestysikäisistä asukkaista. Kunnallisaloite ei ole lakialoite, joten Taxellin komitean ehdotuksen tarkoituksena on korjata tämä puute.

Kansalaisaloitteen tarkoitus

Kansalaisaloitteen tavoitteena on demokratian vahvistaminen ja kansalaisten osallistumisen lisääminen. Kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet ovat yleisimpiä suoran demokratian muotoja.

Kansanäänestys tuli Suomen perustuslakiin 1980-luvulla. Sveitsi tuodaan usein esille kansanäänestysten luvattuna maana. Eipä niitä "luvattuja maita" taida juuri muita ollakaan.

Nykyiset demokratiat ovat valtiollisella tasolla käytännössä aina edustuksellista. Siten suora demokratia eli esim. kansalaisaloite on lähinnä edustuksellista demokratiaa täydentävä järjestelmä.

Tavoitteena on kannustaa kansalaisia ottamaan kantaa yhteisiin asioihin. Komiteankin toivomuksena on, että tämä ehkäisisi äänestäjien vieraantumista ja voimattomuuden tunnetta.

Aloitteen läpimeno ei ole taattu

Kansalaisten kiinnostus politiikkaan heikkenee. Harva kansalainen uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa, eihän sellaisia juuri ole tuoreella kansanedustajallakaan. Voisiko kansalaisaloite paikata tätä demokratiavajetta? Keskeinen kysymys kansalaisaloitteen kohdalla on se, mitä uusi menetelmä todellisuudessa antaa kansalle.

50 000 ihmistä saisi tehdä aloitteen uudeksi laiksi. Demokratiaan kuuluu se, ettei kukaan tai mikään takaa tämän vaivalla hankitun aloitteen läpimenoa. Eduskunta voi sen hylätä. Kansalaisaloite ei silti jäisi turhaksi. Ainakin ensimmäiset kansalaisaloitteet saavat paljon huomiota mediassa, mikä tekee tärkeäksi koettua asiaa tunnetuksi.

Voisi olla mielenkiintoista verrata, kummalla olisi suuremmat mahdollisuudet saada lakialoite läpi: suositulla kansanedustajalla vai kansalaisaloitteella. Näiden kahden menetelmän vertailu voi olla vaikeaa. Kustannusten ja nopeuden osalta kansanedustaja-vaihtoehto on vahvoilla.

Entä kansalaisäänestys?

Demokratian näkökulmasta kansalaisaloite on todennäköisesti oikeansuuntainen toimenpide. Sen todellisesta merkityksestä ei kuitenkaan ole vielä mitään tietoa. Kuka takaa, ettei aloitetta oteta vastaan ja haudata byrokratian rattaisiin jauhautumaan kuoliaaksi?

Tässä yhteydessä olisi tarpeen syvällisemmin perehtyä kansalaisäänestykseen ja epäluottamuslause-äänestykseen.

Hallituksen olisi esim. annettava lakiehdotus, jos riittävä määrä kansalaisia sitä vaatii. Järjestettävän äänestyksen tulos sitten määräisi, tulisiko laki voimaan tai ei.

Entä epäluottamuslause-äänetys?

Epäluottamuslause-äänestyksessä riittävän moni kansalainen voisi vaatia esim. ministerin vapauttamista tehtävistään, jolloin asiasta olisi järjestettävä sitova kansanäänestys. Sen tulos ratkaisisi, saisiko viranhaltija jatkaa tehtävässään.

Suomessa nyt käytettävät kansanäänestykset eivät ole sitovia, mikä helposti latistaa kiinnostusta niiden käyttämiseen, koska virkamiehet, hallitus ja parlamentti kuitenkin päättävät asiat.

Suoran demokratian kansanäänestykset ovat sitovia, mikä on toisaalta pelottava, toisaalta hyvin rohkaiseva asia.

Kansalaisvetoomus - todellista kansalaisaktiviteettia

Karjalan palautuksen osalta on jo pitemmän aikaa kerätty kansalaisvetoomusta (www.kansalaisvetoomus.fi). Siinä on nyt noin 150 000 nimeä. Yli 60 000 nimeä on kerännyt yksistään Tarmo Rinne Lahdesta. Saavutus on huikea ja osoittaa sekä yksittäisen kansalaisen että suoran kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet.

Lisätiedot: Veikko Saksi


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Sisäinen haltuunotto

Uutisissa 3.3-2010 klo 15.00 mainittiin Virolaisen lähteen tietävän Venäjän suunnittelevan entisten neuvostovaltioiden sisäistä haltuunottoa, myös Suomi mukaanlukien. Viekö kaasuputkiasiassa annettu sormi jatkossa koko käden?
2Xevakuoitu [2010-03-03 15:22:21]


Lakisääteisesti asioiden kimppuun

Tarvittavat 50 000 ääntä kertyisivät nopeasti mm. sotasyyllisyysasiassa yms. kysymyksissä. Sähköiset varmennetekniikat ovat jo olemassa. Lainoppineitakin löytyisi valmistelemaan aloitteita.
Maa_Mykrä [2010-03-02 15:28:59]


Kansanvalta ei ole huutoäänestys

Ennen kuin voidaan pitää Karjalaa jo käytännössä palautuneena tämän komiteamietinnön perusteella on syytä ottaa huomioon mikä on lähes poikkeuksetta yksittäisten kansanedustajien tekemien (tehtailemien) lakialoitteiden - joihin siis tämä kansalaisaloite rinnastuisi - kohtalo eduskuntatyössä. Ne eivät milloinkaan ehdi paljoudestaan johtuen tulla käsittelyyn ja raukeavat aina ko. valtiopäivien päättyessä. Parlamentaarista edustuksellista demokratiaa loukkaamatta ei ole ajateltavissa että tällainen kansalaisaloite olisi jonkinlaisessa etuoikeutetussa kiireellisyysjärjestyksessä muussa järjestyksessä tehtyjen aloitteiden suhteen.
Kyläpoliitikko [2010-02-27 16:58:35]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].