Tietoa kirjoittajasta


Pentti Kosonen
professori, fil.tri

Pentti Kosonen on epäorgaanisen ja analyyttisen kemian professori (emeritus) Turun yliopistossa ja Turun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

24.03.2010 [02, 06]
»  TURUN SEUDUN KARJALAKLUBI EDUSKUNNASSA 

14.09.2009 [02, 08, 11]
»  ”HIMMETÄ EI MUISTOT KOSKAAN SAA ...” 

29.04.2006 [02]
»  UHRIN ANSIOSTA LIPPU LIEHUU

07.08.2005 [02]
»  "TALO JA TAVARAT MÄN, MUTT JÄIHÄ TAPETIT!"

25.08.2004 [02]
»  KARJALA-KYSYMYKSEN MENETETYT SUKUPOLVET

11.06.2004 [02]
»  SOTASYYLLISYYS KUMOTTAVA

02.06.2004 [02]
»  TURUN SEUDUN KARJALAKLUBI TAPAA LAUKKASEN

28.07.2002 [02]
»  SUOMEN KARJALA, ISIEMME PERINTÖMAA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

24.03.2010
Pentti Kosonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[06] Sotasyyllisyys
[21] Poliittiset

TURUN SEUDUN KARJALAKLUBI EDUSKUNNASSA

Turun Seudun Karjalaklubi
Eduskunta/Helsinki 24.03.2010


Tiedote Turun Seudun Karjalaklubin ja Varsinais-Suomen kansanedustajien yhteistyöryhmän tapaamisesta eduskunnassa 24.03.2010

++

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueiden palautuskysymystä ja sotasyyllisyysoikeudenkäynnin perustuslainvastaisuutta esillä pitävä Turun Seudun Karjalaklubi sai keskiviikkona 24.03.10 vierailla Varsinais-Suomen kansanedustajien yhteistyöyhteistyöryhmässä eduskunnassa.

Klubilaiset esittivät kansanedustajille näkemyksensä sotasyyllisyystuomioiden purkamisen välttämättömyydestä, jotta Suomen ja maan sen aikaisen valtiollisen johdon yltä voitaisiin virallisesti riisua sotasyyllisyyden valheellinen kaapu pois.

Tämä merkitsisi ennen kaikkea myös sitä, että Suomelle palautuisi oikeusvaltion kunnia.

Klubin mielestä parhaiten tämä voisi toteutua niin, että eduskunta tekisi oikeudenkäymiskaareen muutoksen, joka antaisi Korkeimmalle oikeudelle toimivallan purkaa poikkeuslain perusteella rikosasioissa annetut väärät tuomiot.

Sotasyyllisyyden poistaminen Suomen yltä antaisi klubin mielestä peruslähtökohdan myös Karjala-kysymyksen ratkaisemiseen. Pakkoluovutettujen alueiden palautus toisi poliittisia, taloudellisia ja keskinäistä aitoa luottamusta parantavia etuja sekä Venäjälle että Suomelle.

Varsinais-Suomen kansanedustajien yhteistyöryhmä oli puheenjohtajansa kansanedustaja Esko Kivirannan johdolla hyvin kiinnostunut Karjalaklubin esityksistä. Kiviranta lupasi, että ryhmän edustajat tulevat huolella perehtymään klubin ehdotuksiin.

Lisätiedot:

Turun Seudun Karjalaklubi
Pentti Kosonen
Puh. 050 559 0168
Email


Professori Pentti Kosonen
Tilaisuuden avauspuheenvuoro


Arvoisat Varsinais-Suomen kansanedustajat

Turun Seudun Karjalaklubin puolesta ja tämän meidän lähetystömme puolesta minulla suuri ilo kiittää Teitä, arvoisat Varsinais-Suomen kansanedustajat, ja tämän yhteistyöryhmän puheenjohtajaa kansanedustaja Esko Kivirantaa, tästä meille järjestämästänne tilaisuudesta saada tulla kertomaan ajatuksiamme syvällä meidän sydämissämme liikkuvasta, Teillekin erittäin tutusta asiakokonaisuudesta, "Karjala-kysymyksestä".

Tämä meidän klubimme on vapaamuotoinen keskustelukerho, joka perustettiin vuonna 2002. Klubimme jäseniksi olemme kutsuneet sotasyyllisyysoikeuden tuomioiden purkamisesta ja ns. Karjala-kysymyksestä kiinnostuneita ihmisiä Turusta ja Turun ympäristökunnista.

Osa jäsenistämme on syntyperäisiä pakkoluovutettujen alueiden ihmisiä, osalla taas ei ole minkäänlaisia sukujuuria noille alueille.

Emme ole ensimmäistä kertaa kansanedustajien luona näissä asioissa. Saimme jo kesäkuussa 2004 keskustella kansanedustaja, Karjalan Liiton puheenjohtajan Markku Laukkasen ja koko Karjalan Liiton puheenjohtajiston kanssa sotasyyllisyystuomioista ja Karjalakysymyksestä.

Samoin meillä oli mahdollisuus maaliskuussa 2008 tuoda huolemme näistä asioista myös kansanedustaja, silloisen ulkoministerin Ilkka Kanervan tietoisuuteen.

Viime marraskuussa meillä oli vielä tilaisuus tavata jälleen Karjalan Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen sekä kansanedustaja Petteri Orpo.

Kaikki nämä kolme tilaisuutta ovat muodostuneet meille suuriarvoisiksi ja unohtumattomiksi tapahtumiksi, joista vielä haluamme esittää parhaimmat kiitoksemme niissä mukana olleille kansanedustajille.

Merkittävää oli myös tapaamisemme Venäjän Federation Turun pääkonsulin Vadim Rozanovin ja varakonsuli Ekaterina Bratshenkon kanssa Turussa.

Käsite Karjala-kysymys on meille kaikille terminä ja sisällöllisesti niin tuttu, ettemme lähde sitä tässä tilanteessa enää selvittelemään.

Toteamme vain, että Suomi suurvallan hyökkäyssotien kohteiksi joutuneena, suuren kansalaisuhrin menettäneenä, suurien maa-alueiden luovutukseen pakotettuna, sotakorvauksiin velvoitettuna ja sotasyyllisiksi tuomittuna joutui mielestämme Moskovan ja Pariisin rauhansopimuksissa kohtuuttomien epäoikeudenmukaisuuksien kohteeksi.

Talvisodan, jonka Neuvostoliitto aloitti provosoimalla Mainilan laukaukset, tarkoituksena oli valloittaa ja alistaa Suomi kokonaan Neuvostoliiton silloisen imperiumin osaksi.

Kun tuo ei onnistunut, niin silloisen Neuvostoliiton johto pyrki päämääräänsä jatkuvalla ja uhkaavalla painostuksella Suomea kohtaan.

Painostus selkiytyi ja huipentui ulkoministeri Molotovin selittäessä Berliinissä marraskuussa 1940, että tarkoitus on menetellä Suomen suhteen samoin, kuin Neuvostoliitto oli aiemmin tehnyt Baltian maiden kohdalla.

Suomen ollessa eristyneenä Lännen suurvalloista ja Neuvostoliiton johdon kiellettyä liittoutumisen Ruotsin kanssa Suomen hallituksen oli, itsenäisyyttämme uhanneessa äärimmäisessä vaaratilanteessa, pakko tukeutua Saksaan. Tämä johti Suomen kesällä 1941 uuteen sotaan Neuvostoliittoa vastaan.

Sodan päätyttyä nostetussa sotasyyllisyysprosessissa vuonna 1946 eräät maamme johtomiehet, jotka olivat tehneet parhaansa Suomen itsenäisyyden säilyttämiseksi, tuomittiinkin sotasyyllisiksi.

Todellinen syyllinen myös jatkosotaan, sen tiedämme, oli silloisen Neuvostoliiton johto, joka oli jatkuvasti pyrkinyt tuhoamaan Suomen itsenäisyyden. Tämän ovat eräiden suomalaisten tutkijoiden ohella osoittaneet myös amerikannorjalainen professori Hans Peter Krosby ja Neuvostoliiton tiedeakatemian professorina toiminut Viktor M. Holodkovski.

Historiallisen totuuden julkisaattaminen kansanedustajien ja eduskunnan toimesta olisi mielestämme peruslähtökohta koko Karjala-kysymyksen ratkaisulle.

Historiallisen totuuden pohjalta tulisi kansanedustajien ensimmäiseksi vaatia eduskuntaa toimimaan niin, että Korkeimmalle oikeudelle annettaisiin toimivalta purkaa perustuslain vastaisessa sotasyyllisyysoikeudessa annetut tuomiot.

Näitä laittomiksi katsottavia tuomioita on käytetty Pariisin rauhansopimuksessa Suomea kohdanneiden suurien vääryyksien hyväksyvinä perusteluina.

Korkein oikeus (KKO:2008:94) ja Oikeuskansleri ovat todenneet sotasyyllisyyslain ja sen perusteella annetut tuomiot monella tavalla perustuslainvastaisiksi.

Sotasyyllisyystuomioistuin oli nimenomaan perustuslain kieltämä erityistuomioistuin, joka oli perustettu vain sotasyyllisiksi väitettyjen henkilöiden tuomitsemiseksi taannehtivan lain perusteella. Tuomioistuimen jäseninä oli myös tehtävään jäävejä henkilöitä.

Murhemielellä on todettava, että Suomen korkein poliittinen johto selittää kielteistä kantaansa sotasyyllisyystuomioiden purkamiseen vanhalla fraasilla: ”sotasyyllisinä tuomitut eivät tarvitse kunnianpalautusta, koska he eivät suomalaisten silmissä koskaan menettäneetkään kunniaansa”.

”Suomalaisten silmissä”. Niin, niitten suomalaisten, jotka muistavat ja tietävät sotasyyllisyysoikeudenkäynnin laittomuuden.

Entä nuoriso ja tulevat sukupolvet? He saavat tietonsa vain virallisista asiakirjoista, joissa kerrotaan Suomen johtohenkilöiden presidentistä alkaen olevan sotasyyllisinä tuomittu jopa 10 vuoden kuritushuonerangaistuksiin.

Vielä vakavampi tilanne mielestämme on ulkomailla, joissa ei minkäänlaista perimätietoa virallisten asiakirjojen lisäksi ole edes olemassa. Siellä historian kirjat tulevat jatkuvasti opettamaan valheellisesti, että Suomi ja sen johtohenkilöt olivat syyllisiä Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1939-1945 käytyihin sotiin.

Tämä ulkomailla vallitseva virheellinen tieto on korjattavissa vain selkeällä KKO:n päätöksellä, jolla puretaan sotasyyllisyysoikeudenkäynnin tuomiot toteamalla niiden olleen Suomen perustuslain vastaisia ja että tuomiot oli jouduttu antamaan poliittisessa oikeudenkäynnissä ulkovaltojen pakottamina.

Juridisesti sotasyyllisyystuomioiden purkaminen on siis ilmeisesti Korkeimman oikeuden asia, kunhan sille annetaan vain toimivaltuudet. Tähän tarvitaan ensin Eduskunnan poliittinen päätös.

KKO ja Oikeuskansleri ovat eri yhteyksissä todenneet sotasyyllisyyslain ja sen perusteella annetut tuomiot perustuslain vastaisiksi. Useiden oikeusoppineiden (mm. prof. Kauko Sipponen ja prof. Jyrki Virolainen) mielestä Eduskunnan tulisi päätöksellään tehdä Oikeudenkäymiskaareen vain pieni lisäys, joka kuuluisi periaatteelliselta sisällöltään vaikka näin: Korkeimmalla oikeudella on toimivalta purkaa poikkeuslain perusteella rikosasioissa annetut tuomiot.

Arvoisat Kansanedustajat

Vuonna 2009 syys–lokakuun vaihteessa, viikolla 40, Taloustutkimus Oy teki gallup-tutkimuksen suomalaisten halusta purkaa sotasyyllisyystuomiot.

Tutkimuksen mukaan kansan enemmistö, 57 %, kannatti purkamista, 25 % ei osannut ottaa kantaa ja vain 18 % vastusti. Tämä tulos osoittaa, että ryhtyessänne Eduskunnassa toimeen poliittisen päätöksen saamiseksi aikaan tässä asiassa, Teidän takananne on kansan enemmistön tuki.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin kumoutuminen tuo jatkossa Suomen Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueiden palauttamisvaatimuksen, ei vain Venäjän suhteen vaan kansainvälisestikin oikeutetuksi.

Toivomme, että Te, arvoisat Varsinais-Suomen kansanedustajat, haluaisitte ja voisitte olla Eduskunnassa tämän hankkeen eteenpäin viejinä sekä henkisesti tukea ja rohkaista kollegoitanne tulemaan voimakkaasti hankkeeseen mukaan.

Olemme halunneet ottaa tämän sotasyyllisyysasian esille ensimmäiseksi tässä keskustelussa toistaen vielä sen, että pidämme sitä ikään kuin lukon avaamisena Karjala-kysymyksen jatkoselvittelylle.

Pyydämmekin kunnioittavasti, että voisimme alkuun keskustella tästä sotasyyllisyysasiasta ja sitten ottaa esille niitä Karjala-kysymykseen kuuluvia muita asioita, joita klubimme jäsenillä on Teille esittää.

Lopuksi haluamme vielä korostaa, että emme pidä Karjala-kysymyksen ratkaisua vain karjalaisten ja karjalaisen heimon asiana, vaikka sen synty ja olemassa olo on heitä kaikkein kovimmin koskenut.

Karjala-kysymys on koko Suomen asia, kaikkien suomalaisten asia. Se on isänmaan asia, jonka ratkaisua pyydämme Teitä, arvoisat Varsinais-Suomen kansanedustajat, koko eduskunnan kanssa lähtevän viemään onnelliseen lopputulokseen.



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Kosonen puhui kummallisia

Lainaus Kososen puheen tekstistä:

"Vielä vakavampi tilanne mielestämme on ulkomailla, joissa ei minkäänlaista perimätietoa virallisten asiakirjojen lisäksi ole edes olemassa. Siellä historian kirjat tulevat jatkuvasti opettamaan valheellisesti, että Suomi ja sen johtohenkilöt olivat syyllisiä Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1939-1945 käytyihin sotiin."

Kosonen turvautuu tässä tarkoitushakuiseen tosiasioiden venyttämiseen. Vai pitäisikö sanoa hänen puhuvan muunnettua totuutta. Se on tuskin eduksi hänen ja lähetystön edustamalle asialle, mutta aika yleistä karjalanpalauttaja-revansisteille.

Siis: Sotaansyyllisyysprosessissa ei milloinkaan syytetty tai tuomittu ketään Suomen ja Neuvostoliiton vv 1939 - 1940 käymän sodan johdosta. Yksiselitteisen selvästi kyse oli prosessin koko ajan vuonna 1941 rauhantilan vallitessa alkaneesta sodasta. Toisestakin päästä Kosonen virheellisesti haluaa venyttää käsittelemäänsä sota-aikaa. Suomi ja Neuvostoliitto eivät enää vuonna 1945 olleet keskenään sodassa. Silloin vallitsi välirauhansopimuksen tila. Jos Kosonen on halunnut ulottaa sota-ajan lopullisen rauhansopimuksen solmimiseen saakka niin miksi hän pysähtyy vuoteen 1945 eikä 1947, jolloin Pariisin rauhansopimus astui voimaan.

On tulevien ulkomaisten historian oppikirjojen aliarvioimista olettaa niiden lankeavan näiden väärien tietojen esittämiseen kuten Kosonen tässä puheessaan esittää.

Tällaista se revansismin kiihko teettää. Professorin intelligenssin omaava henkilö esittää tarkoitushakuisesti eduskunnan edessä takuulla virheellisiksi tietämiään seikkoja - että maailmalla muka vallitsisi Kososen maalailema käsitys Suomen sotaansyyllisyystuomioiden koskemisesta myös talvisotaa ja Lapin sotaakin - ja tulee täten vähätelleeksi eduskuntaakin.

Tosiasioiden tunnustaja [2010-03-25 00:32:57]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].