Tietoa kirjoittajasta


Pekka Virkki

Pekka Virkki
opiskelija

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

05.02.2011
»  KARJALA-KESKUSTELU HERÄÄMÄSSÄ - KIITOS PUTININ JA WIKILEAKSIN

29.01.2011 [06, 15, 19]
»  NUORISSA ON MAHDOLLISUUS - MUTTA ANNETAANKO SE HEILLE?

17.11.2010 [04, 06]
»  BJARNE KALLIKSEN LAKIALOITE SOTASYYLLISYYDESTÄ 

06.02.2010 [04, 06]
»  JULKILAUSUMA: EI TANSSIVALLE REHABILITAATIOLLE! 

27.01.2010 [02, 06, 16]
»  MUISTITIETO JA HISTORIAN KIPUPISTEET 

09.07.2009 [09, 15, 16]
»  TALLINNAN MAHTAVAT LAULUJUHLAT 

30.05.2009 [02, 06]
»  SUOMALAISTEN HERÄÄMINEN ETENEE 

07.04.2009 [02]
»  SUOMEN VALTIONJOHDON HARHAUTUSTAKTIIKKA 

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

29.01.2011
Pekka Virkki

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[06] Sotasyyllisyys
[15] Kulttuuri
[19] Karjalaiset yhteisöt

NUORISSA ON MAHDOLLISUUS - MUTTA ANNETAANKO SE HEILLE?

- Karjalainen Nuorisoliitto etsi yhteistyökumppaneita
- Suokas ja Mulari oikeassa sisun merkityksestä
- Nuorten sotasyyllisyystyöryhmän yhteistyöehdotus
- Odottaminen kuvaa suomalaista ilmapiiriä
- Olisiko nyt valmius toimia?
- Organisaatiosta voi tulla itseisarvo
- Ei se raha, vaan henki

Karjalainen Nuorisoliitto etsi yhteistyökumppaneita

Karjala-lehti kertoi vuoden 2011 ensimmäisessä numerossaan, että Karjalainen nuorisoliitto, joka on Karjalan Liiton virallinen jäsenyhteisö ja nuoriso-organisaatio, kärsii taloudellisten varojen puutteesta ja etsii uusia yhteistyökumppaneita "muista karjalaisista yhteisöistä ja yhdistyksistä."

Ymmärrettävästi varojen vähentyessä ja mm. Karjalan Liiton vuotuisen avustuksen pudottua 25 000 eurosta viidesosaan aikaisemmasta, on yhteistyön ja talkootyön merkitys aivan erilainen kuin varakkaalla yhteisöllä.

Liiton pääsihteeri Sari Suokas kertoo tiedottaneensa vaikeuksista opetus- ja kulttuuriministeriöön, mutta toteaa määrärahojen olevan sielläkin rajalliset.

Suokas ja Mulari oikeassa sisun merkityksestä

Liiton pääsihteeri ja puheenjohtaja Outi Mulari toteavat lehden haastattelussa: "Puskemme sisulla eteenpäin ja yritämme löytää uusia yhteistyökumppaneita muista karjalaisista yhteisöistä ja yhdistyksistä”.

Liiton kärkikaksikko on erittäin hyvin ymmärtänyt, että kun ei ole varaa "rellestää", tulee toimintaan usein uutta henkeä ja aika kehittämiselle ja yhteistyön hakemiselle on otollinen.

Karjalainen Nuorisoliitto toimii pääasiassa nk. tapakulttuurin (mm. kansantanssi, käsityöt) alueella. Kyseessä on kuitenkin karjalaisten etujärjestön Karjalan Liiton nuorisoyhteisö, jolla luulisi olevan muutakin agendaa. Pääsihteeri Suokkaan haastattelussa antaman lausunnon mukaan näin myös on.

Nuorten sotasyyllisyystyöryhmän yhteistyöehdotus

Pro Karelian nuorten sotasyyllisyystyöryhmä on lähettänyt yhteistyöehdotuksen Karjalaisen Nuorisoliiton hallitukselle koskien toimintaa sotasyyllisyystuomioiden purkamisen hyväksi. Ehdotukseen sisältyi mahdollisuus yhteisen kannanoton laatimiseksi asiasta.

Asia jätettiin Nuorisoliiton harkittavaksi siten, että he saivat halutessaan ehdottaa tapaamisaikaa. Muutenkin tarkoituksena oli lähinnä tiedustella liiton nuorisojärjestön halukkuutta toimia liiton alkuperäisten tarkoitusperien hyväksi, eikä ehdotusta sen vuoksi ollut tarkemmin yksilöity.

Ehdotukseen vastattiin, että asia on lähetetty työvaliokunnalle. Asiaan ei kuitenkaan sen koommin palattu, eikä ehdotuksen sisältöön otettu kantaa. Yhteistyöstä ei liioin kieltäydytty tai ainakaan siitä ei ilmoitettu.

Odottaminen kuvaa suomalaista ilmapiiriä

On kiintoisaa huomata, kuinka yleisesti vastaavanlainen toiminta kuvaa suomalaista ilmapiiriä. Suomalaiset toimivat vasta, kun on aivan pakko. Historiassa on tästä useita esimerkkejä niin makro- kuin mikrotasolla.

Usein ko. toimintatapa voi tuottaa hyvänkin lopputuloksen, mutta tietyissä tilanteissa valmistelutyö olisi ollut välttämätöntä, koska viivyttelyn vuoksi positiivisen muutoksen momentum menetetään.

Esimerkkejä ei tarvitse katsoa kaukaa, riittää kun palaa esim. 1990-luvun alkuun Mauno Koiviston presidenttikaudelle neuvostojohdon riutuessa ongelmissaan ja lopulta menettäessä valtansa.

Olisiko nyt valmius toimia?

Olisiko aika oppia se, että kaikkea ei voi siirtää? Tai se, että vaikeat asiat harvoin siirtyvät toisaalle, vaikka ne unohdettaisiin.

Kyseessä ei ole kritiikki yksittäisiä ihmisiä tai organisaatioita kohtaan, vaan ennen kaikkea ajatus siitä, että asioita on valmisteltava ja edistettävä ennen kuin muutokset voidaan toteuttaa, oli kyse sitten pienestä tai suuresta hankkeesta.

Olisiko Karjalaisella Nuorisoliitolla enemmän yhteistyöhalukkuutta vuoden 2011 alussa kuin oli vuoden 2009 kesällä ja syksyllä? Olisiko Suomi valmiimpi omaisuuden restituutioon ja kansalaistensa oikeuksien systemaattiseen puolustamiseen nyt kuin 1990-luvun alussa?

Voisiko sotasyyllisyyskysymys ratketa lähiaikoina, kun näyttää, että suomettumisen painolastista aletaan vihdoin päästä irti?

Organisaatiosta voi tulla itseisarvo

Kliseinen rikollinen sanoo aseella uhatessaan: "Rahat tai henki!" Nämä eivät kuitenkaan ole toistensa vastakohtia, ja siinä mustavalkoisen ajattelun problematiikka piileekin.

Organisaatioissa itse organisaatiosta ja varojen kuluttamisesta muodostuu usein itseisarvo ilman fokusta, tarkoitusta tai visiota eli päämäärää. Tällöin toiminnalla ei saavuteta mitään. Liian usein toiminnalla kulutetaan vain yhteiskunnan varoja.

Pelkän hengen ja päämäärätietoisuuden ollessa vahvaa, mutta taloudellisten resurssien puuttuessa, on kovin vaikea rakentaa uskottavaa toimintaa päämäärän puolesta.

Ei se raha, vaan henki

Kristilliset lähetystyöntekijät sanovat usein, että heidän työhönsä tarvitaan "rahaa, rakkautta ja rukousta”. Riippumatta ihmisen uskonnollisesta näkemyksestä, tämä sääntö pätee useimmissa organisaatioissa, joiden pääasiallisena tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoittelu. Sellainen kehitys voi olla kansalaisjärjestölle jopa suureksi vaaraksi.

Tarkoituksenani ei ole väheksyä kulttuurin ja yhdessäolon merkitystä karjalaisissa organisaatioissa, näkyyhän sama toimintamalli muuallakin yhteiskunnassa.

Suomalaisesta yhteiskunnasta on kadonnut päämäärätietoisuus. Karjalaiset voisivat perinteisesti ennakkoluulottoman maineensakin perusteella ryhtyä murtamaan tätä käytäntöä myös järjestöissään - toivon mukaan tahtotila leviää myös maamme poliittiseen johtoon laajemmalti, ja he ottavat vihdoin asiakseen sen, mitä Karjalainen Nuorisoliitto ei vielä ole ottanut.

Lisätiedot: Pekka Virkki



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].