[04] Oikeudelliset
[10] Venäjä
[21] Poliittiset

VENÄJÄN VAALIT EU-MEPPIEN ÄÄNESTYKSESSÄ

- Venäjän vaalivilpit aiheuttavat suuttumusta
- Jaakonsaari äänesti EU:ssa vaalien uusintaa vastaan
- Matemaattinen tarkastelu osoittaa vaalivilpin
- EN-äänestyksessä 2006 Elo ja Hurskainen vastaan
- Miten poliitikot käsittelevät sotasyyllisyyttä
- Venäjä on kuilun partaalla

Venäjän vaalivilpit aiheuttavat suuttumusta

Venäjän parlamenttivaaleista on noussut valtaisa kohtu vaalivilpistä. Tuhansien vaalitarkkailijoiden ja venäläisten käsitysten mukaan Vladimir Putinin tukena oleva valtapuolue Yhtenäinen Venäjä paransi lukuisin eri tavoin omaa vaalimenestystään. Arviot vaihtelevat 10 – 25 prosenttiyksikön välillä.

Puolueen äänimäärä romahti, vaikka se vaalivilpinkin jälkeen jäi lähes 50 prosenttiin. Putin ja puolue ovat kiistäneet tiukasti kaiken vilpin. Presidentti Dmitri Medvedev on luvannut, että kaikki vaalivilppiepäilyt tutkitaan. Lupauksella tuskin on olennaista merkitystä.

Putin on maraton-tentissään luvannut asentaa nettikamerat mm. presidentinvaaleihin, jotta niiden rehellisyys voidaan todistaa. Putinin kannatus on romahtanut mielipidemittausten mukaan.

Vaalivilppi ja johtotandemin eli Putinin ja Medvedevin yksioikoinen ilmoitus tehtävien vaihdosta seuraavissa presidentinvaaleissa ovat aiheuttaneet Vladivostokista Pietariin ulottuvien mielenosoitusten aallon, jolla ei näytä olevan loppua.

Jaakonsaari äänesti EU:ssa vaalien uusintaa vastaan

EU-parlamentti on tuominnut vaalivilpin ja vaatinut uusien vaalien järjestämistä. Kotimaa-lehti kysyi suomalaisilta mepeiltä eli parlamentin jäseniltä, miten he äänestivät, kun päätöslausemassa vaadittiin Venäjän vaalien tuomitsemista ja uusintaa.

Lehden mukaan kaikki muut suomalaiset mepit Liisa Jaakonsaarta lukuun ottamatta kertoivat äänestäneensä päätöslauselman puolesta. Jaakonsaari ilmoittaa lehden haastattelussa äänestäneensä tyhjää, koska ”Sosiaalidemokraattien kanta oli, että ensiksi on tutkittava ja saatava pitävät todisteet väärinkäytöksistä ja sen jälkeen kun virheet tiedetään, vaalit on uusittava”.

Jaakonsaaren perustelu ontuu, sillä tuhannet vaalitarkkailijat totesivat vilpin ja se on nähtävänä myös vaalitilaisuuksissa otetuissa videoissa.

Matemaattinen tarkastelu osoittaa vaalivilpin

Mielenkiintoisen lisän vaalivilpin olemassaolosta tuo matemaattinen todistelu, jonka mm. Anton Nikolenko on 08.12.2011 blogikirjoituksessaan, Venäjän vaalit – kusetuksen tilastollinen todentaminen, tuonut esille. Hän tarkastelee vaaleja tilastotieteellisesti normaalijakauman pohjalta.

Venäjän edellisissä presidentinvaaleissa harrastettiin todella monipuolista vaalivilppiä, ehkä voitaisiin puhua paremminkin jo rikoksista. Lukuisten eri muotojen joukossa oli työntekijöiden ja opiskelijoiden pakottamista äänestämään oikein työ- tai opiskelupaikan menetyksen uhalla ja Kremlin musta vaalikassa.

Myös tilastotieteilijät havaitsivat presidentinvaaleissa täysin normaalijakaumasta poikkeavat piikit aina 0.5 %:n ja .0 %:n kohdalla. Esim. alueella Medvedevin äänimäärä oli 88.5 % tai 92.0 %. Se kertoo käsketyn tuloksen käyttämisestä. Huippuna oli hallinnon lupaus maksaa keskusvaalilautakunnalle II kierroksen kulut eli 40.6 milj. dollaria, ellei II kierrosta tarvita. Vaaleista lisää tässä artikkelissa.

EN-äänestyksessä 2006 Elo ja Hurskainen vastaan

Vastaava äänestysilmiö kuin Jaakonsaaren äänestys nähtiin vuonna 25.01.2006, kun Euroopan Neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Elo ja jäsen Sinikka Hurskainen, äänestivät kommunismin tuomitsemista vastaan EN:n päätöslauselmassa.

Jopa Venäjän Vladimir Zhirinovski äänesti tuomion puolesta. Kommunistien Gennady Zuganov taas äänesti rajusti samalla tavalla kuin Elo ja Hurskainen.

Suomalaisilla edustajilla Euroopassa on siten jo perinteitä äänestää neuvosto- ja Venäjämyönteisesti. Perusteluja tälle on käsittämätöntä löytää mistään muusta kuin poliittisesta pelosta.

Miten poliitikot käsittelevät sotasyyllisyyttä?

Suomalaiset poliitikot joutuvat tarkistamaan rehellisyyttään, isänmaallisuuttaan ja perustuslain kunnioitustaan kevään 2012 aikana kansanedustaja Reijo Tossavaisen 16.12.2011 tekemän aloitteen pohjalta.

Tossavainen esittää lakialoitetta, jonka perustana on sotasyyllisyysoikeuden tuomioiden purkaminen. Hallitus ja hallitsevat puolueet voivat estää tämän perustuslakia kunnioittavan lakialoitteen täysistuntoon tuomisen. Lakialoitteen käsittelyssä mitataan, merkitseekö johtaville poliitikoille perustuslaki mitään.

Mielenkiintoista on nähdä, miten presidenttiehdokkaat julkisuudessa ottavat kantaa tuomioiden purkamiseen. Presidentti Tarja Halonen sanoi 01.03.2005 Ranskan ulkopoliittisessa instituutissa yksiselitteisesti, että Suomi kävi erillissotaa, oli sotiin syytön ja saavutti puolustusvoittoja.

Venäjä on kuilun partaalla

Venäjän lähiajan tilanne on erittäin turbulenttinen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaalivilpistä ja hallinnon ylimielisyydestä sydämistynyt kansa jatkaa voimistuvasti demonstroimistaan.

Jos Putin määrää demonstraatiot kokonaisuudessaan väkivaltaisesti lopetettaviksi, hän lisää vastustusta ja häviää. Jos hän ei käytä väkivaltaa, vaan alistuu, hän häviää, koska venäläiset eivät ole koskaan suosineet heikkoja johtajia.

Venäjällä on muutoinkin erittäin suuri määrä ongelmia. Yksi positiivinen näkymä on kuitenkin odotettavissa, Venäjän WTO-jäsenyys. Mitalin toisena puolena on kuitenkin se, että Venäjän on ryhdyttävä käyttäytymään läntisten normien mukaisesti. Siinä sillä onkin dilemma, jota Venäjä ei välttämättä hajoamatta kykene ratkaisemaan.

Lisätiedot: Veikko Saksi