[04] Oikeudelliset
[06] Sotasyyllisyys
[21] Poliittiset

PRESIDENTTIEHDOKKAAT JA SOTASYYLLISYYDEN PURKAMINEN

Neljä kysymystä Sauli Niinistölle ja Pekka Haavistolle presidenttiehdokkaina:

1. Haluatteko Te pitää edeltäjänne Risto Rytin perustuslain vastaisesti tuomittuna?
2. Haluatteko Te olla tuomitun ja sotasyyllisen maan presidentti?
3. Kuuluuko ns. sotasyyllisille poliittinen rehabilitaatio vai tuomioiden purkaminen?
4. Mitä Te aiotte tehdä perustuslain vastaisten sotasyyllisyystuomioiden osalta?



Kuvat: presidenttiehdokkaitten Internet-sivuilta. Vasemmalla presidenttiehdokas Sauli Niinistö, oikealla presidenttiehdokas Pekka Haavisto.

Ehdokkaat ovat vaalikyselyissä vakuuttaneet ihmisoikeuksien ja lakien noudattamista. Niinistö: ”Kyllä, ihmisoikeuksista ei tule tinkiä”. Haavisto: ”Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, ja on myös Suomen asia puuttua ihmisoikeusloukkauksiin maailmalla”. Lähde: IS-vaalikysely.

Presidentiksi ei voi pyrkiä perustuslaista piittaamaton henkilö, koska presidentti antaa vakuutuksen: ”… vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja …”.

Vuonna 1946 presidentti Ryti ja seitsemän muuta poliittista johtajaa tuomittiin sotasyyllisinä ankariin vankeusrangaistuksiin. Tuomioita ei ole purettu, vaikka ne ovat silloisen hallitusmuodon ja nykyisen perustuslain vastaisia.

Sotasyyllisyyslaki oli hallitusmuodon kieltämä taannehtiva laki. Tuomioistuin oli kielletty erityistuomioistuin. Ei noudatettu syyttömyysolettamaa. Osa tuomareista oli syytettyjen julkisina vihamiehinä jäävejä. Oikeudenkäynti ei noudattanut rikosprosessin perusvaatimuksia. Oikeuden tuomareihin kohdistettiin voimakasta ulkopuolista painostusta.

Korkein oikeus (1945 ja 2008), Oikeuskansleri (1992), oikeusministeriön toimikunta (2010) ja lukuisat oikeusoppineet ovat vahvistaneet tuomiot perustuslain vastaisiksi.

Silti poliittinen johto ja korkeimmat oikeustahot ovat estäneet tuomioiden uudelleen käsittelyn ja purkamisen. On vedottu siihen, etteivät tuomitut menettäneet kunniaansa. Syytetyt tuomittiin vankeuteen, heidän kunniaansa tuomioistuin ei ottanut kantaa.

Niinistö sanoo arvostavansa presidenteistä Risto Rytiä, koska ”Hän otti vastuun tietäen joutuvansa siitä kärsimään”. Haaviston tukijoiden mielestä ”Kansakuntamme kaipaa … arvojen uudelleenpuntarointia. Haluamme presidentin, josta voimme olla ylpeitä.”

Kunnioittaako ehdokas erityisesti sotasyyllistä presidenttiä? Onko syyllisyys ylpeyden aihe? Ainakin varatuomari ja asianajaja tuntenee perustuslainvastaisuuden ja syyllisyyden sekä kunnian välisen eron. Tuomiolaitos ei jaa kunniamainintoja vaan tuomioita.

Ehdokkaat ovat valmiita ottamaan ihmisoikeuskysymykset esille vieraissa maissa. Entä kotimaassa? Koko Suomi on yhä sotaan syyllinen, koska Ryti valittiin demokraattisesti presidentiksi ja lähes koko kansa tuki häntä itsenäisyyden säilyttämiseksi.

Kansanedustaja Reijo Tossavaisen tekemä sotasyyllisyyden purkamisen mahdollistava lakialoite tulee ottaa vakavaan käsittelyyn. Kannattavatko ehdokkaat tätä aloitetta?

Kansan tuki on vahvasti tuomioiden purkamisen puolella. Gallupin mukaan 57 % kannattaa purkamista ja vain 18 % vastustaa sitä. 3.2-kertainen enemmistö on purkamisen kannalla.

IS:n kyselyyn netissä vastasi lähes 13 000 henkilöä. Heistä 83 % kannatti tuomioiden purkamista. Ovatko ehdokkaat oikeuden vai vääryyden puolella sotasyyllisyysasiassa?

Lisätiedot: Veikko Saksi