Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

17.02.2012
Pro Karelia ry

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[04] Oikeudelliset
[06] Sotasyyllisyys
[21] Poliittiset

SOTASYYLLISYYS EDUSKUNNAN TÄYSISTUNNOSSA

- Aloite tuomioiden purkamisen mahdollistamiseksi
- Lakialoite lähetettiin lakivaliokuntaan
- Tuomiot esille, kunnes ne on purettu
- Neuvostoperinnöllä on edelleen suuri merkitys
- Tossavaisen aloite erottaa kunnian ja tuomion
- Asia korjattava ennen 100-vuotisjuhlia
- Sasi takertui kunniaan ja kansan tuomioihin
- Jalonen syyllisti Neuvostoliiton
- Jokinen: syyllisyys tahra oikeusvaltion historiassa
- Yrttiaho kiitollinen omista tuomioista
- Halla-aho: moraalisesti ja juridisesti väärät tuomiot
- Braxin puheenvuoro ristiriitainen
- Heinonen: tuomioille vahvat lähtökohdat Suomessa
- Elomaa veteraanien asialla
- Tuupainen perusteli Karjalan Kuvalehdellä
- Tuupainen: 57 % haluaa purkaa tuomiot
- Brax jatkoi kunnian ja tuomioiden sekoittamista
- Heinonen: lakialoite hyvin perusteltu
- Zyskowicz tuomitsi tuomioperusteet
- Onko Zyskowicz tässä asiassa suomettunut?
- Maijala: oikeudenkäynti rikkoi hallitusmuotoa
- Maijalakin sotkee kunnian ja tuomiot
- Lehti: itseoikaisu oikeampi ratkaisu
- Jalonen: Olemme lakimuutoksen velkaa

Aloite tuomioiden purkamisen mahdollistamiseksi

Eduskunta käsitteli täysistunnossaan 16.02.2012 kansanedustaja Reijo Tossavaisen aloitetta sotasyyllisyystuomioiden purkamisen mahdollistavan lain säätämiseksi. Tossavainen toisti puheenvuorossaan blogissaan olleet perustelut uudelle lakialoitteelle.

Erityisen ilahduttavaa käydyissä puheenvuoroissa oli se, että yhtä lukuun ottamatta kaikki puhujat totesivat selkeästi Suomen olleen syytön talvi- ja jatkosotaan. Useat mainitsivat syylliseksi Neuvostoliiton, mikä on ainoa juridisesti ja moraalisesti kestävä tulkinta.

Käydyissä puheenvuoroissa hämmästystä herätti erityisesti se, etteivät kaikki kansanedustajat – eivät edes juristit - lainkaan ymmärtäneet kunnian ja perustuslain vastaisen tuomion välistä eroa. Tässä suhteessa heikoiten asian näyttivät ymmärtävän Kimmo Sasi ja Tuija Brax.

Lakialoite lähetettiin lakivaliokuntaan

Vajaan tunnin keskustelussa kansanedustajat käsittelivät debatti- ja varsinaisissa puheenvuoroissaan asiaa useammalta kantilta. Lakialoitteessa asiaan on syvennytty yksityiskohtaisesti, sen on laatinut juridiikan asiantuntija, professori Erkki Havansi.

On todella hämmästyttävää, että vielä vuonna 2012 löytyy kansanedustajia – ja vieläpä oikeusoppineita – jotka sekoittavat täydellisesti kunnian ja perustuslain vastaisen tuomion. Sitä on vaikea ymmärtää. Tosin kyse voi olla tarkoituksenmukaisesta politiikasta, jossa oma suomettuneisuus tai neuvostomielisyys tuodaan vaivihkaa esille.

Asian täysistuntokäsittelyn päätteeksi puhemiehenä keskustelun puolivälistä toiminut varapuhemies Pekka Ravi ilmoitti: - Keskustelu on päättynyt, puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia lähetetään lakivaliokuntaan.

Tuomiot esille, kunnes ne on purettu

On mielenkiintoista nähdä, miten lakivaliokunta käsittelee sotasyyllisyyden purkamisen mahdollistavaa lakialoitetta. Yleinen periaate on ollut pitkälle se, että kansanedustajien aloitteet haudataan.

Nyt sellaisesta poliittisesta manööveristä ei olisi mitään hyötyä. Sotasyyllisyys on valheellinen ja tahallisesti väärin luotu kuva Suomessa ja maailmalla. Tuomiot olivat silloisen hallitusmuodon ja nykyisen perustuslain vastaisia. Ne ovat oikeusvaltiolle perustuslain vastaisina kestämättömiä.

Jo nyt 57 % kansalaisista haluaa, että tuomiot puretaan. Ilta-Sanomien kyselyyn 2009 vastasi lähes 13 000 kansalaista. Heistä 83 % kannatti tuomioiden purkamista. Ellei tämä hallitus ja eduskunta mahdollista tuomioiden purkamista, asia nousee entistä voimakkaammin esille välittömässä tulevaisuudessa.

Neuvostoperinnöllä on edelleen suuri merkitys

Eduskuntakeskustelussa poikkeavana piirteenä oli se, että puheenvuoroja käyttämään uskaltaneista merkittävä osa rohkeni selvästi osoittaa Neuvostoliiton syylliseksi sotiin. Jopa osa kunnia-käsitteen taakse linnoittautuneista rohkeni tehdä näin. Tosin salissa oli vain kourallinen ihmisiä tässä täysistunnossa.

Mikä ero on siinä, että juridisella toimenpiteellä eli perustuslain vastaiset sotasyyllisyystuomiot purkamalla, syyllisestään Neuvostoliitto kuin että syyllistettäisiin jossain toisessa asiassa esim. Ruotsi? Ero on suuri. Tuskin kukaan epäröisi leimata Ruotsia syylliseksi, jos se olisi totta.

Sen sijaan neuvostovastaisuus on käsite, joka on poliittisissa kahinoissa havaittu mitä oivallisimmaksi lyömäaseeksi. Kansanedustajatasolla on vaikea uskoa, että kunnian ja perustuslainvastaisuus sekoitettaisiin ymmärtämättömyydestä. Pelko näyttää siten olevan kunniaan ripustautumisen taustalla.

Tossavaisen aloite erottaa kunnian ja tuomion

Tossavainen totesi avauspuheenvuorossaan selvästi, että sotasyyllisinä tuomitut - … eivät menettäneet kunniaansa, eikä heidän osaltaan siksi tarvita mitään kunnianpalautusta. Kuitenkin kansallisen ja oikeusvaltiollisen itsekunnioituksen takia on aiheellista viimeistään nyt avata lailla säädetty tie oikaista syytettyjä kohdannut vääryys.

- Sopivin keino kerrottujen raskaasti virheellisten rikostuomioiden poistamiseen on oikeudenkäyntilakiemme tuntema säännöstä nimeltään tuomion purku. Korkein oikeus on tässä tapauksessa oikea ja kvalifioitu instanssi, jolle toimivalta sotasyyllisyysoikeuden tuomioiden purkuasiassa on soveliainta osoittaa.

KKO katsoi 2008, ettei sillä olisi ollut toimivaltaa sotasyyllisyystuomioiden purkamiseen. Tämän vuoksi Tossavainen totesi: – Korostan, että sen vuoksi on nyt aiheellista säätää erityinen laki, jossa KKO:lle nimenomaisesti annetaan tällainen tuomioiden purkamisen toimivalta.

Asia korjattava ennen 100-vuotisjuhlia

Jos sotasyyllisyystuomioissa olisi kyse vain kunniasta, ei se olisi tuomioistuimen asia. Neuvostotyylinen rehabilitointi tai kunnianpalautus ei muuta tuomioita mihinkään. Oikeuden pöytäkirjoissa lukee edelleen: tuomittu syyllisenä.

Mikä oikeusvaltio Suomi on, kun sillä on aivan keskeisessä asiassa silloisen hallitusmuodon, nykyisen perustuslain vastaiset tuomiot yhä voimassa? Ja joka puolella maailmaa on virallinen tieto: suomalaiset johtajat tuomittiin, Suomi on siten syyllinen sotiin. Tossavaisen peruste purkamisen ajankohdalle on selkeä:

- Sotasyyllisyystuomioiden kaltainen syvän traumaattinen kansallinen kipupiste ja kunniavelka on syytä saada kansallisen ja oikeusvaltiollisen itsekunnioituksen tavalla hoidetuksi, ennen kuin Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi sata vuotta.

Sasi takertui kunniaan ja kansan tuomioihin

Debattipuheenvuorossaan Sasi (KOK) ripustautui ensisijaisesti kunniaan: - KKO:lla on oikeus purkaa tuomioita, mutta nythän on kyse henkilöistä, jotka ovat manan majoilla ja täytyy sanoa, että kyllä varsinkin vuoden 89 jälkeen kaikkien sotasyyllisyystuomioistuimessa tuomittujen kunnia on palautettu.

Käsiteltyään mahdollisti muita avattavaksi joutuvia historiallisesti vääriä ratkaisuja, Sasi palasi vielä kunniaan: - … sinänsä selvää asiaa käsitellään tuomioistuimessa, kunnia on palautettu kansan keskuudessa, sitä ei ole oikeastaan koskaan menetettykään.

Sasilta unohtuu, ettei kansa päätä tuomioista, vaan tuomioistuin. Sasi on silti purkamista vastaan. Mitkään muut historialliset vääryydet eivät kuitenkaan anna oikeutta väärien tuomioiden korjaamatta jättämiseen. Jokainen tuomio on yksilöllinen asia, eikä tuomioistuin ota kantaa muuhun kuin käsiteltävään asiaan.

Jalonen syyllisti Neuvostoliiton

Ari Jalonen (PS) katsoi, että - Tämä sotasyyllisyys on täysin keinotekoista suuremman maahamme hyökänneen Neuvostoliiton tekosia. Meidän mielestämme syyllisyyttä ja kunniaa ei heiltä ole koskaan viety pois, eikä sitä sinänsä pidä edes kyseenalaistaa.

Jalosella oli mielenkiintoinen lisänäkökulma: - Samalla ... te, ketkä ette kannata tämän lakialoitteen etenemistä, olette myös hyökänneet sotiemme veteraanien kimppuun.

Tämä näkökulman voi laajentaa siten, että jokainen suomalainen poliitikko ja kansalainen on sotaan syyllinen niin kauan kuin sotasyyllisyystuomiot ovat purkamatta. Presidentti Risto Ryti ja muut tuomitut valittiin demokraattisesti ja kansa lähes yksimielisesti tuki heidän toimiaan. Suomi on maailmalla leimattu syylliseksi sotiin – itse antamiensa tuomioiden pohjalta.

Jokinen: syyllisyys tahra oikeusvaltion historiassa

Kalle Jokinen (KOK) piti aloitetta kannatettavana. - Tämä sotasyyllisyysoikeudenkäynti on tahra Suomen oikeusvaltion historiassa. … oikeusvaltio muodostuu pitkästä historiasta ja käytännöstä, joka siinä valtiossa on. … Siinä mielessä tämä esitys vahvistaisi Suomen historiallista käsitystä oikeusvaltiona.

Niille, jotka esittävät nykyisen Suomen voimattomuutta purkaa tuomiot, Jokisella on yksinkertainen perusta muutokselle: - Jos joskus on jouduttu toimimaan vastoin periaatteita, on ihan oikein, että jälkeenpäin se tunnustetaan ja oikaistaan näitä virheitä.

Yrttiaho kiitollinen omista tuomioista

Jyrki Yrttiahon (VIHR) mielestä – … poikkeus oli siinä, että suomalaiset saivat tuomita johtajansa itse, eikä tuomioita jaellut liittoutuneiden tuomarikunta. Liittoutuneiden jakamana tuomiot olisivat voineet olla paljon ankarammat.

Tuomiot kuitenkin antoi suomalainen tuomioistuin Eduskunnan antaman lain pohjalta, joten asiaa tulee tarkastella Suomen perustuslain näkökulmasta, eikä Yrttiahon esille tuomasta Länsi-Neuvostoliitto -liittoutuneiden näkökulmasta.

Yrttiaho perusteli purkamista vastustavaa kantaansa oikeuskanslerin päätöksellä: - … minusta kannattaa kaivaa esille oikeuskanslerin vastaus vuodelta 1992, jossa hän selkeästi toteaa, että juridisia perusteita tuomioiden purkamiselle ei ole.

Yrttiaholta on jäänyt huomaamatta, että oikeuskansleri päätöksessään yksiselitteisesti tuomitsee sotasyyllisyystuomiot silloisen hallitusmuodon vastaisiksi ja tuo esille ne räikeät oikeusloukkaukset, joihin asiassa syyllistyttiin.

Oikeuskanslerin päätös on poliittinen. Päätöksen lukeminen on Yrttiaholta jäänyt kovin tarkoituksenmukaiseksi.

Halla-aho: moraalisesti ja juridisesti väärät tuomiot

Jussi Halla-aho (PS) tiivisti tuomioiden purkamiseen liittyvät perustelunsa: - … kyse ei ole ainoastaan moraalisesti vääristä tuomioista, vaan myös juridisesti vääristä tuomioista.

Halla-ahon kantaan juridisesti vääristä tuomioista on helppo yhtyä. Korkein oikeus on vuonna 1946 ja toisen kerran vuonna 2008 käsitellyt sotasyyllisyyttä ja molemmilla kerroilla todennut asiaan liittyvän lukuisia perustuslain (silloisen hallitusmuodon) vastaisia tekoja.

Braxin puheenvuoro ristiriitainen

Tuija Braxin (VIHR) puheenvuoro oli ehkä kaikkein omituisin ristiriitaisuudessaan. Ensin hän selvästi totesi: - sotasyyllisyysoikeudenkäynnin selvä oikeusvaltion periaatteiden vastaisuus on oikeusministerikaudellani minun käskystä ja toimeksiannosta selvitetty. Se on hyvin tuore selvitys, mistä käy selville, miltä kaikilta osin oikeusvaltion periaatteita siinä rikottiin.

Sen jälkeen hän sanoi: - Meillä uusi presidentti aloittaa kohta ja yksi vaihtoehto on, että hän jossakin vaiheessa omalla puheenvuorollaan vielä palaa tähän asiaan. Se oli itse asiassa vaihtoehto siitä, miten kansankunta käsittelee tätä ilmiselvästi oikeusvaltioperiaatteiden vastaista tapahtumaa.

Entinen oikeusministeri siten pyyhkii lattiaa perustuslainvastaisuudella, sillä ei ole hänelle mitään merkitystä. Mistä lähtien presidentin tai pääministerin liturginen puhe ja kiitos on poistanut kenenkään tuomion? Sellaista ei voi missään oikeusvaltiossa edes tapahtua.

Heinonen: tuomioille vahvat lähtökohdat Suomessa

Timo Heinonen (KOK) painotti debattipuheenvuorossaan kotimaista vaikutusta: - … hyvin todennäköistä on se ja tutkimukset ovat osoittaneet sen, että tällä sotasyyllisyysoikeudenkäynnillä oli hyvin vahvat lähtökohdat Suomessa, itse asiassa sisäpoliittiset vaikuttimet ja itse [Urho] Kekkonen siinä päällepäsmärinä.

Dosentti Hannu Rautkallion ja tohtori Lasse Lehtisen tutkimukset ovat osoittaneet, että silloisella oikeusministeri Urho Kekkosella oli merkittävä osuus sotasyyllisyysprosessin käynnistämiseen.

Elomaa veteraanien asialla

Puheenvuorossaan Ritva (Kike) Elomaa (PS) käsitteli veteraanien asiaa. Tuomioiden osalta hän totesi: - … tämä Tossavaisen aloite on erittäin kannatettava ja se merkitsisi henkisesti sotiemme veteraaneille, jotka vielä elävät, hyvin paljon.

Eräiden johtavien poliitikkojen vahvalle halulle pysyä itse ja pysyttää koko Suomi sotaan syyllisenä, on vaikea löytää mitään muita kuin syvän suomettuneisuuden ja neuvostopelon vaikutuksia. Mistään perustuslaillisten oikeuksien tai korkean moraalin näkökulmista ei ole kyse.

Tuupainen perusteli Karjalan Kuvalehdellä

Heti ensimmäinen Kauko Tuupaisen (PS) puhujapöntöstä pitämä puheenvuoro oli mielenkiintoinen: - Tänään käsiini saamassa Karjalan Kuvalehdessä käsitellään tätä asiaa, joka on esillä otsikolla Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin virheet tulevat korostetusti esille.

- Tässä on haastateltu Perussuomalaisten ryhmän erityisasiantuntijaa professori, oikeustieteen tohtori Erkki Havansia, josta nostan muutaman kysymyksen ja vastauksen esille, koska ne ovat aivan samankaltaiset kuin mitä mieltä minä olen tästä asiasta.

Tämän jälkeen Tuupainen käsitteli Havansin esille tuomat keskeiset oikeudelliset virheet: satunnainen erikoistuomioistuin, taannehtiva rikoslaki, syytettyjen puolustautumismahdollisuuksien rajoittaminen sekä tuomioistuimeen kohdistettu neuvostoliittolainen ja kotimainen painostus.

Tuupainen: 57 % haluaa purkaa tuomiot

Tuupainen totesi: - … täällä todetaan, että Suomen Gallupin mukaan 57 % suomalaisista haluaa purkaa tuomiot.

Tuupainen viittasi Loviisan Sanomien 16.10.2009 julkaisemaan ja Taloustutkimus Oy:llä teettämään mielipidetutkimukseen sotasyyllisyydestä. Tutkimuksen mukaan 57 % halusi purkaa tuomiot ja vain 18 % vastusti purkamista. Eli 3.2-kertainen enemmistö oli purkamisen kannalla.

Brax jatkoi kunnian ja tuomioiden sekoittamista

Varsinaisessa puheenvuorossaan Brax toi uudelleen esille kunnia-käsitteen aivan kuin se olisi vastepari perustuslainmukaisuudelle. Toisena asiana hän toi esille tuomittujen omaisten kannan.

- Aika painava on se seikka, että aika monet näistä sotasyyllisyyteen tuomittujen omaiset ovat nimenomaan pyytäneet, että tämänkaltaisiin toimiin ei ryhdyttäisi. … He ovat korostaneet, että heidän suvulleen ei koskaan käynyt mielessäkään, että olisi joku kunnia, joka pitää palauttaa. … Suomen kansan laajojen piirien edessä heidän esi-isiensä kunnia ei ole koskaan ollut viety, eikä sitä sen takia tarvitse palauttaa.

Brax ja tuomittujen sukulaiset ovat aivan oikeassa, ei kunniaa tarvitse palauttaa, eikä lakialoitteessa siitä ole lainkaan kyse. Sen sijaan kyse on silloisen hallitusmuodon, nykyisen perustuslain kunnioituksesta, mitä entiseltä oikeusministeriltä ja juristilta sentään voitaisiin odottaa.

Melkoisen outo on Braxin puhe siitä, … että heidän esi-isiensä kunnialla ratsastetaan. He toivoivat että sitä ei kukaan poliitikko tekisi. Brax on itse ensimmäinen, joka tällä kunnialla ratsastaa ja yrittää sen varjolla hukuttaa perustuslainvastaisuuden unholaan.

Heinonen: lakialoite hyvin perusteltu

Heinonen käsitteli varsinaisessa puheenvuorossaan sekä kunniaa että purkamisperusteita: - Sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä tuomitut eivät koskaan menettäneet kunniaansa, sen vuoksi ei heidän kunniaansa voida edes palauttaa. Mutta lakialoite, mikä tänään on käsittelyssä, on mielestäni hyvä ja perusteltu.

Perusteiksi Heinonen toi mm. esteelliset tuomarit ja [Urho] Kekkosen roolin: - … NL vaatimus oli toissijainen ja itse asiassa Kekkonen oli sotasyyllisyysoikeudenkäynnin käynnistävä voima. Tavoite oli hyvin pitkälle sisäpoliittinen.

Heinonen tiivisti - … tuomiot olivat vääriä ja perustuslain vastaisia.

Zyskowicz tuomitsi tuomioperusteet

Varsinaisessa puheenvuorossaan Ben Zyskowicz (KOK) toi sotaan syyttömän osapuolen selvästi esille: - Olemme yhtä mieltä siitä, että suomalaiset eivät olleet syyllisiä jatkosotaan, näin ollen syyllisiä eivät olleet ne sodanajan suomalaiset poliittiset johtajat.

Toiseksi Zyskowicz toi esille tuomiot: - … lähes kaikki ovat samaa mieltä, että nämä sotasyyllisyystuomioistuimessa annetut tuomiot ovat täysin epäoikeudenmukaisia ja koko prosessi oli ristiriidassa monien keskeisten oikeusperiaatteidemme kanssa, eikä tämä oikeudenkäynti tietystikään vastannut millään tavoin edes senaikaisia käsityksiä ns. oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä.

Zyskowicz asettui toisaalta tukemaan lakialoitetta: - … Jos löytyisi tämän päivän Suomesta yhteisymmärrys niin kuin lakialoitteessakin esitetään, että näitä tuomioita lähdettäisiin jälkikäteen purkamaan, niin en minä siinä poikkiteloin asettuisi.

- Se olisi yksi, erinomaisen selkeä tapa osoittaa, että tämän päivän Suomi ei millään tavoin hyväksy silloisia ratkaisuja oikeudenmukaisiksi, vaan tiedostaa, että ne tehtiin poikkeuksellisissa oloissa poikkeuksellisen painostuksen alla.

Onko Zyskowicz tässä asiassa suomettunut?

Kuitenkin Zyskowicz päätyi toteamaan - … että soveliaampaa ilmeisesti olisi se, että … jossakin hyvin luontevassa ja sopivassa yhteydessä Suomen ylin valtionjohto vielä selvästi ja kerran toisi … sinänsä selvän seikan, että sotasyyllisinä aikanaan tuomitut suomalaiset eivät olleet syyllisiä sotaan, vaan olivat kunnian miehiä.

Mitä sellainen valtiojohdon toteama itsestään selvyys auttaisi? Tulisivatko perustuslain vastaiset tuomiot puretuiksi? Olisiko Suomi sen jälkeen syytön sotiin? Zyskowicz on muistanut aina muistuttaa, että hän ei ole suomettunut ja hän uskalsi puhua sitä vastaan jo 1980-luvulla. Mitä muuta hänen oma puheensa tässä asiassa on kuin syvän suomettuneisuuden vahvistamista?

Maijala: oikeudenkäynti rikkoi hallitusmuotoa

Eeva Maria Maijala (KESK) puhui upeaa Lapin murretta, mutta koska sen oikein kirjoittaminen ei onnistu, on puheenvuoro muutettu kirjakielelle. Maijala katsoi, että - On aivan perusteltua, että käsittelemme täällä vuosien 1939-45 tapahtumia. Ilman niitä uhreja, joita tuolloin annettiin, emme me tässä istuntosalissa olisi tätä keskustelua käymässä.

Maijala näki, että … nämä asiat ovat kovin läheisiä ja tunnepitoisia. Mutta kun kyse on lakialoitteesta, koitan tarkastella tätä asiaa kylmän rauhallisesti lainsäätäjän ja juristin näkökulmasta.

Maijala totesi: … sotasyyllisyysoikeudenkäynti rikkoi tuolloin hallitusmuotoa ja useita pohjoismaisen oikeusjärjestyksen perusteita. Erityisen törkeää oli se, että syytetyt eivät saaneet vedota talvisodan tapahtumiin, vaikka jatkosota oli suoraan seurausta Neuvostoliiton marraskuussa 1939 aloittamalle talvisodalle.

Toinen Maijalaa huolestuttava asia oli: - Mitä jos lähdemme purkamaan sotasyyllisyysoikeuden tuomioita, tuleeko silloin lähteä käymään läpi myös muita tuomioita, jotka on poikkeuksellisissa oloissa annettu ja syntyneet nykyisen käsityksen mukaan virheellisessä järjestyksessä.

Maijalakin sotkee kunnian ja tuomiot

- Toisin kuin jossain kommunistimaissa meillä ei ole ollut tapana lähteä oikeussalin kautta palauttamaan vainajien kunniaa, yhteiskunnallisen ilmapiirin muututtua. … jos me yhdessä päätetään, että tämä on oikein ja perusteltu tapa kunnioittaa suurten valtiomiestemme ja sotaveteraaniemme muistoa, niin en sitä tietenkään ala vastustamaan.

- Tuomitut ovat kuolleet jo vuosia sitten .. isänmaalliset suomalaiset eivät ole milloinkaan pitäneet heitä rikollisina. Historian lahjomaton vaaka on osoittanut heidän, samoin kuin sotatoimien johtajan, sotamarkka [sotamarsalkka] Mannerheimin, todellisen suuruuden. Kunniaa, joka ei ole isänmaan ystävien silmissä koskaan mennytkään, ei sitä myöskään voi palauttaa.

Miten kävi juristi-kansanedustajalle, joka kylmän rauhallisesti katsoi asiaa lainsäätäjän ja juristin näkökulmasta? Tuotuaan ensin perusteellisesti esille tuomioiden perustuslain vastaisuuden, Maijala sortui täysin oikeuden ulkopuolelle liittäen kunnian ja tuomioistuimen tuomiot yhtäläisyysmerkillä.

Kyseleekö Maijala tuomitun naapureilta, menettikö tämä viattomana tuomittu kunniansa, vai onko se yhä kunnian mies? Jos olisi kunnian mies, asia olisi sillä selvä. Maijalakaan ei lähtisi ilmiselvästi väärään tuomioon hakemaan purkua. Tähän saakka asianajajat ovat hakeneet muutoksia tuomioihin, jos he katsovat niiden vähänkin olevan lainvastaisia.

Lehti: itseoikaisu oikeampi ratkaisu

Eero Lehti (KOK) toi esille pari uutta näkökulmaa: - Kun en ole juristi, olen kuitenkin ihmetellyt sitä periaatetta, joka ei mielestäni ole tullut esiin, kun tuomioistuin on tehnyt väärän päätöksen. Minusta on tietyllä lailla alentavaa, että tuomion kohteeksi tai heidän omaistensa vastuulle laitetaan tuomion purkuvaade. Minun mielestäni itseoikaisu olisi oikeampi ja kohtuullisempi ratkaisu tämäntapaisessa tilanteessa.

Toinen Lehden näkökulma liittyi muihin tuomioihin: - Vetoaminen siihen, että maailmassa ja Suomessakin on sattunut monia muitakin vääriä tuomioita, on toissijainen.

Käytännöllisenä asiana Lehti otti esille tuomittujen henkilöhistorian: – Se, että julkisuudessa sanotaan, että nämä olivat aiheettomia, ei ole sama asia ja henkilöiden cv:hen pitäisi saada maininta, että tuomiot ovat purettu.

Jalonen: Olemme lakimuutoksen velkaa

Puhujanpönttöpuheenvuorossaan Jalonen otti esimerkin muutoksesta EU-laissa: - Esimerkkinä siitä, miten lakeja muutetaan, muutettiin juuri perustuslakiin maininta, että olemme Euroopan unionin jäsen ja perusteluna siihen oli nykytilanne. Nyt me voimme perustella tätä asiaa aivan samalla tavalla.

Jalonen ei yhtynyt Braxin ratsastuskäsitykseen: - Edustaja Brax sanoi, ettei heidän kunnialla saisi ratsastaa. Sitä ei varmasti kukaan ole tekemässä, vaan kaikki ajattelevat juuri niin, ettei täällä ole olemassakaan sotasyyllisiä. Sotasyyllisyys on ainoastaan paperilla ja siihen nyt ollaan puuttumassa.

- Tämä laki on muutettavissa ja mielestäni me olemme vähintään sen velkaa, totesi Jalonen.

Lisätiedot: Veikko Saksi

Tästä artikkelista mahdollisesti käytävä keskustelu tapahtuu Veikko Saksin Uuden Suomen Karjala-blogissa.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].