Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

13.05.2002
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KÄKISALMESSA YKSI SYNTYY, KOLME KUOLEE

Historiallinen Suomen Journalistiliiton järjestämä Karjalan kannaksen seminaarimatka 9.-11.5.2002 onnistui yli odotusten. Aurinko helotti täydeltä taivaalta ja Karjalan kunnailla jo puut lehtivät. Suurempi merkitys oli suomalaisen journalismin kärkipään avoin tutustuminen Karjalaan, joka on tosiasiallisesti ollut tabu suomalaisessa journalismissa.

Liian usein Karjalasta on kirjoitettu voimakkaiden ennakkomielipiteiden valossa, jopa läpinäkyvästi. Ja tämä ”yleinen mielipide” on aina myötäillyt sodan aloittaneen Stalinin vetämiä rajalinjoja. Nyt kuultiin yli kymmenen puheenvuoroa Karjalasta.

Tilaisuus tutustua Karjalaan olisi tuskin voinut olla tehokkaampi näiden kolmen päivän aikana. Useat alustajat kertoivat tutkimuksistaan, venäläiset isännät kertoivat nykyhetkestä ja kaksi Karjalaan palannutta suomalaista kertoivat millaista elämä Karjalassa nykyään on. Tarinat, näkymät ja kokemukset olivat monipuolisia, keskenään ristiriitaisia ja paljon ajatuksia herättäviä.

Käkisalmen kaupunginjohtaja Sergei Jahnuk antoi yhden näkökulman. Pinta-alaltaan noin kolmasosan Kannaksesta käsittävä Priozerskin piiri asuttaa hänen mukaansa 60.000 vakituista asukasta, joista 20.000 asuu Käkisalmessa. Väestö kuitenkin vähenee nopeasti: jokaista syntynyttä lasta kohti kuolee kolme ihmistä. Alueelle kuitenkin muutetaan Kazakhstanista ja muista itsenäistyneistä valtioista.

Kaupunginjohtaja aloitti puheensa luettelemalla lukuja, joissa tuntui olevan hieman ”ilmaa”. Hän kertoi piirissä olevan viisi laskettelukeskusta, joka tuntui olevan yläkanttiin, koska Puhtulan yhden ja Valkjärven kahden keskuksen muista ei kukaan ole kuullutkaan.

Piirin lehmien määräksi hän ilmoitti 16.000 päätä, vaikka Räisälän, Perkjärven, Mäkrän ja Taubilan maiden navetat tuskin pääsevät lähellekään näin suurta lukua. Koko Kannaksellahan oli yli 106.000 lehmää vuonna 1939. Kauniina kevätpäivinä pääteiden varsilla näimme korkeintaan parikymmentä lehmää – eikä maitoa löytynyt edes Käkisalmen Aldoga-ravintolasta!

Näiden lukujen luotettavuus tuli kyseenalaiseksi, kun tilaisuutta verrattiin neuvostoaikaiseen tiedottamiseen ja tilastointiin. Paikallisen lehdistön edustaja, ”Punatähden” päätoimittaja Oleg Tjurin aloitti puheensa ylistämällä johtaja Jahnukia ja sen jälkeen siirtyi valokuvaamaan – pelkästään johtaja Jahnukia! Tämä show herätti suomalaisissa journalisteissa huomiota, varsinkin kun saatiin tieto, että johtaja Jahnuk myös omistaa itse lehden.

Toisenlaisen kuvan Karjalan nykytilasta antoi Hiitolaan, kotitaloonsa, muuttanut Markku Kuronen. Hiitolan kirkonkylästä lakkautettiin iso sotilaskylä ja väki ajettiin ”maantielle”. Iso sovhoosi meni nurin ja eläimet ja irtain siirrettiin Lahdenpohjaan. Nyt työttömyys on 60 prosenttia, työpaikkoja ei ole ja elintaso on koko ajan laskenut. Nuoriso muuttaa Petroskoihin tai Pietariin eikä palaa koskaan. Kuronen on lahjoittanut alueelle busseja ja vaatteita ja saanut elää rauhassa. Hän rakastaa Karjalaa ja kehittää Hiitolanjokea kalastuskohteeksi.

Vaikeampaa on ollut nuorella matkailuyrittäjällä Antti Musakalla, joka jatkaa isänsä työtä suvun kotiseudulla Viipurin läänin Pyhäjärvellä. Vuodesta 1991 toiminut majoitusliike selviytyi seitsemän vuotta ilman ”suojelurahaa”, kunnes ”ihan mitätön summa” jouduttiin maksamaan sellaiselle porukalle, joka rahaa tuli pyytämään. Muutama vuosi sitten ”suojelija” vaihtui, ja siinä yhteydessä alueelle hyökättiin mukiloimaan omistajaa ja rikkomaan paikkoja.

- ”Täällä ei ole mitään hallintoa, ei poliisia eikä yhteiskuntaa”, kertoi Musakka, ja totesi, että hän joutuu vaistonvaraisesti luottamaan ”suojelijoihin”, vaikka koskaan ei tiedä onko suojelulla mitään tekemistä todellisuuden kanssa ja milloin se loppuu.

Positiivisuutta uhkunut tohtori (väit.) Riitta Kosonen Helsingin Kauppakorkeakoulusta kertoi Viipurin yritystoiminnan kehittyneen suotuisesti. Viipurille vuosi 1991 oli romahdus, jolloin konerakennustehdas loi 3.500 työtöntä ja toisesta tehtaasta vain viidesosa jäi palkkalistoille. Sen sijaan vuoden 1998 romahdus ainoastaan kehitti terveempiä toimintamahdollisuuksia kaupungin yritystoiminnalle. Kaupungissa toimii useita suomalaisia yrityksiä epäselvistä säädöksistä huolimatta.

Tohtori Antti Laine Joensuun yliopistosta on hankkinut harvinaislaatuisia dokumentteja vuoden 1940 tyhjän Karjalan asuttamisesta. Laine lupasi julkaista näitä tietoja myös kirjallisesti. Journalistiliiton matkan veti ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Urpo Laaninen (Etelä-Saimaa).

Onnistuneeseen matkaan oli saatu mahtumaan pysähtyminen neuvostoromahduksen muistomerkillä Kuusaan hovissa ja sen neuvostoaikaisessa lastenleirissä (yli 20 rikottua rakennusta eikä yhtään ehjää!), mikä herätti ärhäköitä kannanottoja Karjalan menneisyydestä ja tulevaisuudesta.

Tällainen tulevaisuuteen liittyvä hetki koettiin Viipurin Druzhba-hotellissa, kun tohtori Ilmari Susiluoto ulkoministeriöstä kertoi Karjalan palautuskeskustelusta. Ilta-aurinko kimmelsi Salakkalahdella ja uhkea Viipurin linna näkyi entistä komeampana hotellin kokoushuoneen ikkunasta. Ilmassa leijui symboliikkaa enemmän kuin moni osasi vielä ymmärtääkään!


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].