Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

19.07.2015
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[10] Venäjä
[16] Historialliset
[21] Poliittiset

HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?


Harvoin esille tuodut väestötilastot paljastavat Venäjän heikkouden Kaukoidässä. Väkimäärä on romahtanut, mutta etnisten ryhmien väkiluku on kasvanut. Uusimedia.com analysoi.




Venäjän väestötilastot ovat armottomia. Vaikka väkeä on kadonnut muuallakin, juuri harvaan asuttu Venäjän Kaukoitä, Kiinan lähiulkomaa, on menettänyt asukkaitaan prosenttiluvuilla jotka ovat sanalla sanoen uskomattomia.  

Jopa yli 70 % tietyn alueen väestöstä on kadonnut Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.  

Sahan tasavalta eli Jakutia
Venäjän suurimpiin kuuluva hallintoalue on erittäin harvaan asuttu. Siperian pohjoisimmista alueista koostuvalla alueella syy nyt alle miljoona asukasta yli kolmen miljoonan neliökilometrin alueella. Väestöntiheys on yksi asukas yli kolmella neliökilometrillä.  

1989 – 1 081 408 asukasta
2010 – 958 528 asukasta
Kadonnut 122 880 asukasta
Prosentteina yli 11 %  

Tsuktsien niemimaa
Kaukoidän toiseksi suurin hallintoalue (autonominen okrug) kattaa 737 700 km2 eli yli kaksi kertaa Suomen kokoinen alue. Asukkaita on vähemmän kuin Itä-Helsingissä. Väestöntiheydeksi saadaan mitätön 0,07 asukasta neliökilometrillä!  

1989 – 157 528 asukasta
2010 – 50 526 asukasta
Kadonnut 107 002 asukasta
Prosentteina 68 %  

Habarovskin alue
Kolmanneksi suurin hallintoalue on lähes yhtä laaja kuin Tsuktsien okrug, 752 600 km2. Asukkaita on 1,3 miljoonaa, joista yli puoli miljoonaa asuu Habarovskin kaupungissa. Väestöntiheys on 1,7 asukasta neliökilometrillä eli 10 % Suomen väestöntiheydestä. Väestökehitys on täälläkin ollut romahduksenomainen.  

1989 – 1 824 506 asukasta
2010 – 1 343 869 asukasta
Kadonnut 480 637
Prosentteina 26 %  

Kamtsatkan niemimaa
Tuliperäinen niemimaa on neljänneksi suurin hallintoalue. Sen pinta-ala on 472 300 km2 ja asukkaita on noin puolet Helsingin väestöstä. Väestöntiheys 0,68 asukasta neliökilometrillä. Väestön katoaminen on ollut järkyttävää.  

1989 – 466 096 asukasta
2010 – 322 079 asukasta
Kadonnut 144 017 ihmistä
Prosentteina lähes 31 %  

Magadanin alue
Erittäin syrjäinen ja harvaan asuttu alue on viidenneksi laajin hallintoalue. Pinta-alaltaan 461 400 km2 (reilusti Suomea suurempi alue) asuttaa vain hieman yli 150 000 henkeä. Niinpä Väestöntiheys on mitätön 0,34 asukasta neliökilometrillä. Magadan on koko Venäjän nopeimmin väestöään menettävä alue.  

1989 – 542 868 asukasta
2010 – 156 996 asukasta
Kadonnut 385 872 ihmistä
Prosentteina 71 %  

Amurin alue
Suurin Kiinan rajaan ulottuva Venäjän Kaukoidän alue on kuudenneksi suurin. Sen pinta-ala on Suomen kokoluokkaa, 363 700 km2 ja asukkaita reilusti alle miljoona. Väestöntiheys on hieman yli 2 henkeä neliökilometrillä.  

1989 – 1 057 781 asukasta
2010 – 830 103 asukasta
Kadonnut 227 678 ihmistä
Prosentteina 21,5 %

Primorskin alue
Väkirikkain Venäjän Kaukoidän alueista on seitsemänneksi suurin, joten väestöntiheyskin on Venäjän keskiarvoa suurempi. Vladivostok on hieman Helsinkiä pienempi kaupunki, vajaa 600 000 asukasta. Alue rajoittuu Kiinaan ja Pohjois-Koreaan sekä Japanin aluevesiin, mikä tekee alueesta strategisesti erittäin tärkeän. Miten on väestön määrä kehittynyt? Lukumääräisesti vähennys on koko Venäjän Kaukoidän kolmanneksi suurin vaikka prosentteina lasku on vain noin 13 prosenttia.

1989 – 2 258 391
2010 – 1 956 497
Kadonnut 301 894 ihmistä
Prosentteina 13 %  

Sahalinin alue
Iso saari sekä Japanilta anastetut Kuriilien saaret muine saarineen on Kaukoidän toiseksi pienin hallintoalue. Asukkaita on pinta-alaan nähden runsaasti, Venäjän mittapuulla, koska Jushno-Sahalinsk asuttaa Turun verran väkeä. Kun pinta-ala on 87 100 km2 ja asukkaita hieman alle puoli miljoonaa, saadaan väestötiheydeksi 5,7 asukasta neliökilometrillä (kolmasosa Suomen väestöntiheydestä).  

1989 – 709 629 asukasta
2010 – 495 973 asukasta
Kadonnut 211 656
Prosentteina 30 %  

Juutalaisten autonominen alue
Venäjän Kaukoidän – ja koko maailman – kummajainen on Stalinin perustama juutalaisvaltio, jossa on oikeastaan kaikkia muita ihmisiä paitsi juutalaisia. Melkein puolet alueen asukkaista asuu pääkaupungissa. Pinta-ala on 36 000 km2 ja väestöntiheys 5 asukasta neliökilometrillä. Yksi prosentti väestöstä on juutalaisia!  

1989 – 215 937 asukasta
2010 – 176 558 asukasta
Kadonnut 39 379 asukasta
Prosentteina 18 %  

Taka-Baikalien alue
Tämä laaja alue ei kuulu Kaukoitään vaan Siperiaan, mutta se rajoittuu Kiinaan etelässä. Se on laaja alue, Suomea suurempi, noin 431 500 km2, asukkaita on enää runsas miljoona. Väestöntiheys on 2,5 asukasta neliökilometrillä.  

1989 – 1 377 975 asukasta
2010 – 1 107 107 asukasta
Kadonnut 270 868
Prosentteina 20 %  

* * *  

Johtopäätökset
Venäjän Kaukoitä on menettänyt miljoonia asukkaita Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Nykyinen väkiluku on hieman yli 6 miljoonaa eli 1 asukas neliökilometriä kohtaan.  

Väestön määrä ei pysty ylläpitämään infrastruktuuria, maanpuolustusta, eikä riittävää talouselämää (joitakin suuria kaupunkeja lukuun ottamatta).  

Etelässä on 1 300 miljoonan asukkaan Kiina, jolla on loputon raaka-aineiden nälkä. Väkimäärän epäsuhta on niin huutava, että seuraavan maailmansodan aikana alueella on todennäköinen riski joutua Kiinan hallinnon alle.  

Jos Kiina osoittaa halua liittää Venäjän Kaukoidän alueita oman hallintonsa alle, Venäjä joutuu pohtimaan, kannattaako sen keskittyä Ukrainan alueiden anastukseen, mahdollisten läntisten alueiden konflikteihin vai harvaan asutun Kaukoidän puolustamiseen.  

Venäjän Kaukoidällä ei riitä omasta takaa väkeä puolustamaan aluetta, vaan kaikki toimet alueen puolustamiseksi ovat poissa läntisiltä alueilta.  

* * *  

Kokonaiskuva on kuitenkin vielä kiinnostavampi. Vaikka alueiden kokonaisväestömäärä onkin romahtanut, ei etnisten ryhmien määrät ole välttämättä vähentyneet vaan päinvastoin.  

Sahan tasavallassa (Jakutia) nimikkokansan väkimäärä näyttää vuodesta 1989 (380 242) lisääntyneen rajusti vuoden 2010 tilastoissa (478 085).  

Tsuktsien niemimaan alkuperäisväestölle on käynyt samalla tavalla, lukemasta 15 107 lukemaan 15 908.  

Tältä osin joidenkin alueiden väkiluku on tiivistynyt alkuperäisellä, ei-venäläisellä väestöllä, kun samassa ajassa etniset venäläiset ovat kadonneet mainittua prosenttilukua suuremmalla osuudella.  

Näin Venäjän Kaukoitä on entistä vähemmän venäläinen ja entistä enemmän muiden kieli- ja kulttuuriryhmien asuttamaa seutua. Käytännössä kolmasosa koko Venäjästä, maailman ylivoimaisesti laajimmasta valtiosta, on tyhjenemässä venäläisistä ja siirtymässä muiden väestöryhmien asuttamaksi.  

Miten Kiina reagoi tähän järisyttävään muutokseen?  



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].