Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

17.05.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOITUS 02/2019 ELI MIKSI?

17.05.2019
»  SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS SANBERGEILLA PE 31.05.2019 KLO 18:00

09.05.2019 [02, 04]
»  PUTIN SIJOITTUU VAIN HIEMAN OIKEALLE LENINISTÄ JA STALINISTA

02.05.2019 [04, 05]
»  VENÄJÄ PYRKII KAHLITSEMAAN KANSALAISTENSA SÄHKÖISTÄ TIEDONSAANTIA

26.04.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUKSEN TIIMOILTA

03.04.2019 [04, 05]
»  VAKOOJAT VASTAKKAIN

25.03.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 12.04.2019

20.03.2019 [04, 05]
»  SUOMI ESTI VENÄJÄN RAJAPÄÄLLIKKÖ MEDVEDEVIN PAKOTELISTAUKSEN

18.03.2019 [04, 05]
»  HIITOLAN KALMISTOMÄKI AVAA SALAISUUKSIAAN KARJALAN HISTORIASTA

14.03.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOUTUS 01/2019 ELI PUOLUEUSKOLLISUUS

18.02.2019 [04, 05]
»  GPS-HÄIRINTÄ HOIDETTIIN SUOMESSA NORJAN OHJAUKSESSA

11.02.2019 [04, 05]
»  STALIN TESTASI TELEPATIAA

28.01.2019 [04, 05]
»  RUSKEALAN MUSEOKAIVOSALUEELLE SUUNNITELLAAN JUNAYHTEYTTÄ

21.01.2019
»  VALKO-VENÄJÄN JA VENÄJÄN VALTIOLIITTO NOUSEMASSA JÄLLEEN ESIIN

14.01.2019 [04, 05]
»  SENTSOVIN VANGITSEMINEN JA KOHTELU KUOHUTTAA LÄNTTÄ

07.01.2019 [04, 05]
»  OMANKÄDENOIKEUS

09.12.2018 [04, 05]
»  TARTON RAUHAN RAJOJEN PALAUTUS JUHLAVUODEN TAVOITTEEKSI

04.12.2018 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOITUS 04/2018 ELI HOMO SOVIETICUS

19.11.2018 [04, 05]
»  UPPORIKKAAN RUHTINATAR AURORA KARAMZIN TARUNHOHTOINEN ELÄMÄ

12.11.2018 [04, 05]
»  ELVI TUOMELAN ELÄMÄNOHJE: KOVA TYÖ JA VALOISA ELÄMÄNASENNE

05.11.2018 [04, 05]
»  SUOMALAISISTA PUNAUPSEEREISTA EI TULLUT SUOMEN MIEHITTÄJIÄ

30.10.2018
»  ELÄKEIÄN NOSTAMINEN VENÄJÄLLÄ

01.10.2018 [04, 05]
»  TARTON RAUHAN RAJAT ON PALAUTETTAVA

30.09.2018 [04, 05]
»  TURUN SAARISTON VIRANOMAISISKULLA MONTA PÄÄMÄÄRÄÄ

24.09.2018 [04, 05]
»  POHJOLAN SALAINEN LIITTO

13.09.2018 [04, 05]
»  VIRALLISELLA SUOMELLA EI OLE VENÄJÄLTÄ MITÄÄN VAATIMUKSIA

10.09.2018 [03, 05, 15]
»  "TIETYST, TIETYST, SANOI TANNINEN"

27.08.2018 [04, 05]
»  VENÄJÄN NYKYINEN TILANNE

20.08.2018 [02, 03]
»  JOHANNES VIROLAINEN RYHTYI KARJALAN PALAUTTAJAKSI

23.07.2018 [04, 05]
»  VENÄJÄ KÄYTTI TRUMPIN JA PUTININ TAPAAMISTA SUOMEN SITOMISEEN

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

27.06.2016
Veikko Saksi

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[04] Oikeudelliset
[09] Viro ja muut maat
[21] Poliittiset

ANTTI-PEKKA MUSTONEN VIRON VõRUSSA 2016

Tämä artikkeli on myös videona
Kuva: Viron Võrun Voitonpyhään osallistujia

Näin juhannuksen 2016 jälkitunnelmissa tuon teille tervehdyksen Kaakkois-Virosta, Võrun kaupungista, jossa järjestettiin Viron Voitonpäivän paraati.

Virossahan juhannuspäivä on aina kesäkuun 24. päivä ja aattona juhlistetaan Voitonpyhän nimellä Vapaussodassa 23. kesäkuuta vuonna 1919 saksalaisista Landeswehrin joukoista Võnnussa – nykyisessä Latvian Cešišessä - saatua voittoa.

Voitonpyhää on Virossa vietetty vuodesta 1934 alkaen aina vuoteen 1939 ja nyt uudelleen Viron palautettua itsenäisyytensä vuonna 1991 heti vuodesta 1992 alkaen joka vuosi.

Juuri tämän päivän määräämisellä kansalliseksi juhlapäiväksi on ollut käytännöllisiä, historiallisia, mutta varmasti myös aatteellisia syitä.

Keskikesän juhla sopii hyvin kansalliseksi juhlapäiväksi, mutta erityisesti Viro katkaisi näin vuosisataiset siteensä saksalaisiin ja halusi muistuttaa siitä myös 1930-luvun Saksaa.

Suomalaisesta kuulostaa hieman vieraalta juhlistaa jotain vapaussodan taistelua kansallisen yhtenäisyyden juhlana, vaikka juuri näinhän sen tulisi kuitenkin olla. Syynä on, että Virossa taistelu vapaudesta muodostui kovin erilaiseksi kuin Suomessa.

Sotavaihe oli pitkä, reilu vuosi ja kaksi kuukautta, sen aikana ei oma toveri noussut veljeään vastaan, ja mikä tärkeintä, taistelujen päättymistä ei seurannut oman veljen kostoa hävinnyttä toveriaan kohtaan.

Vihollisia olivat vieraat; saksalaiset, venäläisbolševikit sekä Latvian ja Liettuan punaiset. Voitto saavutettiin taistelemalla yhdessä liittolaisten; englantilaisten, tanskalaisten, ruotsalaisten ja erityisesti suomalaisten kanssa.

Kuinkas se kaikki oikein kävikään? Viron itsenäisyys julistettiin vuoden 1918 helmikuun 23. päivän iltana Pärnussa ja itsenäisyysjulistus luettiin Tallinnassa jo seuraavana päivänä. Näin viralliseksi itsenäisyyspäiväksi tuli 24. helmikuuta 1918.

Ilo jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä seuraavana päivänä Saksa miehitti Viron alueet. Tämä tilanne kesti saman vuoden marraskuuhun asti, jolloin Saksa hävisi I maailmansodan ja Viron tilapäinen hallitus astui virkaansa 11. marraskuuta 1918.

Tässä tilanteessa venäläisbolševikit halusivat palauttaa Venäjän mahtavuuden ja miehittää sen entiset alueet ml. Viron. Viron Vapaussota alkoi 28. marraskuuta 1918.

Aluksi tilanne näytti Viron kannalta huonolta, sillä omia joukkoja oli vain noin 2 000 koulutettua taistelijaa ja 14 000 vapaaehtoista suojeluskuntalaista.

Narvan kaupunki menetettiin nopeasti. Tammikuun alkuun mennessä venäläiset olivat pahimmillaan Tallinnasta 30 kilometrin päässä, jolle tasalle taistelut saatiin kuitenkin vakiinnutettua.

Tämän jälkeen alkoi vastahyökkäys omin, uusin voimin ja liittolaisten tuella. Venäläiset lyötiin takaisin koko Viron alueelta toukokuuhun mennessä. Sitten oli saksalaisten vuoro. Heidät lyötiin siis juhannusaattona Võnnussa.

Koko kesän ja syksyn oli taisteluja Latvian ja Neuvosto-Venäjän alueella. Erityisesti itärinteellä Venäjä yritti murtaa Viron puolustuksen 165 000 taistelijan avulla, mutta nyt jo 85 000 kasvanut Viron armeija onnistui torjumaan sen hyökkäyksen.

Välirauha solmittiin marraskuussa ja tammikuiset rauhanneuvottelut Tartossa päättyivät rauhansopimuksen allekirjoittamiseen 2. helmikuuta 1920.

Noista vapaaehtoisista suomalaisista. Ensimmäiseksi ruotsalaismajuri Martin Ekström johtama 1 500 taistelijan Ensimmäinen Vapaajoukko. Se saapui uudenvuoden tienoilla Tallinnaan ja aloitti hyökkäyksen kohti itään vajaan viikon valmistelujen jälkeen.

Hyökkäysnopeus oli varmasti kaikille yllätys, sillä 200 kilometrin päässä sijaitseva Narva vallattiin reilun kahden viikon taistelujen jälkeen. Ja tämä siis I maailmansodan välineillä ja kalustolla.

Tässä kohtaa minua aina naurattaa sinällään vakava asia; Suomi perääntyi kesällä 1944 samassa ajassa noin 100 kilometriä ja sitä kutsutaan "Kannaksen halkijuoksuksi". Miksiköhän venäläisten pakenemista Narvajoen taakse vuonna 1919 pitäisi kutsua?

Kuuluisampi joukko oli virolaiseversti Hans Kalmin johtama Pohjan Pojat, jonka sotatie suuntautui kaakkoon ja etelään ja ei pysähtynyt Viron rajoille.

Kalmista komentajana kertoo paljon hänen suhtautumisensa esimiehiin. Kun hänellä oli Viron Avustamisen Päätoimikunnalta lupa värvätä enemmillään 1 000 miestä, hän värväsi 2 300.

Latvian puolelle hyökkäämiseen hän taas ei odottanut Suomen Viron vapaaehtoisarmeijan ylipäällikkö kenraalimajuri Martin Wetzerin käskyä tai edes lupaa.

Maaliskuussa sinällään hyvä sotajoukko – olihan mukana mm. 80 jääkäriä - oli taistelukykyinen, mutta keskenään riitaantunut, puhumattakaan suhteista virolaisiin. Pohjan Pojista suurin osa kotiutettiin takaisin Suomeen huhtikuussa 1919.

Virossa oli myös muita suomalaisia, jotka tulivat maahan epävirallisia kanavia pitkin. Tällainen oli isoäitini vanhin veli, viipurilainen Joonas "Jonne" Uski. Hänet oli palkittu Suomen Vapaussodassa Vapaudenmitalilla ja -ristillä ja ylennetty luutnantiksi.

Virossa hän sai kapteenin viran ja arvon, osin palkanmaksun perusteeksi, osaksi tehtävän mukaisesti. Hänet määrättiin ensin merivoimien jalkaväkirykmentin II pataljoonan komentajaksi ja vain viikon jälkeen panssarijunapataljoonan komentajaksi.

Pataljoonan taistelut suuntautuivat Valgasta etelään ja on mahdollista, että "pataljoona" taisteli vielä Võnnussa.

Voitonpyhän paraatin järjestää Suojeluskunta, Kaitseliit, puolustusvoimien tuella. Tämän vuoden paraati oli 23. kesäkuuta Võrussa. Paraatiin - katselmukseen ja ohimarssiin - osallistui 827 sotilasta.

Vaikuttavinta ohimarssissa oli amerikkalaisen raskaan, mannertenvälisen B-52 -pommikoneen kaksi ylilentoa sekä maavoimien kalustosta mielenkiintoisinta amerikkalaiskomppanian Stryker-kuljetuspanssariajoneuvot.

Kun niiden kaikkien suunta oli Vabaduse-kadulla eli Vapaudenkadulla lännestä itään, en näe lähetetyssä sanomassa mitään epäselvää.

Viro haluaa Nato-liittolaistensa avulla antaa varoituksen Venäjälle; "kuulumme länteen ja olemme valmiit sitä liittolaistemme kanssa myös puolustamaan tarvittaessa vaikka asein".

Kaikki tuo, mitä kerroin Virosta kannattaa verrata omassa mielessä Suomeen. Eroja on paljon, mutta on myös yhteisiä tekijöitä. Niin historiassa kuin nyt.

Myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on voimakkaassa muutostilassa.

Yksi asia ei kuitenkaan muutu: turvallisuus on suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka, josta on pidettävä hyvää huolta kaikissa olosuhteissa. Hoitakaamme siis Suomenlahden rannat vapaina ja osana länttä.

Lisätiedot: Antti-Pekka Mustonen



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].