Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

12.12.2017 [02, 03]
»  STALIN TAPATTI YLI 230 SUOMALAISTA TALVISODASSA JOKA PÄIVÄ!

04.12.2017 [06]
»  ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2017

04.12.2017 [10, 15]
»  KIRJASALON TASAVALTA - ISOJEN POIKIEN SOTASEIKKAILU 1920-LUVULLA

03.12.2017 [02, 03, 06]
»  OLIKO SANANVAPAUS KRIISISSÄ JYVÄSKYLÄSSÄ?

02.12.2017 [02, 05, 06]
»  TANNER OLI SUOMEN ITSENÄISYYDELLE MERKITTÄVÄ HENKILÖ

27.11.2017 [02, 03, 05]
»  MUISTOTILAISUUS PETROSKOIN JOUKKOHAUDALLA MUISTUTTI PUOLUEKOKOUSTA

20.11.2017 [02, 05, 08]
»  JOKAISELLA PAKOLAISELLA ON OIKEUS KOTIINSA!

31.10.2017 [02, 03]
»  KONSENSUS VAI WIN-WIN -AJATTELU?

11.10.2017 [02, 04]
»  VOIKO VENÄJÄ OSTAA LISÄÄ AIKAA?

04.10.2017 [03, 10]
»  USEAT KANSANMURHAT YHÄ TUOMITSEMATTA JA KORJAAMATTA

28.09.2017 [02, 03]
»  MIKSI MINISTERIT VALITAAN EDUSKUNNASTA?

14.09.2017 [02, 03]
»  STALIN-KULTTI

12.09.2017 [04, 18]
»  NS. PANKKIKRIISIN EMU-VARAUMA

07.09.2017 [02, 03]
»  UUSI KARJALAN MATKAOPAS JULKAISTU!

04.09.2017 [02, 15]
»  MUISTOJEN KARJALA ON YKSI PENTTI TYNKKYSEN TEOKSISTA!

30.08.2017 [10, 15]
»  VENÄJÄN ALUEELLINEN KOSKEMATTOMUUS?

26.08.2017 [03, 15]
»  MEINANDERIN MANNERHEIM

24.08.2017 [03, 05]
»  MITÄ UUTTA ITÄRINTAMALLA?

23.08.2017 [07, 18]
»  SUOMEN ITSENÄISYYS

16.08.2017
»  TERRORISMI

09.08.2017 [03, 10]
»  MIKÄ ON VENÄJÄN TILANNE NYT?

14.07.2017 [04, 06, 10]
»  ASEKÄTKENTÄ

07.07.2017 [02, 10]
»  MIKÄ ON KURIILIEN SAARTEN TILANNE?

03.07.2017 [02, 05]
»  ONKO PALAUTUS HEIKKOUDEN OSOITUS?

27.06.2017 [03, 04]
»  NS. PANKKIKRIISIN TAUSTAA

18.06.2017
»  HYÖKKÄYS MUURMANNIN RADALLE TAMMIKUUSSA 1942

26.05.2017 [02, 05, 08]
»  KARJALAN PALAUTUKSESSA EI SYNNY EPÄSOSIAALISTA TILANNETTA

18.05.2017 [02, 04]
»  TERRORISMI

08.05.2017 [02, 10]
»  RENTOLA: STALIN JA SUOMEN KOHTALO

03.05.2017 [02, 10]
»  SUOMI UUDESSA KOHTALON KOLMIOSSA - PUTIN, MERKEL JA TRUMP

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2016 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

07.11.2016
Veikko Saksi

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[03] Taloudelliset
[07] Totalitarismi
[21] Poliittiset

KARPAATTIEN JUURELLA MUHII UNOHDETTU DIASPORA

Tämä artikkeli on myös videona osoitteissa www.prokarelia.net ja YouTubessa

Transilvanian maaseutua

KARPAATTIEN JUURELLA MUHII UNOHDETTU DIASPORA

Tiedätkö, että Karpaattien juurella, Transilvaniassa, muhii unohdettu diaspora? Tästä aiheesta kertoo Aune Kämäräinen mm. seuraavaa.

Rooman valtakunta laajeni keisari Trajanuksen aikana. Hän valloitti 100-luvulla Tisza- ja Dnestr-jokien välisen, traakkien asuttaman alueen, jota ruvettiin kutsumaan Daakiaksi. Se sijaitsee suunnilleen nykyisten Romanian ja Moldavian valtioiden kohdalla.

Transilvanian alue on Romanian keskiosassa, Karpaattien vuoriston kainalossa. Transilvania-nimeä ei löydy kartoista! Tämä näyttää olevan osa Romanian valtion kansallisuuspolitiikkaa.

Transilvania on aina ollut kansojen, poliittisten aatteiden ja uskontojen temmellyskenttä. Siellä ovat törmänneet toisiinsa eurooppalaiset ja aasialaiset, kristityt ja muhamettilaiset, Rooma ja Konstantinopoli, itä ja länsi.

Tilanne ratkesi Itävalta-Unkarin muodostamisen yhteydessä vuonna 1867. Silloin Transilvania liitettiin Unkariin. Mutta vuonna 1920 Trianonin rauhansopimuksessa, joka liittyi I maailmansodan loppuselvittelyihin, Romania sai Transilvanian.

Tässä kerrotut tapahtumat eivät suinkaan olleet ainoita Romanian ja Transilvanian kohtaloon vaikuttavia tekijöitä.

II maailmansodan raskaat alueluovutukset Neuvostoliitolle, Unkarille ja Bulgarialle syöksivät Romanian ja kuningas Mihail I epäsuosioon, ja hänet pakotettiin luopumaan kruunusta. Mihail kruunattiin uudelleen kuninkaaksi 1940.

Nicolae Ceaușescu oli aluksi varsin suosittu Romaniassa ja ulkomaillakin vastustaessaan Neuvostoliiton ylivaltaa. Romania lopetti aktiivisen toimintansa Varsovan liitossa, eikä osallistunut Tšekkoslovakian miehitykseen.

Mutta maan tila oli kaikkea muuta kuin liberalistinen. Se oli pysähtynyt stalinistiseen jähmeyteen. DDR:stä omaksuttu Salainen poliisi, Securitate, valvoi tiukasti kansalaisia: joka kolmas romanialainen oli Securitaten ilmiantaja.

Ceaușescun palatsi oli vielä keskeneräinen, kun Ceaușescut syrjäytettiin, ja heidät teloitettiin näytösoikeudenkäynnin jälkeen.

Tämän jälkeen Romaniassa on ollut useita presidenttejä. Nykyään noin 6 prosenttia Romanian 19-miljoonaisesta väestöstä on etnisiä unkarilaisia. Kansallisuuksiltaan monenkirjavassa Romaniassa on 1.4 miljoonaa unkarilaista. He asuvat pääosin Itävalta-Unkarin perua olevalla Transilvanian alueella.

Romania ei ole suostunut Transilvanian unkarilaisten itsehallintoon. Tilanne ei ole kehittynyt avoimeksi kriisiksi, mutta unkarilaisten keskuudessa on liikehdintää.

Monet Transilvanian unkarilaiskylät ovat hyvin hoidettuja ja kauniita. Talot ovat hyvässä maalissa, niitä ympäröivät vehmaat puutarhat ja pihaan johtaa komea puuleikkauksin somistettu portti. Viiniköynnökset kiipeilevät talojen fasadipuolella.

Maan ja maailman politiikka ei Transilvanian syrjäkylillä juurikaan kiinnosta. Rauhan säilyminen on tärkeää.

Lue tästä aiheesta lisää Karjalan Kuvalehdestä ja Pro Karelian internetsivuilta.

Lisätiedot: Veikko Saksi



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].