Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

21.05.2002
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

NYKYINEN KARJALA ON UMPIKUJA

Missä päin Eurooppaa on enemmän raunioita kuin Kabulissa? Missä Euroopan alueella suuret joukot paikallisia asukkaita elää luontaistaloudesta? Missä on paikka, jossa harvat eloon jääneet lehmät hakevat suojaa vandalisoidun navetan raunioista?

Neuvostoliiton ottamalla Suomen alueella, Karjalassa. Alue on kuin sodan jäljiltä: Kuusaan hovi, diplomaatti Madame Kollontain´n lapsuudenkoti, on tuhottu ja sitä ympäröineet neuvostoaikaisen lastenleirin kaikki yli 20 rakennusta on rikottu raunioiksi. .....

Konevitsan luostarisaari oli Neuvostoliiton torpedokeskus. Nyt räjähdysvalmiit torpedot makaavat lahoavissa puulaatikoissa.

Soanlahden pitäjän kaikki kylät tyhjennettiin ja keskuskylään perustettiin kollektiivitila. Nyt se on raunioina ja asukkaita on kourallinen, kaikki huonokuntoisten hiekkateiden eristäminä. Vuonna 1939 täällä asui 2.156 suomalaista ja seudulla oli kuusi oppilaitosta ja tuhansia kotieläimiä.

Suojärven pitäjän kirkonkylä Varpakylä oli 1930-luvulla Suomen idyllisimpiä kyläkokonaisuuksia. Neuvostoliitto tyhjensi koko kylän ja rakensi kirkon raunioiden päälle armeijan rakennuksen. Nyt sekin on rikottu ja raunioina.

Viipurissa, Suomen kakkoskaupungissa, on kymmeniä rauniotaloja, joita ei enää koskaan voi korjata. Niiden pohjakerroksia peittää lähes puolen metrin kasa jätteitä, pulloja ja hylättyjä vaatteita. Näimme myös kuolleen koiran raadon ja huumeruiskuja. Lattiat ovat romahtaneet ja ullakoilla kasvaa jo pieniä puita!

Karjalan pakkoluovutus Suomelta oli osa Stalinin Neuvostoliiton maailmanvalloitusohjelmaa. Stalin ihaili Hitleria ja omaksui opin ”elintilasta”. ”Berliinin turvallisuudesta” tuli Stalinille ”Leningradin turvallisuus”, vaikka todellisuudessa Stalin aikoi liittää kaikki Suomen alueet maahansa samaan tapaan kuin se liitti Viron, Latvian ja Liettuan.

Hyökätessään Suomeen 30.11.1939 Stalin oli liittoutunut Hitlerin Natsi-Saksan kanssa, ja hän toteutti omaa versiotaan fasismista: haki elintilaa Suomen alueelta, vainosi vähemmistöjä, perusti vanki- ja keskitysleirejä ja piti omia ja muiden kansalaisia orjatyössä. Jotkut venäläiset kutsuvat koko Neuvostoliiton aikaa ”punafasismiksi”.

Kun 14 valtiota itsenäistyi 1991 ja irtautui Venäjästä, Karjala jäi edelleen vääriin käsiin.

Missään muualla en ole tavannut vastaavaa raunioiden määrää kuin Karjalassa. Kun vierailin Ugandassa 1986, maassa oli useita sodan runtelemia rakennuksia. Sen sijaan Karjalassa toistuu sama näkymä jokaisessa kylässä: navetat, tuotantolaitokset, tehtaat, asumukset, betonikopit, kaupat, pioneerileirit, suomalaiset rakennukset, kirkot … kaikki ovat raunioina, rikottuina, hylättyinä! Useimmat on rikottu vasta sotien jälkeen, viime vuosina.

Esimerkiksi Karjalan kannaksella on enää hyvin vähän taloudellista toimintaa:

- Noin 18 tehdasta, joista suurimmat ovat ulkomaisessa omistuksessa (United Paper, Luhta ja IKEA). Vuonna 1939, ennen Suomen teollistumista, Kannaksella oli 124 teollisuuslaitosta. Näistä tehtaista yli 90 % on tuhottu, hylätty tai raunioina.

- Noin 35 maatalouden tilaa, joista osa on enää lehmien säilytyspaikkoja ilman kaupallista toimintaa. Vuonna 1939 alueella oli pelkästään viljelytiloja 20.187.

- Noin 275 kylää, joista vain noin 130 tarjoaa mitään palveluja, yleensä yhden pienen kaupan tai kioskin. Suomen kaudella alueella oli noin 840 kylää, joissa oli 359 kansakoulua ja noin tuhat kauppaa. Suurimpien kaupunkien ulkopuolella emme ole nähneet yhtään toimivaa koulua.

Pitäjä Nimetyt
kylät
Tehtaat Maatilat Hotellit Kaupat Kaupat ² Indeksi-
arvio
Antrea 13 2 1 0 5 3 7
Äyräpää 3 0 0 1 1 0 2
Heinjoki 5 0 0 0 5 1 2
Jääski 8 1 2 2 20 3 11
Johannes 8 1 2 1 10 4 10
Käkisalmi 1 2 0 4 20   8
Kanneljärvi 7 0 2 1 3 3 7
Käsisalmi mlk 9 1 1 1   3 6
Kaukola 7 1 0 2 2 1 5
Kirvu 9 0 1 0 3 1 3
Kivennapa 15 1 1 2 10 5 11
Koivisto 1 0 0 0 10   2
Koivisto mlk 10 1 0 3   4 8
Kuolemajärvi 9 2 2 3 3 6 14
Metsäpirtti 6 0 0 2 3 1 4
Muolaa 20 1 2 1 3 8 13
Pyhäjärvi 22 0 3 2 5 6 12
Räisälä 10 0 2 1 5 4 8
Rautu 9 0 4 0 20 4 11
Säkkijärvi 8 0 2 1 3 3 7
Sakkola 17 1 1 5 2 9 17
Terijoki 7 0 1 12 20 6 22
Uusikirkko 26 0 1 10 5 12 24
Vahviala 9 1 1 0   2 4
Valkjärvi 9 0 1 7 10 5 16
Viipuri mlk 20 1 2 1   4 8
Vuoksela 5 0 0 2 3 1 4
Vuoksenranta 1 0 0 0 0 0 0
Yhteensä 274 16 32 64 171 99 n/a
Suomen aika 842 124 20 187 n/a n/a 948 n/a

Nimetyt kylät:
Venäläisin nimin nimettyjä kyliä entisissä suomalaispitäjissä. Suomen luku on vuodelta 1939. Lähde: "Sellainen oli Karjala", 2. p/1960

Tehtaat:
Tehtaat, kivimurskaamot, sahat ja muut tuotantolaitokset. Suomea koskeva luku: "Sellainen oli Karjala".

Maatilat:
Eläinfarmit, turkistarhat sekä navetat, joissa on lehtiä ja/tai heiniä. Suomen luku (viljelmät): "Suomenmaa 5.1923".

Hotellit:
Varsinaiset hotellit, lomakeskukset (osa auki vain venäläisille)

Kaupat:
Pitäjän nykyisen keskuskylän kauppojen lukumäärä, karkea arvio

Kaupat²:
Niiden kylien lumumäärä, joissa on kauppa keskuskylän ulkopuolella. Suomen luku (viljelmät): "Suomenmaa 5.1923".

Indeksi:
Luvuista on laskettu indeksi, jossa keskuskylän kauppojen määrästä saa 1, 2 tai 3 pistettä kauppojen määrän perusteella. Muut luvut lasketaan yhteen. Mitä pienempi indeksi-luku, sitä todennäköisemmin alueen voidaan arvioida muuttuneen elinkelvottomaksi. Indeksiä EI pidä tulkita suoraviivaisesti.

Tältä pohjalta Vuoksenranta on ei ole enää "asuttu". Äyräpää ja Heinjoki ovat autioitumassa. Kirvun tulevaisuus on vaakalaudalla. Uudenkirkon korkea lukema johtuu useista majoitusliikkeistä ja kylien suuresta lukumäärästä. Sen sijaan tuotannollisten työpaikkojen määrä on liian pieni, jotta alueella voisi nähdä kestävää kehitystä.

Tämän mittarin mukaan Metsäpirtti ja Vuoksela ovat menettäneet elinkelpoisuutensa.

Keskimääräinen pitäjäkohtainen indeksi vuonna 1939 Kannaksella olisi noin 760, kun nykyinen pitäjäkohtainen keskiarvo on enintään 10. Lukemat eivät ole suoraan verrannollisia, vain suuntaa antavia.

Ylläolevat tiedot eivät sisällä Viipurin kaupunkia.

Käkisalmen (Priozersk) nykyisen kaupunginjohtajan mukaan jokaista alueella syntynyttä asukasta kohti kuolee kolme. Luonnonkauniilla Hiitolan alueella työttömyysaste on 60 %, ja nuori väki muuttaa Pietariin tai Petroskoihin palaamatta koskaan Hiitolaan. Alueelta on lakkautettu sotilaskylä ja kollektiivitila. Entisen Kirvun alueella työttömyys on peräti 90 %. Kirvusta on lakkautettu ja vandalisoitu laaja sotilaskylä, jonka tykkivarikko oli rakennettu suomalaisen hautausmaan päälle.

Karjala on ollut suomalaisten asuttamaa satoja vuosia, jopa tuhat vuotta. Se liitettiin Suomen suurruhtinaskunnan alueeksi 1812, ja vuonna 1920 venäläiset ja suomalaiset sopivat ”pysyvästi” ja ”lopullisesti” alueen kuulumisesta itsenäiseen Suomen tasavaltaan.

Alueella asui noin 400.000 työtä tekevää, maata viljelevää ja sopimuksiin luottavaa Suomen kansalaista, jotka edustivat luterilaisia ja ortodoksisia kristittyjä, suomen, ruotsin ja venäjän ja muun kielisiä kansalaisia, yrittäjiä, maanviljelijöitä ja tehdastyöläisiä, vanhuksia ja lapsia. Heillä oli urheiluseuroja, yhdistyksiä, he äänestivät eri puolueita ja uskoivat tulevaisuuteen.

Suomen pakolaisongelma käsitti 420.000 ihmistä, jotka asutettiin menestyksekkäästi. He ovat kuitenkin kaivanneet kotiseutuaan tähän päivään saakka. Peräti 45 vuotta Neuvostoliitto kielsi heiltä edes näkemästä kotiseutujaan. Kotona käyminen oli rikos! Valheellisella propagandalla Suomi ja maan pakolaiset syyllistettiin sotaan, jonka Stalin itse aloitti kaksi kertaa Suomea vastaan.

Vaikka pakolaisilla oli uusi elämä läntisessä Suomessa, pelkästään oikeudenmukaisuus ei enää tee Karjala-kysymystä ajankohtaiseksi. Nyt sen tekee hirvittävä rappio, humanitäärinen ja sosiaalinen katastrofi. Siihen on puututtava korkeimmalla kansainvälisellä tasolla.

Oma ratkaisumallini on kolmen vyöhykkeen malli

Koska Karjalan historia on traaginen, aluetta ei voida sellaisenaan integroida Venäjään tai Suomeen. Karjala tarvitsee Euroopan Unionin ja Suomen hallinnon, EU:n lainsäädännön, mahdollisesti Euroopan Unionin tai Yhdistyneiden Kansakuntien tilapäisen rauhanturvaajajoukon sekä yhden valuutan, euron. Nykyiset asukkaat saavat täydet ihmisoikeudet.

Malli koostuu kolmesta vyöhykkeestä, jolla täytetään nykyinen taloudellinen ja sosiaalinen tyhjiö:

Läntinen kaupunkivyöhyke integroidaan suomalaiseen yhteiskuntaan, johon kuuluvat Viipuri, Sortavala ja muut kaupungit. Suomi jälleenrakentaa alueen yksityisin ja verovaroin.

Keskinen vyöhyke rauhoitetaan ”turvavyöhykkeeksi”, jonka alueella sallitaan biodynaaminen maatalous sekä rajoitettu turismi. Laajat luonnonmukaiset alueet suojellaan pysyvästi.

Itäinen vyöhyke muodostaa erikoistalousalueen, jonka jälleenrakentamisen rahoittavat kansainväliset ja suomalaiset investoijat. Alueelle on vapaa pääsy Pietarista ja Petroskoista ja sinne luodaan työpaikkoja, ostoskeskuksia ja muita palveluita. Alue ei ole verovapaa, vaan Suomen valtio kerää taloudellisesta toiminnasta syntyvät verot.

Suomi on pohjoisen Euroopan ainoa euroa käyttävä maa. Suomi on nyt avainasemassa pohjoisen Euroopan kehityksessä. Yhteistyössä Venäjän, Suomen ja muiden alueen maiden kanssa Suomi voi kehittää kolmen kulttuurin (skandinaavisen, suomalais-baltialaisen ja slaavilaisen) yhtymäkohdassa tulevaisuutta, johon kuuluvat täydet ihmisoikeudet, taloudellinen kasvu ja pysyvä rauha ja luottamus. Tätä tarkoitusta varten Suomi tarvitsee takaisin oman alueensa, joka on sovittu kuuluvaksi Suomelle venäläisten ja suomalaisten yhteisellä sopimuksella.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].