Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

29.07.2019 [04, 05]
»  LEPAJÕE JA RUUSNA PAKENIVAT NEUVOSTO-VIROSTA OLYMPIAVENEELLÄ

23.07.2019 [04, 05]
»  JUKKA SEPPISEN KIRJA-UUTUUS

15.07.2019 [04, 05]
»  MONREPOSIN PUISTOSSA TYÖT ETENEVÄT EDELLEEN

11.07.2019 [04, 05]
»  VIRO JUHLI ITSENÄISTÄ VAPAUTTAAN TALLINNAN LAULUJUHLISSA

08.07.2019 [04, 05]
»  PUTAIDEN RAKENTAMINEN?

01.07.2019 [02, 04]
»  VALTAKUNNALLINEN EVAKKOPATSAS MAHDOLLISESTI LAHTEEN TARTON RAUHAN JUHLAVUONNA

24.06.2019 [04, 06]
»  TURUSTA LÄHTENYT NEUVOLIITON SUKELLUSVENE UPOTTI PAKOLAISLAIVAN

17.06.2019 [04, 05]
»  TALOUSKRIISIT

10.06.2019
»  NORD STREAM 2 –KAASUPUTKI KOHTAA TIUKKAA VASTARINTAA

17.05.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOITUS 02/2019 ELI MIKSI?

17.05.2019
»  SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS SANBERGEILLA PE 31.05.2019 KLO 18:00

09.05.2019 [02, 04]
»  PUTIN SIJOITTUU VAIN HIEMAN OIKEALLE LENINISTÄ JA STALINISTA

02.05.2019 [04, 05]
»  VENÄJÄ PYRKII KAHLITSEMAAN KANSALAISTENSA SÄHKÖISTÄ TIEDONSAANTIA

26.04.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUKSEN TIIMOILTA

03.04.2019 [04, 05]
»  VAKOOJAT VASTAKKAIN

25.03.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 12.04.2019

20.03.2019 [04, 05]
»  SUOMI ESTI VENÄJÄN RAJAPÄÄLLIKKÖ MEDVEDEVIN PAKOTELISTAUKSEN

18.03.2019 [04, 05]
»  HIITOLAN KALMISTOMÄKI AVAA SALAISUUKSIAAN KARJALAN HISTORIASTA

14.03.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOUTUS 01/2019 ELI PUOLUEUSKOLLISUUS

18.02.2019 [04, 05]
»  GPS-HÄIRINTÄ HOIDETTIIN SUOMESSA NORJAN OHJAUKSESSA

11.02.2019 [04, 05]
»  STALIN TESTASI TELEPATIAA

28.01.2019 [04, 05]
»  RUSKEALAN MUSEOKAIVOSALUEELLE SUUNNITELLAAN JUNAYHTEYTTÄ

21.01.2019
»  VALKO-VENÄJÄN JA VENÄJÄN VALTIOLIITTO NOUSEMASSA JÄLLEEN ESIIN

14.01.2019 [04, 05]
»  SENTSOVIN VANGITSEMINEN JA KOHTELU KUOHUTTAA LÄNTTÄ

07.01.2019 [04, 05]
»  OMANKÄDENOIKEUS

09.12.2018 [04, 05]
»  TARTON RAUHAN RAJOJEN PALAUTUS JUHLAVUODEN TAVOITTEEKSI

04.12.2018 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOITUS 04/2018 ELI HOMO SOVIETICUS

19.11.2018 [04, 05]
»  UPPORIKKAAN RUHTINATAR AURORA KARAMZIN TARUNHOHTOINEN ELÄMÄ

12.11.2018 [04, 05]
»  ELVI TUOMELAN ELÄMÄNOHJE: KOVA TYÖ JA VALOISA ELÄMÄNASENNE

05.11.2018 [04, 05]
»  SUOMALAISISTA PUNAUPSEEREISTA EI TULLUT SUOMEN MIEHITTÄJIÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

17.02.2015
Veikko Saksi

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[15] Kulttuuri
[21] Poliittiset

MITÄ KUULUU KARJALAN KIELELLE?

Tämä artikkeli on myös videona osoitteissa www.prokarelia.net ja YouTubessa.


Toinen artikkeli, minkä FM Aune Kämäräinen on tehnyt vuoden 2017 ensimmäiseen Karjalan Kuvalehteen, liittyy karjalan kieleen.

Karjalaksi sanotaan, että - Kel ei ole neruo, sil ei ole veruo eli kenellä ei ole älyä, sillä ei ole syötävää.

Ei kuule karjalan kieltä enää Karjalan tasavallassa kuin juuri muuallakaan. Vielä muutama kymmenen vuotta sitten alueella puhuttiin jopa suomea.

Kylmän sodan aikana sekä Suomessa että Venäjällä karjalan kielen tilanteesta vaiettiin, eikä kielen ja karjalaisen kulttuurin kehittämiselle ollut luonnollisia edellytyksiä, sanoo professori Pekka Suutari Joensuusta.

Suomessa karjalan kieli tunnustettiin EU-säännösten mukaiseksi ei-alueelliseksi vähemmistökieleksi vuonna 2009. Mutta käytännössä kieliolosuhteiden kehittäminen on tapahtunut kummassakin maassa omin voimin.

Vaikka Venäjällä on karjalan kielen korkeatasoista tutkimusta ja opetusta, on oppilaita vähän.

Karjalan kieltä puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa sekä Sisä-Venäjän karjalaissaarekkeissa Tverin alueella. Suomen puolella kieltä on puhuttu Raja-Karjalassa ja Kainuun vienalaiskylissä, ja nykyisinkin se on monen ortodoksin kotikieli.

Karjalaa äidinkielenään pitäviä on arvioitu olevan alle Venäjällä 100 000, Suomessa noin 5 000. Näin kertoo Suomalais-Ugrilainen Seura ry:n nettisivusto www.sgr.fi.

Vielä 1970 Karjalan tasavallan karjalaisista 72 prosenttia piti karjalaa äidinkielenään. Määrä on sittemmin pudonnut radikaalisti. Kieliasiassa on tapahtunut assimiloituminen eli sulautuminen venäjänkielisiin.

Nykyisinkään ei karjalan kielellä ole virallisen vähemmistökielen asemaa kummassakaan maassa. Venäjällä vähemmistöjä suojeleva lainsäädäntö on kunnossa, mutta ongelmana on se, että lakeja ei noudateta.

Suomessa karjalan kieltä opetetaan joissakin oppilaitoksissa ja järjestöjen kursseilla, mutta innostus on vähäistä, varmaankin kielen käyttömahdollisuuksien vuoksi. Karjalan kielellä olisi kenties paikkansa somessa, mutta sitä ei ole vielä käytetty hyväksi, sanoo Aune Kämäräinen.

Karjalaisesta identiteetistä puhuttaessa vajotaan usein myyttiseen historialliseen tilaan, minne kuuluvat feresit ja kansantanssit, kanteleet, tuohivirsut ja karjalanpiirakat.

Kielen elinvoimaisuuden ylläpito edellyttäisi koulutuksen, median ja hallinnon roolien toimivuutta. Se edellyttäisi myös yksityisten ihmisten ”heräämistä”. Suomen kieli oli halveksittu ”rahvaan kieli” 1800-luvulla, kunnes sivistyneistö otti asiakseen sen nostamisen.

Karjalan kielellä on suuri identiteettiä luova merkitys. Karjalaisuus on monimuotoinen käsite: siihen kuuluu maantieteellisiä, kulttuurisia ja uskonnollisia osa-alueita. Tärkein yhdistävä tekijä olisi kuitenkin kieli.
YouTubessa.

Toinen artikkeli, minkä FM Aune Kämäräinen on tehnyt vuoden 2017 ensimmäiseen Karjalan Kuvalehteen, liittyy karjalan kieleen.

Karjalaksi sanotaan, että - Kel ei ole neruo, sil ei ole veruo eli kenellä ei ole älyä, sillä ei ole syötävää.

Ei kuule karjalan kieltä enää Karjalan tasavallassa kuin juuri muuallakaan. Vielä muutama kymmenen vuotta sitten alueella puhuttiin jopa suomea.

Kylmän sodan aikana sekä Suomessa että Venäjällä karjalan kielen tilanteesta vaiettiin, eikä kielen ja karjalaisen kulttuurin kehittämiselle ollut luonnollisia edellytyksiä, sanoo professori Pekka Suutari Joensuusta.

Suomessa karjalan kieli tunnustettiin EU-säännösten mukaiseksi ei-alueelliseksi vähemmistökieleksi vuonna 2009. Mutta käytännössä kieliolosuhteiden kehittäminen on tapahtunut kummassakin maassa omin voimin.

Vaikka Venäjällä on karjalan kielen korkeatasoista tutkimusta ja opetusta, on oppilaita vähän.

Karjalan kieltä puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa sekä Sisä-Venäjän karjalaissaarekkeissa Tverin alueella. Suomen puolella kieltä on puhuttu Raja-Karjalassa ja Kainuun vienalaiskylissä, ja nykyisinkin se on monen ortodoksin kotikieli.

Karjalaa äidinkielenään pitäviä on arvioitu olevan alle Venäjällä 100 000, Suomessa noin 5 000. Näin kertoo Suomalais-Ugrilainen Seura ry:n nettisivusto www.sgr.fi.

Vielä 1970 Karjalan tasavallan karjalaisista 72 prosenttia piti karjalaa äidinkielenään. Määrä on sittemmin pudonnut radikaalisti. Kieliasiassa on tapahtunut assimiloituminen eli sulautuminen venäjänkielisiin.

Nykyisinkään ei karjalan kielellä ole virallisen vähemmistökielen asemaa kummassakaan maassa. Venäjällä vähemmistöjä suojeleva lainsäädäntö on kunnossa, mutta ongelmana on se, että lakeja ei noudateta.

Suomessa karjalan kieltä opetetaan joissakin oppilaitoksissa ja järjestöjen kursseilla, mutta innostus on vähäistä, varmaankin kielen käyttömahdollisuuksien vuoksi. Karjalan kielellä olisi kenties paikkansa somessa, mutta sitä ei ole vielä käytetty hyväksi, sanoo Aune Kämäräinen.

Karjalaisesta identiteetistä puhuttaessa vajotaan usein myyttiseen historialliseen tilaan, minne kuuluvat feresit ja kansantanssit, kanteleet, tuohivirsut ja karjalanpiirakat.

Kielen elinvoimaisuuden ylläpito edellyttäisi koulutuksen, median ja hallinnon roolien toimivuutta. Se edellyttäisi myös yksityisten ihmisten ”heräämistä”. Suomen kieli oli halveksittu ”rahvaan kieli” 1800-luvulla, kunnes sivistyneistö otti asiakseen sen nostamisen.

Karjalan kielellä on suuri identiteettiä luova merkitys. Karjalaisuus on monimuotoinen käsite: siihen kuuluu maantieteellisiä, kulttuurisia ja uskonnollisia osa-alueita. Tärkein yhdistävä tekijä olisi kuitenkin kieli.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].