Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Ilkka Pulli
vastaava toimittaja, emer.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

12.05.2017 [10, 15]
»  J. V. SNELLMANIN JA SUOMALAISUUDEN PÄIVÄNÄ 12.05.2017

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2016 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

12.05.2017
Ilkka Pulli

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[10] Venäjä
[15] Kulttuuri
[21] Poliittiset

J. V. SNELLMANIN JA SUOMALAISUUDEN PÄIVÄNÄ 12.05.2017

Siniristilippujemme hulmutessa on hyvä muistaa kansallista suurmiestämme, kansallisfilosofia, sanomalehtimiestä, kirjailijaa, rehtoria, toimitusjohtajaa, professoria, senaattoria, valtiopäivämiestä, suomalaisen sivistyksen esitaistelijaa, kansallista herättäjää ja modernin kansalaisyhteiskunnan kehittäjää, aviopuolisoa ja perheenisää (tulikohan kaikki?) Johan Vilhelm Snellmania (12.05.1806–04.07.1881).

Yhteiskuntafilosofina hän edusti aikansa hegeliläistä näkemystä. Autonomian ajan Suomessa hän oli herättämässä suomalaisten kansallista ja valtiollista tietoisuutta ja vaatimassa suomen kielen aseman vahvistamista.

Snellman korosti sitä, että pienten valtioiden ainoa voima ja turva on sivistyksessä. Hänen ajatuksiaan lukiessa on hyvä muistaa, että hänen kuoltuaan ehti vielä kulua yli 25 vuotta, ennen kuin Suomesta tuli itsenäinen valtio.

Snellmanin rooli suomalaisen reaalipolitiikan kantaisänä on silti merkittävä. Hän uskoi Suomen itsenäistymiseen, mutta joutui tasapainoilemaan kansallisuusintoilijoiden ja tsaarin välillä. Tällä asenteella on historiassamme pitkät juuret – tiettyyn rajaan asti, jotka ulottuvat nykypäivään saakka.

Suomella on 154-vuotinen valtiopäivähistoria, sillä vuoden Porvoon 1863 valtiopäivät merkitsivät ratkaisevaa käännettä kohti itsenäistä valtiota ja demokratiaa. Siitä lähtien valtiopäiviä on pidetty säännöllisesti.

Demokratiastahan ei 1863 voitu vielä puhua, sillä säätyvaltiopäivillä oli edustettuna vain vaivainen kymmenesosa koko kansasta. Ulkopuolelle jäivät muiden muassa kaikki naiset.

Snellmanin luoma kansallisaate on yhä henkisen hyvinvointimme kivijalka. Näemme yhä hänen jylhät piirteensä valokuvissa, maalauksissa, patsaissa ja entisissä viidentuhannen (jota pidetään Suomen kauneimpana) ja sadan markan (Suomen markan isä!) seteleissä ja postimerkeissä.

Pitkäaikainen työnantajani Otava julkaisi heti perustamisensa (1890) jälkeen hänen kirjoittamansa tekstit kirjasarjana ”Samlade arbeten”, joihin sisältyi tieteellisiä ja kaunokirjallisia tekstejä, lehtikirjoituksia, kirjeitä, hakemuksia, luentokäsikirjoituksia, muistiinpanoja, puheita, hallintoelimissä esitettyjä lausuntoja.

Valtioneuvoston kanslia aloitti vuonna 1992 julkaista J. V. Snellmanin kootut teokset uusina, ensin alkukielisinä laitoksina, jotka käsittävät 12 keskimäärin 800-sivuista osaa. Th. Reinin 2-osaisen elämänkertateoksen Snellmanista Otava julkaisi uusittuna laitoksena 1980-luvulla.

Itsenäisyytemme alkutaipaleella Snellmanin kirjoitukset olivat miltei pyhien tekstien asemassa. Varmasti hän olisi tänä syntymäpäivänään, eurooppalaistuvassa yhteiskunnassa ja monikulttuuristuvassa maailmassa ottanut kantaa myös maamme ja EU:n päivänpolttaviin ongelmiin.

Kansallistunto yhteisesti jaettuine arvoineen oli vielä hänen aikanaan koko yhteiskuntamme perusta. Terve nationalismi on hyvinvointi-valtion kivijalka. Siksi on hienoa, että tänään Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä Suomen liput hulmuavat komeasti itsenäisyytemme juhlavuotena.

Snellman oli myös käytännön mies ja taisteli ”nyrkit savessa” ajamiensa asioiden puolesta. Terve kansallistunto on pelastanut maamme sodissa ja rakentanut henkisen pohjan hyvinvointivaltiomme peruspalveluille (joita nyt ollaan kilpailuttamassa Sote-sekoilussa).

Jo aiemmassa historiassamme hän on estänyt meitä venäläistymästä sor-tokausien aikana. Kulttuurin ystävänä ja harrastajana Snellman piti kirjallisuutta ja taidetta yhtenä osana laajempaa sivistyksellistä ja yhteiskunnallista käytäntöä. Niistä saamme onneksemme nauttia vielä mekin.

Olkoon suomalainen nationalismi hiljaista, mutta silti voimakasta ja kunnioittavaa. Topelius kirjoitti Maamme-kirjassa (1875): ”Joka palvelee Isänmaataan, palvelee koko ihmiskuntaa”.

Snellman puolestaan esitti isänmaallisuuden olevan sitä, että asettaa arkipäiväisissäkin tilanteissa isänmaansa itsensä edelle. Tämä ajatus on esi-
tetty myös J. F. Kennedyn muotoilemana: ”Älkää kysykö, mitä valtio voi tehdä teidän hyväksenne – kysykää, mitä te voitte tehdä valtionne hyväksi".

Elävöittävää Snellmanin ja suomalaisuuden päivää 12.05.2017!


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].