Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

20.11.2017 [02, 05, 08]
»  JOKAISELLA PAKOLAISELLA ON OIKEUS KOTIINSA!

31.10.2017 [02, 03]
»  KONSENSUS VAI WIN-WIN -AJATTELU?

11.10.2017 [02, 04]
»  VOIKO VENÄJÄ OSTAA LISÄÄ AIKAA?

04.10.2017 [03, 10]
»  USEAT KANSANMURHAT YHÄ TUOMITSEMATTA JA KORJAAMATTA

28.09.2017 [02, 03]
»  MIKSI MINISTERIT VALITAAN EDUSKUNNASTA?

14.09.2017 [02, 03]
»  STALIN-KULTTI

12.09.2017 [04, 18]
»  NS. PANKKIKRIISIN EMU-VARAUMA

07.09.2017 [02, 03]
»  UUSI KARJALAN MATKAOPAS JULKAISTU!

04.09.2017 [02, 15]
»  MUISTOJEN KARJALA ON YKSI PENTTI TYNKKYSEN TEOKSISTA!

30.08.2017 [10, 15]
»  VENÄJÄN ALUEELLINEN KOSKEMATTOMUUS?

26.08.2017 [03, 15]
»  MEINANDERIN MANNERHEIM

24.08.2017 [03, 05]
»  MITÄ UUTTA ITÄRINTAMALLA?

23.08.2017 [07, 18]
»  SUOMEN ITSENÄISYYS

16.08.2017
»  TERRORISMI

09.08.2017 [03, 10]
»  MIKÄ ON VENÄJÄN TILANNE NYT?

14.07.2017 [04, 06, 10]
»  ASEKÄTKENTÄ

07.07.2017 [02, 10]
»  MIKÄ ON KURIILIEN SAARTEN TILANNE?

03.07.2017 [02, 05]
»  ONKO PALAUTUS HEIKKOUDEN OSOITUS?

27.06.2017 [03, 04]
»  NS. PANKKIKRIISIN TAUSTAA

18.06.2017
»  HYÖKKÄYS MUURMANNIN RADALLE TAMMIKUUSSA 1942

26.05.2017 [02, 05, 08]
»  KARJALAN PALAUTUKSESSA EI SYNNY EPÄSOSIAALISTA TILANNETTA

18.05.2017 [02, 04]
»  TERRORISMI

08.05.2017 [02, 10]
»  RENTOLA: STALIN JA SUOMEN KOHTALO

03.05.2017 [02, 10]
»  SUOMI UUDESSA KOHTALON KOLMIOSSA - PUTIN, MERKEL JA TRUMP

28.04.2017
»  100 VUOTTA VAPAUSSODASTA - SUOMEN SUUNTA NYT?

22.04.2017 [02, 08, 10]
»  KUN VENÄLÄINEN MERSU LIPUU LAPPEENRANNASSA ...

10.04.2017 [02, 05, 08]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS

28.03.2017 [02, 04]
»  DOMINO-EFEKTI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

22.03.2017 [02, 06]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 29.03.2017

14.03.2017 [02, 04]
»  OVATKO MAAILMAN JOHTAJAT PSYKOPAATTEJA?

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2016 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

31.10.2017
Veikko Saksi

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[03] Taloudelliset
[21] Poliittiset

KONSENSUS VAI WIN-WIN -AJATTELU?

Tämä artikkeli on myös nähtävänä videona linkkeineen esim. Pro Karelia ry:n internetsivuilla ja YouTube-pavelussa.



Konsensuksessa tavoitellaan laajaa yhteisymmärrystä, jonkinlaista yksimielisyyttä jostain asiasta. Konsensus-päätöksenteossa pyritään ottamaan myös vähemmistön kanta huomioon.

Konsensuksen yhtenä tavoitteena on vähentää ryhmien äänivaltaa. Tällöin nostetaan esille yksittäisiä ihmisiä ja heidän ääniään.

Konsensuksen etsiminen vie aikaa ja se kuluttaa voimavaroja, minkä vuoksi kansalaisjärjestöissäkin sellainen päätöksenteko on vain tärkeimpiä asioita varten.

Ulkopolitist.fi:n mukaan "suurimman kritiikin kohde on suomalaisen poliittisen kulttuurin keskiössä oleva konsensus ja sen edistäjät". Tämän vuoksi hallitusliittoumat ovat jokseenkin ympäripyöreitä, mutta ne ovat politiikaltaan hyvinkin samanlaisia.

Konsensus-päätös on useinkin huonoin mahdollinen. Kuten Katja Boxberg ja Taneli Heikka sanovat teoksessaan Lumedemokratia, joka on vuodelta 2009, ettei se ole "kenellekään hyvä ratkaisu, vaan juuri ja juuri riman ylittävä sopu".

Onko kompromissin löytäminen sitten paras ratkaisu? Ei lainkaan välttämättä. Esimerkiksi niin sanotun pankkikriisin aikana yrittäjät ja heidän läheisensä päätettiin laittaa yhteiskunnan puolesta maksajiksi. Koska yrittäjien edustajaa ei ollut päättävissä elimissä, tällainen päätös ylitti juuri ja juuri riman, eikä sitä riittävästi vastustettu.

Päätös oli Suomen kannalta erittäin huono ja se johti 500 - 600 000 työttömään, noin 60 000 yrityksen ennenaikaiseen kuolemaan sekä 10-15 000 yrittäjän itsemurhaan.

Aluekysymyksissä ei edes haeta konsensusta, vaan niissä voittajavaltioksi lukeutuva vahvempi osapuoli yksinkertaisesti määrää, mistä raja kulkee ja mitä se päättää ottaa ns. sotakorvauksina.

Miten tämän päivän keskeiset tekijät, kuten globalisaatio, digitalisaatio, vapaakauppa, EU, itäisten kansojen voimakas nousu ja monet muut asiat, sopivat konsensukseen? Ne ovat tekijöitä, jotka ovat perusteellisesti muuttaneet meidän maailmankuvaamme ja maailmaa.

Venäjä on nostanut kovasti asemahtiaan ja se on Vladimir Putinin aikana haastanut Lännen kilpailuun kanssaan. Kiina puolestaan on salaperäinen itäinen maa, joka yllättäen tuleekin Suomenlahdelle esittelemään muskeleitaan.

Mikä menetelmä parhaiten veisi tämän maailman kestävän kehityksen tielle, pois järjettömästä asevarustelusta? Ensinnä valittava tie riippuu päätöksentekijöistä ja siitä, kenen tai minkä tavoitteista asiaa katsotaan.

Ei ole hyvä, että kaikkia yritetään miellyttää, koska tuloksena on todennäköisesti sellainen kehitys, jota kukaan osapuoli ei halua. Puhutaankin "nonsensuksesta" tai "dissensuksesta" konsensuksen sijaan.

On hyvä, että kansalliseen turvallisuuteen panostetaan. Mutta panostetaanko kuitenkin ensisijaisesti hyökkäysvoimaan? Entä panostetaanko esim. köyhyyden vähentämiseen ja kehitysvaroihin riittävästi? Entä ilmastomuutokseen ja globaalien ongelmien perussyihin?

Paras vaihtoehto on win-win -ajattelun mukainen malli. Siinä ajatellaan myös toisia osapuolia ja tavoitteena on aidosti tehdä toiselle tai toisille osapuolille hyvää, jolloin omakin hyöty maksimoituu. Nykyinen järjestelmä suosii vain vahvoja osapuolia, se ei ota heikkoja huomioon.

Onko globalisoituneella ja digitalisoituneella maailmalla kykyä ja ennen kaikkea rohkeutta siirtyä win-win -periaatteen mukaiseen ajatteluun? Ei ole todennäköisesti ainakaan tässä vaiheessa, sillä tätä maailmaa johtavat nyt etupäässä omaa etuaan katsovat henkilöt.

Kun tämä on tilanne, mitään konkreettista muutosta ei ole odotettavissa. Todelliseen muutokseen tarvitaan kansan syvät kerrokset. Heidän on herättävä nykyisestä uneliaisuudestaan ja siirryttävä aktiiviseen toimintaan. Vain kansa voi tehdä suuret muutokset.

Lisätietoa aiheesta Karjalan Kuvalehdestä 04/2017 tai esim. Pro Karelia ry:n internetsivuilta.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].