Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Lasse Koskinen
tiedottaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.12.2017 [02, 03]
»  LÄNNEN MUSIIKKIVAIKUTUKSIA TORJUTTIIN NEUVOSTOLIITOSSA

08.11.2017 [02, 03, 04]
»  MAAOIKEUDESSA KÄSITELLÄÄN POHJANVALTAUSTA NORD STREAM 2 -LINJAUKSELLA

24.11.2007 [19]
»  ALUEPALAUTUS EDUSKUNNASSA 23.11.07

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2016 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

07.12.2017
Lasse Koskinen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[03] Taloudelliset
[21] Poliittiset

LÄNNEN MUSIIKKIVAIKUTUKSIA TORJUTTIIN NEUVOSTOLIITOSSA


Jake Nyman sai vuonna 2015 Gramex-palkinnon. www.ts.fi


Jake Nymanin vuonna 2017 julkaistu levy. www.karkkainen.fi

Karjala-musiikkia harvoin Suomen radiokanavilla

Lännen turmeluksen vastapainoksi Neuvostoliittoon oli perustettu vuonna 1936 virallinen valtiollinen jazz-orkesteri SSSR, mutta toisen maailmasodan alussa se jouduttiin lopettamaan, koska suurin osa sen muusikoista oli kaatunut rintamataisteluissa.

Tyyli muuttui sodan jälkeen, koska vuonna 1946 kaikki merkittävät neuvostoliittolaiset jazz-muusikot haettiin kuulusteluihin yhteiskuntajärjestelmän vastaisen toiminnan johdosta epäiltyinä. Rangaistuksia ja leirituomiota ei kuitenkaan tiettävästi langetettu. Kuulustelujen ilmeisesti uskottiin riittävän pelotteeksi.

Läntisten vaikutteiden kitkemistä jatkettiin. Vuonna 1948 puna-armeijan viimeinenkin jazz-orkesteri hajotettiin. Samoin Leonid Utsojovin johtama Neuvostoliiton valtiollinen viihdeorkesteri sai kiellon jazz-musiikin soittamisesta.

Musiikin tyylikeinoja tarkkailtiin, jotta sen joukkoon ei voitaisi ujuttaa jazz-tyyppisiä sointuja. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorisojärjestön Komsomolin jäsenet ja luotettavat musiikkiopiskelijat kiertelivät teattereissa, baareissa ja kahviloissa tarkkailemassa esitettävää musiikkia ja raportoimassa mahdollisista rikkomuksista.

”Luurankolevyjä” salakauppaan

Seuraava länsimainen uhka oli rock-musiikki. Sen katsottiin horjuttavan venäläisten nuorten sitoutumista kommunistiseen aatemaailmaan. Turmeluksen leviämisen pelko ei ollut ainoa syy, vaan Neuvostoliiton länsivaluutan pula esti ulkomaisen musiikin maahantuontia.

Rock-musiikkia kuitenkin tuotiin matkailijoiden mukana pimeille markkinoille ja Neuvostoliitossa kyettiin osittain kuuntelemaan Radio Luxembourgia, Voice of American ja Radio Free Europan itään suuntaamia radiolähetyksiä.

Neuvostoliitossa pyrittiin, ja osin myös onnistuttiin, häiritsemään näitä lähetyksiä. Esimerkiksi Viron Pärnussa oli Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen vielä nähtävissä kolme korkeaa, häirintään tarkoitettua lähetinmastoa.

Itäinen musiikin laiton kopiotuotanto syntyi länsimusiikin sensuroinnin seurauksena. Neuvostoliitossa keksittiin 1960-luvun puolivälissä nerokas oivallus, kun sairaaloista pois heitettyihin röntgenkuviin alettiin kaivertaa musiikkia, jota oli nauhoitettu ulkomaisista radiolähetyksistä ja omien salasoittajien esityksistä. Näitä ”luurankolevyjä” kaupiteltiin salamarkkinoilla Neuvostoliitossa viiden vuoden ajan.

Virolaisille katseluapua

Virossa kyettiin kuitenkin kuuntelemaan Suomen ja muiden länsinaapureiden radioasemia. Lisäksi Suomen televisiolähetykset näkyivät Pohjois-Virossa, kun Suomesta tuttavien avustuksella saatiin muutaman markan hintaisia pikkuosia, jotka muuttivat Neuvostoliitossa käytetyn ranskalaisen tv-järjestelmän sopivaksi Suomen lähetysten vastaanottamiseen. Lisäksi näitä osia nikkaroitiin kasaan Virossa.

Myöhemmin, kun videonauhurit keksittiin, Pohjois-Virossa nauhoitettiin Suomen television lähetyksiä ja näitä nauhoja myytiin etelävirolaisille, jotka eivät asuneet Suomen kanavien näkyvyysalueilla.

Salaa rajojen takaa kuunnellun musiikin vaikutuksesta Viroon syntyi länsimaiden tyyppisiä yhtyeitä, joiden musiikkia viranomaiset kuuntelivat osin sormien läpi, mutta estivät niiden instrumenttien hankintaa.

Ongelma oli kaksipiippuinen, koska suomalaisille matkailijoille piti kuitenkin kyetä Viru-hotellin yökerhossa ja ravintolassa tarjoamaan ajanmukaista musiikkia ja kabareeta. Vähitellen tarkkailuviranomaiset alkoivat antaa periksi Baltian maissa. Salaisia rock-kerhoja ja kuuntelukellareita syntyi.

DDR turvautui kiintiöihin

Itä-Saksa eli DDR yritti häiritä lännestä tulevia radiolähetyksiä ja musiikkia kymmenillä häirintäasemilla. Kotitekoisilla antenneilla niitä kuitenkin ohitettiin.

Kun musiikin sensurointi ei onnistunut valtiovallan toivomalla tavalla, niin jo vuonna 1958 tuli voimaan kiintiö, jonka mukaan 60 prosenttia radion, tanssipaikkojen ja konserttien ohjelmistoista piti olla kotimaista tai muiden sosialistimaiden tuotantoa.

DDR:n radioasemilla asiaa tulkittiin niin, että länsimaista musiikkia soitettiin parhaaseen kuunteluaikaan ja sosialistisesti hyväksyttyä esitettiin iltamyöhällä. Aatteellisten syiden lisäksi asetuksen takana oli länsivaluuttapula, jonka vuoksi DDR:llä oli vaikeuksia maksaa kansainvälisiä tekijäkorvauksia.

Rock-musiikki oli ongelma DDR:n johdolle. Sille yritettiin kehittää vastavoimia omasta tuotannosta, mutta turhaan. Vuonna 1965 Länsi-Berliinissä tapahtunut mellakka The Rolling Stones –yhtyeen konsertin yhteydessä, nosti DDR:n johdon takajaloilleen ja valtionjohtaja Walter Ulbricht puuttui henkilökohtaisesti peliin ja vaati ”jee-jee” –musiikin esittämisen lopettamista DDR:n puolella.

Vaatimus vain nosti DDR:n länsimusiikin salakaupan hintoja. Kalleimmat salakaupan länsimaiset musiikkilevyt maksoivat tavallisen asunnon kolmen kuukauden vuokran verran.

Länsimusiikin esittäminen ei loppunut, mutta 1970-luvulla määrättiin, että rock-musiikkia sai esittää vain saksankielellä ja esityslupia rajoitettiin.

Karjala-musiikki harvoin kuultua

Musiikkitoimittaja Jake Nyman on toiminut YLE:ssä 45 vuotta. Hän kirjoitti kirjan, jossa tarkastelee musiikin sensuuria eri maissa. Kirjassa on kuitenkin hyvin vähän paneuduttu Suomessa aina 1980-luvulle vallinneeseen musiikin poliittiseen sensuurilistaan. Karjala-musiikin esittäminenkin on edelleen hyvin rajoitettua YLE:ssä ja muilla radiokanavilla.

Karjala-musiikkia esittävät tallenteilla useat tunnetut muusikot ja laulusolistit. Lisäksi sitä ovat tuottaneet erilaiset harrastajat ja karjalaiset pitäjäseurat. Musiikkia on tehty ja sanoitettu niin Karjalan paikoista kuin paikkakunnista.

Osa musiikista on harrastajapohjaista, mutta myös suuri osa on ammattimaisesti tuotettua ja laadullisesti kelvollista radiokanavilla esitettäviksi.

Radiokanavien Karjala-musiikin itsesensuuri vaikuttaa luonnollisesti myös ammattimuusikoiden ja laulajien intoon tehdä Karjala-musiikkia, koska radioiden soittolistat määrittävät musiikin menekkiä. Erilaiset digitaaliset ohjelmistotaltioinnit eivät edes tunne Karjala-musiikkia.

Pitkään on jouduttu taistelemaan myös siitä, että ennen viime sotia Karjalassa syntyneiden säveltäjien ja sanoittajien syntymäpaikaksi on merkitty esimerkiksi ”Viipuri, Venäjä”.

Yksi julkinen radiokanava pisti pitkään vastaan ennen kuin suostui internet-tiedostossaan muuttamaan yhden tunnetun orkesterinjohtajan ja musiikin opettajan syntymäpaikaksi Suomen.

Jake Nyman: Kielletyt levyt – sata vuotta musiikin sensuuria, Gummerus 2017


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].