Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Lasse Koskinen
tiedottaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

25.04.2018 [02, 10]
»  KGB OLI VAHVEMPI SUOMESSA KUIN SUOJELUPOLIISI

07.04.2018 [02, 04]
»  KARJALAN JOUKKOMURHIEN TUTKIJA VAPAUTETTIIN YLLÄTTÄEN

07.12.2017 [02, 03]
»  LÄNNEN MUSIIKKIVAIKUTUKSIA TORJUTTIIN NEUVOSTOLIITOSSA

08.11.2017 [02, 03, 04]
»  MAAOIKEUDESSA KÄSITELLÄÄN POHJANVALTAUSTA NORD STREAM 2 -LINJAUKSELLA

24.11.2007 [19]
»  ALUEPALAUTUS EDUSKUNNASSA 23.11.07

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

25.04.2018
Lasse Koskinen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[10] Venäjä
[21] Poliittiset

KGB OLI VAHVEMPI SUOMESSA KUIN SUOJELUPOLIISI

KGB:n tehtävänä eristää Suomi muista länsimaista

Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n tärkeimmäksi tehtäväksi heti sodan jälkeen tuli Suomen eristäminen muista länsimaista ja Pohjoismaista. Julkiseen ohjailuun valjastettiin Moskovassa ilmestyvä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen Pravda-lehti.

Helmikuun alussa 1946 lehti paheksui muun muassa työvoiman vapaata liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä ja aikeita poistaa tullit Pohjolan maiden väliltä.

Tohtori ja ulkopoliittisen uran tehnyt historioitsija Jukka Seppinen on tehnyt laajan selvitystyön KGB:n roolista itsenäisessä Suomessa. Ensimmäisen osa siitä ilmestyi kirjana, joka käsitteli vakoilua itsenäisessä Suomessa vuosina 1917–1944 ja nyt jatkoteos selvittää ajanjaksoa vuosina 1945–2018.

KGB tuki politiikalle

Jukka Seppisen mukaan KGB saavutti Suomessa merkittävän jalansijan 1960-luvun loppuun mennessä. Silloin KGB kehitti omat toimintatapansa kutakin Suomen puoluetta varten.

Neuvostoliitossa kyllä tajuttiin, että Suomen kommunistit ja sen työväline Suomen Kansan Demokraattinen Liitto eli SKDL, ei saavuta koskaan Suomen eduskunnassa ehdotonta enemmistöä, joten poliittisesti on vaikutettava muulla tavoin, kunnes varsinainen vallankumous saadaan maassa aikaan.

KGB:n Suomen yksikköä johti aina kenraalin palkkaluokassa oleva henkilö. Neuvostoliiton Helsingin lähetystössä toiminta oli jaettu kahteen osastoon, joista toinen vastasi lähinnä tieteellisteknisestä urkinnasta ja toinen poliittisesta tiedustelusta.

KGB pystyi Suomessa hoitamaan vuodessa jopa 3 000 henkilötapaamista. Nämä olivat yleensä yhteisiä lounaita, illanviettoja ja saunatilaisuuksia, jossa keskustelujen avulla saattoi saada arvokkaita tietoja ja etsittiin poliittisesti tuettavia henkilöitä.

Stalin jo tarjosi Karjala-keskustelua

Karjalan palautuskysymys ajankohtaistui ensimmäisen kerran Moskovassa 13. kesäkuuta 1950. Silloin Stalin tarjosi pääministeri Urho Kekkoselle mahdollisuutta ottaa esille ”mitä tällä oli sydämellään”.

Kekkonen jännitti ja pelkäsi sen verran silloin, ettei kyennyt ottamaan rajojen palautusta ja Viipuria keskusteluun. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen päättäjiin kuuluva liukui mahdollisuudesta.

Presidentti Urho Kekkonen vieraili toukokuussa 1977 Neuvostoliitossa. Hän palasi Suomeen junalla ja isännät olivat merkinneet hänelle pysähdyksen Viipurissa ja iltapalan siellä Pyöreän Tornin ravintolaan.

Kekkonen ei hyväksynyt tätä, koska se olisi merkinnyt Viipurin leimaamista venäläiseksi kaupungiksi. Kekkonen ei poistunut junasta. Jukka Seppinen oli silloin mukana samassa junassa ulkoministeriön valtuuskunnassa. Juna jatkoi matkaansa Viipurin asemalta muutaman minuutin pysähdyksen jälkeen.

KGB nojasi järjestöihin

Neuvostoliitto kehitteli KGB:n avulla itselleen erilaisia tukijärjestöjä länteen. Suomen Rauhanpuolustajat ry oli hyvä väline Suomessa. Järjestön toimintaperiaatteiden mukaan Suomen rauhantahtoinen politiikka perustuu ensi sijassa Neuvostoliiton kanssa vuonna 1948 solmittuun YYA-sopimukseen.

Järjestö esiintyi vielä 1980-luvulla vastustaen Natoa ja Yhdysvaltoja. Rauhanpuolustajien kautta saattoi päästä myös poliittisen perustein virkauralla eteenpäin.

Nuoren Polven Ulkopoliittinen Yhdistys ry, NPUY, perustettiin 28. helmikuuta 1962. Sen toimintasuunnat olivat Neuvostoliittoon ja DDR:ään.

Yhdistys järjesti muun muassa toukokuussa 1965 Kiljavan ammattiopistossa seminaarin, jossa tarkasteltiin rauhaa Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella.

Neuvostoliiton suurlähetystön edustajat olivat suojelupoliisin mukaan KGB:n tiedustelijoita. Neuvostoliiton lähetystö järjesti seminaarin päätteeksi NPUY:n hallitukselle vastaanottotilaisuuden.

Yhdistys järjesti syksyllä 1965 esitelmätilaisuuksien sarjan, jossa puhujina toimivat mm. presidentti Urho Kekkonen, Keijo Korhonen, Kullervo Killinen ja Jan-Magnus Jansson.

KGB vahvempi kuin Supo

Jukka Seppisen mukaan KGB:n toiminta oli Suomen poliittisella kentällä jo niin mittavaa, että Suojelupoliisi nosti kätensä pystyyn asiassa voimavarojensa puutteen vuoksi jo 1970-luvun lopulla. KGB:llä koneisto oli Supon koneistoa voimakkaampi Suomessa.

Seppisen mukaan eduskunnassa oli niin paljon KGB:n edustajien tuttavia, että Suojelupoliisille ei myönnetty lisää määrärahoja. Kaikki oli kansanedustajien enemmistön mukaan kunnossa. Länsitiedustelu oli puolestaan kiinnostunut KGB:n toiminnasta Suomessa.

Jukka Seppisen mukaan Seppo Tiitinen toimi suojelupoliisin päällikkönä (virassa 1978-1990) ”turvallisesti” Suomen ulkopoliittisen liturgian mukaisesti. Seppisen mukaan KGB:n poliittisen sektorin seuranta päättyi Tiitisen johtajakaudella.

Hänen seuraajansa Eero Kekomäki (1990–1996) puolestaan painotti Neuvostoliiton jälkeisenä aikana, että ”Suomi ei saa näyttää banaanivaltiolta”.

KGB takaajana virkauralla

Neuvostoliitto ja DDR allekirjoittivat 6. joulukuuta 1973 KGB:n ja Stasin yhteistyösopimuksen. Se sisälsi kaikkiaan 18 kohtaa. Yhteistyöstä tehtiin lisäksi lukuisia pöytäkirjoja.

Stasi teki myöhemmin Suomesta oman arviointinsa. Sen mukaan Suomi oli ohjailtavissa, koska vastassa olivat vain Supo ja jokin Siion-seurakunta.

Jukka Seppisen mukaan Suomen ulkoministeriössä oli satakunta virkailijaa, jotka tapasivat KGB:n ja Stasin edustajia. Seppinen toteaa, että ilman KGB:n tukea ei virkamiehillä ollut asiaa esimerkiksi valtiosihteerin tehtäviin.

Neuvostoliitto perusti Suomeen Elorg-Data Oy:n vuonna 1974. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Neuvostoliiton kansalainen Aleksei Vassiljev. Elorg-yhtiöitä toimi myös muualla Euroopassa.

Hollanti sulki Elorgin toimiston Antwerpenissä ja karkotti yhden sen työntekijän vakoilijana. Samoin tehtiin Belgiassa. Saksan liittotasavallassa todettiin yhtiön pyrkivän saamaan haltuunsa amerikkalaisen Phamton-hävittäjän ja saksalaisen Leopard II -panssarivaunujen teknisiä tietoja.

Rautateistä vakoilutietoa

Valtion Rautatiet VR alkoi uudistaa vuonna 1979 junatoimistonsa tietojenkäsittelyä. VR kilpailutti seitsemään laitetoimittajaa. Yksi niistä oli Elorg-Data. Liikenneministerinä toimi kommunisti Veikko Saarto. Hän ratkaisi kaupan Elorg-Datan hyväksi.

Yhtiöltä hankitun laitteiston piti toimia 1. syyskuuta 1982 alkaen. Yhtiö ei tähän pystynyt. Ohjelmointia varten Elorg-Data vaati tietoonsa tietoja Suomen rautatiehallinnosta. Yhtiön avulla Neuvostoliitto sai runsaasti tietoja Suomen puolustusvoimien, teollisuuden tavarakuljetuksista ja lähes kaiken oleellisen Suomen rataverkon toiminnasta.

VR:n henkilökunta huomasi neuvostoliittolaisten laitteiden olleen vanhentuneita jo ennen käyttöön ottoa. Laitteet perustuivat länsimaisten laitteiden, kuten IBM:n kopiointiin. Neuvostoliitto oli joka tapauksessa saanut tärkeitä tietoja Suomen rataverkosta.

Koivisto torjui Karjalan

Presidentti Mauno Koivisto lähetti ennen Neuvostoliiton vierailuaan syksyllä 1985 KGB-yhteyksiensä kautta Mihail Gorbatshoville kirjeen, jossa hän selosti Suomen ajankohtaiset länsihankkeet. KGB:n yhteyshenkilö oli Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystöstä.

Suojelupoliisin apulaispäällikkö Seppo Pylkkänen oli 8. marraskuuta 1989 eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana. Asiakirjojen mukaan hän vahvisti, että Supo poliittisen tiedustelun valvonta oli ohi Supossa ja se keskittyi taloudellisen vakoilun seurantaan.

Jukka Seppinen toteaa, että KGB päästettiin näin vapaasti harjoittamaan poliittista tiedustelua Suomessa.

Presidentti Mauno Koivisto piti kiinni Neuvostoliitosta viimeiseen saakka. Hän suhtautui torjuvasti Viron ja muiden Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksiin ja torjui Karjalan palautusmahdollisuuden. Tämä muistetaan vahvasti Koiviston ajasta.

Ruotsinsalmella Karjala-avaus

Jukka Seppinen paljastaa, että Neuvostoliiton suurlähetystö aloitti keskustelut Karjalan palautuksesta heinäkuun alussa 1990 Kotkassa Ruotsinsalmi 200 vuotta -tapahtuman yhteydessä. Tätä Seppinen aikoo valottaa tulevassa Karjalan palautusta käsittelevässä kirjassaan, joka on tarkoitus julkaista kesällä 2019.

Jukka Seppisen kaksi peräkkäistä kirjaa Neuvostoliiton ja KGB:n vaikuttamisesta Suomessa on kiinnostava kokonaisuus. Seppinen on päässyt seuraamaan tapahtumia osin keskiössä, toimiessaan Suomen ulkoministeriön palveluksessa ja sen jälkeen hän on paneutunut varsin perusteellisesti kirjojensa taustatyöhön.

Kaikki ulkoministeriön ja Supon päälliköt eivät saa häneltä kovin hyvää arvosanaa.

Jukka Seppinen: Itsenäinen Suomi vakoilun maailmassa 1945–
2018, Docendo 2018
.

Huom. Neuvostoliiton Politbyroon ja Kotkan tapahtumia sekä Mauno Koiviston roolia Jukka Seppinen valottaa myös Karelia Klubi Lehdessä 16, elokuu 2007.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].