[02] Karjalan palautus
[10] Venäjä
[21] Poliittiset

SATA VUOTTA JÄÄKÄRILIIKKEEN SYNNYSTÄ

Tämä artikkeli on myös videona mm. seuraavilla sivuilla: Pro Karelia ry, Karelia Klubi ry, Karjalan Kuvalehti ja YouTube.

Jääkärien Saksasta paluun 100-vuotisjuhlaa vietettiin helmikuun lopussa 2018. Koko Vaasan kaupunki näytti olevan liikkeellä ja vieraat lisäksi tähän päälle.

Filosofian maisteri Aune Kämäräisen artikkeli valottaa jääkärien 100-vuotista taivalta. Hän kertoo Karjalan Kuvalehdessä 02/2018, miten jääkäriliike alkoi. Monet Saksassa sotineista jääkäreistä jäivät sotilasuralle.

Jääkäriliikkeen syntysanat sanottiin pohjalaisosakuntien talon Ostrobotnian, joka nykyisin kantaa nimeä Botta, kassahuoneessa 20.11.1912 pidetyssä kokouksessa, jossa oli mukana opiskelijoita muistakin osakunnista.

Jääkäriliike ja itsenäisyys yhdistetään usein keskenään, sillä jääkärien panos oli Suomen itsenäistymisessä keskeinen.

Kun mitkään rauhalliset ja lojaalit keinot eivät auttaneet, heräsi ajatus, että jotakin konkreettista oli tehtävä. Muuten maa suistuisi tyranniaan ja liitettäisiin ehkä kokonaan Venäjään.

Ennen Suomen itsenäistymistä Venäjällä levisi panslavistinen suuntaus ja sitä seurasivat sortokaudet.

Suomessa oli ensimmäinen vapaussota 1918. Siihen liittyvä rauha vahvistettiin bolsevistisen Venäjän kanssa vasta 1920, jolloin allekirjoitettiin Tarton rauhansopimus.

Jääkärien koulutuksen piti kestää vain muutamia viikkoja, mutta se venyi vuosiksi. Lähtijöiksi värvättiin aluksi vain opiskelijoita, heitäkin piti olla vain 150. Suuri värväys lisäsi määrän myöhemmin lähes pariin tuhanteen.

Peräti neljän veljeksen sarjoina mm. Sihvot, Pehkoset ja Heinrichsit kävivät Saksassa koulutuksessa ja sotimassa.

Ns. kalterijääkärit kokivat kovia mm. Shpalernajassa. Pelkästään suomalaisissa vankiloissa istui ainakin 150 jääkäriliikkeeseen osallistumisesta tuomittuja. Tämän lisäksi osa istui Viipurin lääninvankilassa ja osa karkotettiin mm. Siperiaan. Osa piileskeli kotimaassa tai maanpaossa.

Jääkärit lähtivät Saksaan hankkimaan sotilaskokemusta. Heidät sijoitettiin Schleswig-Holsteinissa sijaitsevaan Lockstedtin leiriin, joka nykyisin kantaa nimeä Hohenlockstedt.

Saksaan lähteneet jääkärit joutuivat mm. itärintamalle Latviaan taistelemaan venäläisiä vastaan. Tällöin myös kirjattiin ensimmäiset kaatuneet.

Venäjällä oli pula ruuasta, koko vallankumouksen ajan Venäjä, myös sen armeija, oli sekasortoisessa tilassa. Bolsevistinen Venäjä teki rauhansopimuksen Brest-Litovskissa 03.03.1918.

Myös kaksi naista, vapaaherratar Ruth Munck ja sairaanhoitaja Saara Rampanen kulkivat sotilaiden mukana, mihin Saksa heidät määräsikin.

Jääkärien pääjoukko, 940 miestä, lähtivät Suomeen Arcturus-matkustajalaivalla ja Poseidon-rahtialuksella. Miehet saapuivat Vaasaan 25.02.1918. Monen silmät kostuivat, kun kotimaan rannikko tuli näkyviin.

Pääjuhla vietettiin Vaasassa. Sitä eivät Yleisradio, eikä valtakunnan suurin lehti noteeranneet lainkaan. Eihän aikanaan saanut puhua mitään lotista, jääkäreistä tai suojeluskuntalaisista, joten tämä moodi lienee jäänyt näille tahoilla päälle.

Aune Kämäräinen sanoo lopuksi, että "Nyt eletään Euroopassa ja Suomessa jälleen suurten murrosten aikaa. Taas tarvittaisiin päättäväisiä toimia ja selkeää linjaa, tarvitaan 'nykyajan jääkäreitä'".

Lue enemmän Aune Kämäräisen artikkelista Karjalan Kuvalehdestä 02/2018, joka julkaistaan 17.05.2018.