Tietoa kirjoittajasta


Antti-Pekka Mustonen
kapteeni (evp)
Kirjoittajan muita artikkeleita

23.08.2016 [04, 07, 10]
»  SAFKA: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

23.05.2015 [07, 10]
»  TALVISODASTA KOHTA 80 VUOTTA

08.03.2010 [07, 09]
»  IÄKÄS KYYDITTÄJÄ PYYSI KYYNELSIMIN ANTEEKSI 

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

23.05.2015
Antti-Pekka Mustonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[07] Totalitarismi
[10] Venäjä
[21] Poliittiset

TALVISODASTA KOHTA 80 VUOTTA

Lähetämme tiedonantojamme vain nettiosoitteiden perusteella. Emme lainkaan kerää henkilötietoja. Tämän jutun lopussa on kaksi eri keinoa päästä pois tältä listalta.

Stalinin ja Hitlerin etupiirisopimus

On kulunut kohta 80 vuotta talvisodasta. Sodan suurin yksittäinen syy oli Neuvostoliiton harjoittama imperialistinen sota- ja ulkopolitiikka. Sen sinettinä Josif Stalin ja Saksan Adolf Hitler solmivat 23. elokuuta 1939 Molotov-Ribbentrop -sopimuksena tunnetun Euroopan etupiirijakosopimuksen.

Koska Suomi ei suostunut Neuvostoliiton vaatimuksiin, puna-armeija hyökkäsi koko rajan leveydeltä Suomeen. Sota oli Neuvostoliitolle suuri epäonnistuminen, mutta 105 päivää kestäneestä taistelusta muodostui suomalaisten kautta aikojen suurin sankaritekomme. Historiallinen tapahtuma, joka vielä tänäänkin on väkevänä elävä ja vaikuttava legenda.

Käsittelen seuraavassa talvisotaa tämän päivän näkökulmasta nykyisten päättäjien, vaikuttajien ja asiantuntijoiden sanoin.

Suomalaisten ja venäläisten yhteinen, eri tavalla kuvattu historia

Talvisodan juuret ovat autonomian ajassa (1809-1917), jolloin olimme osa keisarillista Venäjän imperiumia.

Venäjän tappio I maailmansodassa, vallankumouksien kautta syntyneen Neuvostoliiton halu päästä takaisin maailman suurvaltojen joukkoon yhdistettynä kommunismin aatteen maailmanvalloitukseen, olivat perusteita maan harjoittamalle aggressiiviselle ja imperialistisille ulkopolitiikalle.

Suomen itsenäistymisjulistus 6. joulukuuta 1917 ja Tarton rauhansopimus 14. lokakuuta 1920 ovat valtiollisen olemassa olomme kulmakiviä.

Putin katsoi Stalinin vain oikoneen talvisodan virheitä

Neuvosto-Venäjällä olot olivat tuolloin epävakaat maassa riehuneen vallankumouksen ja siihen liittyvän yhteiskunnallisen muutoksen takia. Kommunismin juurruttaminen ja vahvistaminen oli koko aatteen historian ajan ollut verinen.

Sen aikaisten olosuhteiden takia Venäjän presidentti Vladimir Putin katsoo nyt, että tuolloisissa oloissa tehtiin rajan vedossa virheitä ja generalissimus Josip Stalin vain oikoi talvisodassa 20 vuotta aiemmin tehtyjä virheitä.

Putin kaunistelee NL:n "menestystä"

Venäjän presidentin historiankäsityksen mukaan sota oli Neuvostoliiton voimannäyttö, jossa Suomi sai tuntea ”Venäjän, silloisen Neuvostoliiton kaiken voiman“.

Rinnastus Venäjän ja Neuvostoliiton välillä on tarkoituksellinen. Samoin kuvattu ”menestys“ on presidentti Putinin Venäjän vahvasti kaunisteltu versio historiamme todellisista tapahtumista.

Historioitsija, professori Timo Vihavainen näkee Putinin puheet osana Venäjän ”kansallisuusaatetta korostavaa ideologiaa”. Emeritusprofessori Ohto Manninen taas katsoi ”omalaatuisen lausunnon” osoittavan presidentin omaksuneen ajattelunsa itseltään Stalinilta.

Venäjän historiankirjoitus on Putinin aikana kokenut renessanssin

Oliko tuo vuoden 2013 maaliskuussa maan sotahistorioitsijoiden kokouksessa lausuttu lähinnä sisä- vai ulkopoliittiseen käyttöön tarkoitettua - oliko sillä kansallista itsetuntoa kohottava tarkoitus vai jäikö presidentti Putinin mielestä Stalinin työ kesken - selviää meille vielä lähitulevaisuudessa.

Historian (uudelleen) kirjoittaminen Venäjällä on Putinin aikana kokenut kaiken kaikkiaan renessanssin.

"Vihdoin avautuneet NKVD:n arkistot kertovat selväkielisesti Neuvostoliiton poliittisesta ja sotilaallisesta epäonnistumisesta talvisodassa 1939-40", päättää professori Vihavainen tuolloisia tapahtumia arvioivan kiistelyn.

Hänen voidaan katsoa yleisesti edustavan asiassa suomalaista mielipidettä, joka kykenee ymmärtämään laajasti myös naapurimme tuntoja.

"Suomen suurin sankariteko: sota, jota kukaan ei halunnut"

Ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka on myös poliittisen historian dosentti, lausui 2014 elokuussa Helsingin yliopistolla järjestetyssä Molotov-Ribbentrop- ja talvisota -seminaarissa, että "Talvisota ei ehkä kuulunut Stalinin suunnitelmiin” ja että ”elokuussa 1939 solmittu Molotov-Ribbentrop -sopimus ei aiheuttanut maailmansotaa“.

Neuvostoliiton todellisista tavoitteista voidaan keskustella potentiaalissa ehkä loputtomiin, jollei Venäjän salaisista arkistoista löydy yksiselitteistä, molemmin puolin aidoksi hyväksyttävää asiakirjaa.

NL:n ja Suomen välillä vallitsi epäluottamus

Tosiasia kuitenkin on, että Neuvostoliiton ja Suomen välillä vallitsi vahva epäluottamus. Neuvostoliiton vaatimukset Moskovan rauhanneuvotteluissa ovat joka kerta olleet erilaiset ja epäilys Stalinin tahdosta liittää koko Suomi neuvostokansojen liittoon tai ainakin Neuvostoliiton poliittisessa ohjauksessa olevaksi satelliittivaltioksi, ovat yhtä hyväksyttäviä kuin Tuomiojan tulkintakin.

Sotilaallisella voimalla aiheutettu poliittinen painostus on joka tapauksessa toteen näytetty.

Lähteenmäki antoi epäsuoraa tukea Tuomiojalle

Samassa tilaisuudessa professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta antoi epäsuoraa, tieteellistä tukea Tuomiojalle.

Hänen mukaansa historiallisista dokumenteista ennen ja jälkeen talvisodan löytyy paljon väitteitä siitä, että valtiovallan syytämä propaganda oli saanut suomalaiset vankasti uskomaan, ettei mikään voisi uhata Suomea.

Virallisesti Suomi harjoitti puolustuspolitiikassaan pohjoismaista yhteistyötä ja teki salaisesti Ruotsin esityksestä veljessopimuksen Viron kanssa Suomenlahden sulkemiseksi Neuvostoliiton laivastolta.

Suomen linja oli Baltian linjaa menestyksekkäämpi

Paljonko on paljon, on oma kysymyksensä, mutta tosiasia on, että Suomen jäykän torjuvan suhtautumisen on voitu todeta olleen menestyksekkäämpi kuin Baltian maiden harjoittama myöntyväisyyspolitiikka.

Niiden pinnallehan perustettiin sovitusta vahvempia sotilastukikohtia, maat miehitettiin lopuksi lähes 50 vuodeksi, kansalaisia kyyditettiin massamaisesti Siperiaan, tapettiin ja näännytettiin kurjiin olosuhteisiin.

Tämä oli karvas manteli, tämä Suomi

Myös suomalaiset kenraalit ovat käsitelleet puheissaan talvisotaa. Sinivalkoisen kenraalin, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin testamentti ”ei koskaan enää yksin“ on sotiemme laajemminkin ymmärrettävä opetus meille.

Se sisältää viisauden, että pieni kansa voi olla yksin ollessaan ja sotiessaan vain kadottaja. On oltava liittolaisia, joiden kanssa voidaan yhdessä ennaltaehkäistä vihollisen hyökkäys osoittamalla sille riittävää (sotilaallista) voimaa ja yhtenäistä puolustustahtoa.

Hägglund ei ottaisi Karjalaa kultalautasellakaan

Räväköistä lausunnoistaan ja jälkiviisaudestaan tunnettu kenraali Gustav Hägglund on kommentoinut vuonna 1992, ettei Karjalaa tulisi ottaa vastaan ”vaikka sitä tarjottaisiin kultalautasella”.

Tämän vuoden maaliskuussa tapahtuneen Venäjän suorittaman Krimin miehityksen jälkeen hän kommentoi televisiossa, että ”eivät ne tänne uskalla tulla. Ne tietävät, että täällä tulee turpiin. Me pärjäämme historiallisilla suorituksilla. Meillä on erilainen tausta kuin Itä-Euroopan mailla, jotka vallattiin ja miehitettiin.” ”Tämä oli karvas manteli, tämä Suomi“.

Kenraalin lausuntoa on kommentoitu sekä osuvaksi että muistoissa eläväksi. Joka tapauksessa se osoittaa talvisodan elävän suomalaisten mielessä jopa legendan omaisena vielä tänäänkin.

Kansainvälistä tukea Hägglundin lausunto sai Yhdysvalloista, kun ruotsalaisprofessori Anders Åslund käytti talvisotaamme laajemminkin esimerkkinä Ukrainan sotaa kommentoidessaan ja perustellessaan, ettei Venäjä ole käyttänyt alueella koko sotilaallista voimaansa.

Talvisodan muistelu nostattaa kansallistuntoja

Maalla pitää olla sankareita“, sanoo presidentti Putin. Tämä on kansallisen identiteetin kannalta luonnollista. Kysyttävä kuitenkin on, minkälaiseen historiankirjoitukseen tämä sankaruus perustuu.

Putinin hallinnon halu korostaa "vahvan johtajan" merkitystä, on ensisijaisesti tehdä hänen oma toimintansa hyväksyttäväksi. Samalla se antaa kuitenkin mahdollisuuden sille, että historian valhe, sankarillinen Stalin, tietämättömyyden takia toistuu.

Zhirinovski luulee russofobian hallitsevan suomalaisia

"Niillä, jotka eivät historiaa tunne, on myös suurin alttius jäädä historiaa väärinkäyttävien populistien ja demagogien vangiksi", kirjoitti ulkoministeri Erkki Tuomioja blogissaan tänä syksynä.

Suomen puolustusministeri Carl Haglund vastasi heti näihin kerrottuihin presidentti Putinin kansainvälistäkin huomiota herättäneisiin lausuntoihin. Hän piti niitä ”ikävinä ja provokatiivisina” erityisesti suomalaisten sotaveteraanien kannalta.

Presidentti Putinin hovinarriksikin tituleerattu kansanedustaja ja maan liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Vladimir Zhirinovski syytti suomalaisia kasvatuksesta johtuvasta russofobiasta perustellen sen ”johtuvan siitä kauheasta sodasta vuonna 1939. Heitä liikuttaa viha meitä vastaan."

Erillissodan ensimmäinen näytös

Talvisodan luonnetta erillissotana ei ole kukaan vakavasti otettava tutkija asettanut kyseenalaiseksi.

Poliitikoista pisimmälle menevän, puolustavan arvion on esittänyt presidentti Tarja Halonen, joka vuonna 2005 Pariisissa pitämässään ns. erillissotapuheessaan luonnehti sotia maamme miehitystä havitelleen puna-armeijan kahden hyökkäyksen torjumiseksi (ensimmäinen 1939–40, toinen 1944).

Maailmalla talvisodan ihme näyttäytyi pienenä kansakuntana, joka mahdottomissa olosuhteissa joutui taistelemaan ylivertaista vihollista, väärin toimijaa vastaan, ja silti selviytyi“, kiteytti vuonna 2010 tuolloinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö käsityksensä sotasyyllisyydestä, sodan kulusta , sen merkityksestä ja kuvasta, joka Suomesta maailmalle välittyi.

Lähteet

www.hs.fi/ulkomaat/a1363242065449
www.hs.fi/kotimaa/a1408597525510
www.prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=459&author=10
www.yle.fi/uutiset/kenraali_krimista_eivat_ne_tanne_uskalla_tulla_-_video/7143783
www.iltasanomat.fi/jaakiekko/art-1288656402129.html
www.seura.fi/sota/sotablogit/markku-jokisipila/putinin-rajakahakka/
www.iltalehti.fi/uutiset/2010113012791205_uu.shtml


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].