Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

23.07.2018 [04, 05]
»  VENÄJÄ KÄYTTI TRUMPIN JA PUTININ TAPAAMISTA SUOMEN SITOMISEEN

09.07.2018
»  SUOMALAISPOLITIIKOT JA PINHEIRON PERIAATTEET

02.07.2018 [03, 04]
»  VENÄJÄÄ PYRITÄÄN PITÄMÄÄN HURMOSHUUMATTUNA

25.06.2018 [03, 04]
»  VEROPARATIISIYHTIÖT VIEVÄT VERONMAKSAJIEN RAHAT

19.06.2018 [04, 10]
»  NEUVOSTOLIITON KAATUNEITTEN HAUTAAMINEN

04.06.2018 [02, 05]
»  PAANAJÄRVEN ALUEEN PAKKOLUOVUTTAMINEN OLI SUOMELLE RASKAS ISKU

19.05.2018 [03, 08]
»  NS. PANKKIKRIISI PUHUTTAA EDUSKUNTAA

17.05.2018 [04, 05]
»  HERMOMYRKKYÄ SKRIPALIEN AUTOON

11.05.2018 [02, 10]
»  SATA VUOTTA JÄÄKÄRILIIKKEEN SYNNYSTÄ

04.05.2018 [02, 10]
»  VIROA EI JÄTETTY YKSIN NEUVOSTOLIITON AJAN SUOMESSA

23.04.2018 [05, 07, 10]
»  KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNIASETTA?

09.04.2018 [02, 03]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 13.04.2018

11.03.2018 [02, 03, 06]
»  HENKINEN KULTTUURIMME ON NYRJÄHTÄNYT PÄÄLAELLEEN

22.02.2018 [02, 08]
»  KÄYN VIELÄ VIIPURISSA JA VIIMEINEN EVAKKOON LÄHTÖ

16.02.2018 [02, 03]
»  MOLOTOVIN PUHE 1940

24.01.2018
»  MILJA SAKSI - KRIISIN JOHTAMISESSA KOROSTUVAT ARVOT JA LUOTTAMUS TOIMITTAJA: JUKKA SAKSI

03.01.2018 [02, 03]
»  WIN-WIN -KÄSITE PÄHKINÄNKUORESSA

28.12.2017 [06, 10]
»  HALLITUS EI OLE TEHNYT MITÄÄN NS. SOTASYYLLISTEN TAI ASEKÄTKIJÖIDEN ETEEN

19.12.2017 [02, 04]
»  PUTIN TUOMITSI M-R -SOPIMUKSEN JO 2005

12.12.2017 [02, 03]
»  STALIN TAPATTI YLI 230 SUOMALAISTA TALVISODASSA JOKA PÄIVÄ!

04.12.2017 [06]
»  ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2017

04.12.2017 [10, 15]
»  KIRJASALON TASAVALTA - ISOJEN POIKIEN SOTASEIKKAILU 1920-LUVULLA

03.12.2017 [02, 03, 06]
»  OLIKO SANANVAPAUS KRIISISSÄ JYVÄSKYLÄSSÄ?

02.12.2017 [02, 05, 06]
»  TANNER OLI SUOMEN ITSENÄISYYDELLE MERKITTÄVÄ HENKILÖ

27.11.2017 [02, 03, 05]
»  MUISTOTILAISUUS PETROSKOIN JOUKKOHAUDALLA MUISTUTTI PUOLUEKOKOUSTA

20.11.2017 [02, 05, 08]
»  JOKAISELLA PAKOLAISELLA ON OIKEUS KOTIINSA!

31.10.2017 [02, 03]
»  KONSENSUS VAI WIN-WIN -AJATTELU?

11.10.2017 [02, 04]
»  VOIKO VENÄJÄ OSTAA LISÄÄ AIKAA?

04.10.2017 [03, 10]
»  USEAT KANSANMURHAT YHÄ TUOMITSEMATTA JA KORJAAMATTA

28.09.2017 [02, 03]
»  MIKSI MINISTERIT VALITAAN EDUSKUNNASTA?

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

04.06.2018
Veikko Saksi

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[05] Omistusoikeus
[21] Poliittiset

PAANAJÄRVEN ALUEEN PAKKOLUOVUTTAMINEN OLI SUOMELLE RASKAS ISKU

Tämä artikkeli on myös videona mm. seuraavilla sivuilla: Pro Karelia ry, Karelia Klubi ry, Karjalan Kuvalehti ja YouTube.


Kuva: Paanajärven kylämaisemaa. www.fi.wikipedia.org

Neuvostoliiton hyökkäykseen varauduttiin
Paanajärven pakkoluovuttaminen Neuvostoliitolle oli Suomelle raskas isku.

Suomen Oulankajoen alueella ei taisteltu talvi- ja jatkosodan aikoina. Talvisodan alla Neuvostoliiton armeijan mahdolliseen hyökkäykseen kuitenkin varauduttiin.

Muistoina noilta ajoilta Kiutavaaran rinteestä löytyy panssarintorjuntabunkkeri ja pätkä taisteluhautaa. Yksi kunnostettu ampumapesäke on nähtävillä paikallisen luontokeskuksen lähistöllä. Jatkosodan aikana alueelta myytiin puutavaraa saksalaisjoukkojen tarpeisiin.


Kuva: Paanajärven kylämaisemaa. www.pinterest.co.uk

Paanajärvi poltettiin talvi- ja jatkosotaa ennen
Paanajärven kylän rakennukset poltettiin evakkoon lähdettäessä sekä talvisodan että jatkosodan aikana. Vilkas 700 asukkaan kylä autioitui sodan seurauksena. Paanajärvi kuului pitkään suljettuun Neuvostoliiton rajavyöhykkeeseen.

Ensimmäiset suomalaiset pääsivät käymään siellä kotiseudullaan vasta 1980-luvun lopulla. Samalla Karjalan tiedekeskus ja Oulun yliopisto pääsivät kartoittamaan alueen koskemattomana säilynyttä luontoa.


Kuva: Itäisen Suomen kansallispuistot ja suunnitellut kansallispuistot. www.metsa.fi

Paanajärven luovutus oli rakas asia Suomelle
Viime sotien rauhanteossa Suomi joutui pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle noin 25 prosenttia Kuusamosta ja Kuolajärven kunnasta noin puolet. Jäljellä oleva Kuolajärvi on nykyisin Sallaa.

Paanajärven alueen luovuttaminen oli sekä Kuusamolle että koko Suomelle erityisen raskasta, koska alueen luontokohteista oli tulossa matkailuvaltti. Suomen raja siirrettiin 25 kilometriä länteen, kolmen kilometrin päähän Paanajärvestä.


Kuva: Autioitunut Paanajärvi. www.jope58.puheenvuoro.uusisuomi.fi

Pumppuvoimalaa suunniteltiin Paanajärvelle
Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksen mukaan alueen isojakokartatkin määrättiin luovutettaviksi Neuvostoliitolle, mutta jostakin syystä ne unohtuivat maanmittauslaitoksen ja Oulun maakunta-arkistoihin, jossa niitä on tallennettu myös sähköiseen muotoon.

Alueen uhkaksi muodostui Neuvostoliiton ja Venäjän kaavailema pumppuvoimala, jota suunniteltiin Paanajärvelle. Sitä ennen Neuvostoliitto ennätti kuitenkin 1960-luvulla rakentaa Koutajoelle vesivoimaloita, jolloin veden pinta alueella nousi kymmenen metriä.


Kuva: Koski Paanajärveltä. www.ollimoisio.kuvat.fi

Paanajärvi on nyt suojelualuetta
Pumppuvoimalasta syntyi vuonna 1986 suunnitelma, jonka mukaan voimala tuottaisi 4 800 megawatin tehon. Suunnitelmassa Paanajärvestä olisi pumpattu öisin vettä tunneleiden kautta vaaran päällä sijaitsevaan altaaseen. Sähköenergian kulutushuippujen aikana vettä laskettaisiin voimalan lävitse takaisin Paanajärveen.

Hanke torjuttiin Suomen ja Venäjän tiede- ja luontoväen voimalla pariin kertaan ja nyt alue on suojeltu. Virallinen suojelupäätös tehtiin 20. toukokuuta 1992. Paanajärvi ja Oulangan alue muodostavat rajat ylittävän luonnonsuojelualueen.


Kuva: Paanajärveltä www.picss.com

Suomalaiskylää osin entisöity
Suomalais-venäläisenä yhteistyönä Paanajärven kansallispuistoon on hankittu retkeilyrakenteita. Vanhojen piirustusten mukaan alueelle on rakennettu uudelleen suomalaisen Arolan tilan rakennukset ja osa Vartiolammen karjalaiskylän rakennuksista.

Maastossa on nähtävissä edelleen suomalaisten rakennusten kivijalkojen jäännöksiä ja muita merkkejä asutuksesta.

Oulankajoen hiekkainen ranta muuttaa muotoaan vähitellen niin, että mutkittelevan joen uoma saattaa puhkaista suoran väylän läpi saarekkeen, jolloin saatetaan joutua jopa tilanteeseen, jossa Pariisin rauhansopimuksen mukaista rajaa joudutaan linjoittamaan uudelleen. Luoto ei tunne ihmisten luomia rajoja.


Kuva: Paanajärven luonnonpuistoa. www.sites.google.com

Lähdekirja
Pirkko Siikamäki ja Paavo Hamunen ovat koonneet ja kuvanneet kirjan Oulankajoesta ja teoksessa kerrotaan myös Paanajärven alueesta ja sen historiasta. Kirjan julkaisemista tuki Suomen Kulttuurirahasto.


Kuva: Lähdekirjan kansi. www.docendo.fi

Pirkko SiikamäkiPaavo Hamunen: Oulankajoki – muutoksen virta, Docendo 2018.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].