Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

09.12.2018 [04, 05]
»  TARTON RAUHAN RAJOJEN PALAUTUS JUHLAVUODEN TAVOITTEEKSI

04.12.2018 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOITUS 04/2018 ELI HOMO SOVIETICUS

19.11.2018 [04, 05]
»  UPPORIKKAAN RUHTINATAR AURORA KARAMZIN TARUNHOHTOINEN ELÄMÄ

12.11.2018 [04, 05]
»  ELVI TUOMELAN ELÄMÄNOHJE: KOVA TYÖ JA VALOISA ELÄMÄNASENNE

05.11.2018 [04, 05]
»  SUOMALAISISTA PUNAUPSEEREISTA EI TULLUT SUOMEN MIEHITTÄJIÄ

30.10.2018
»  ELÄKEIÄN NOSTAMINEN VENÄJÄLLÄ

01.10.2018 [04, 05]
»  TARTON RAUHAN RAJAT ON PALAUTETTAVA

30.09.2018 [04, 05]
»  TURUN SAARISTON VIRANOMAISISKULLA MONTA PÄÄMÄÄRÄÄ

24.09.2018 [04, 05]
»  POHJOLAN SALAINEN LIITTO

13.09.2018 [04, 05]
»  VIRALLISELLA SUOMELLA EI OLE VENÄJÄLTÄ MITÄÄN VAATIMUKSIA

10.09.2018 [03, 05, 15]
»  "TIETYST, TIETYST, SANOI TANNINEN"

27.08.2018 [04, 05]
»  VENÄJÄN NYKYINEN TILANNE

20.08.2018 [02, 03]
»  JOHANNES VIROLAINEN RYHTYI KARJALAN PALAUTTAJAKSI

23.07.2018 [04, 05]
»  VENÄJÄ KÄYTTI TRUMPIN JA PUTININ TAPAAMISTA SUOMEN SITOMISEEN

09.07.2018
»  SUOMALAISPOLITIIKOT JA PINHEIRON PERIAATTEET

02.07.2018 [03, 04]
»  VENÄJÄÄ PYRITÄÄN PITÄMÄÄN HURMOSHUUMATTUNA

25.06.2018 [03, 04]
»  VEROPARATIISIYHTIÖT VIEVÄT VERONMAKSAJIEN RAHAT

19.06.2018 [04, 10]
»  NEUVOSTOLIITON KAATUNEITTEN HAUTAAMINEN

04.06.2018 [02, 05]
»  PAANAJÄRVEN ALUEEN PAKKOLUOVUTTAMINEN OLI SUOMELLE RASKAS ISKU

19.05.2018 [03, 08]
»  NS. PANKKIKRIISI PUHUTTAA EDUSKUNTAA

17.05.2018 [04, 05]
»  HERMOMYRKKYÄ SKRIPALIEN AUTOON

11.05.2018 [02, 10]
»  SATA VUOTTA JÄÄKÄRILIIKKEEN SYNNYSTÄ

04.05.2018 [02, 10]
»  VIROA EI JÄTETTY YKSIN NEUVOSTOLIITON AJAN SUOMESSA

23.04.2018 [05, 07, 10]
»  KUKA KÄYTTÄÄ ÄÄNIASETTA?

09.04.2018 [02, 03]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 13.04.2018

11.03.2018 [02, 03, 06]
»  HENKINEN KULTTUURIMME ON NYRJÄHTÄNYT PÄÄLAELLEEN

22.02.2018 [02, 08]
»  KÄYN VIELÄ VIIPURISSA JA VIIMEINEN EVAKKOON LÄHTÖ

16.02.2018 [02, 03]
»  MOLOTOVIN PUHE 1940

03.01.2018 [02, 03]
»  WIN-WIN -KÄSITE PÄHKINÄNKUORESSA

28.12.2017 [06, 10]
»  HALLITUS EI OLE TEHNYT MITÄÄN NS. SOTASYYLLISTEN TAI ASEKÄTKIJÖIDEN ETEEN

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

12.11.2018
Veikko Saksi

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[04] Oikeudelliset
[05] Omistusoikeus
[21] Poliittiset

ELVI TUOMELAN ELÄMÄNOHJE: KOVA TYÖ JA VALOISA ELÄMÄNASENNE

Tämä on Aune Kämäräisen artikkeli

Tämä fil. maisteri Aune Kämäräisen artikkeli on myös videona mm. seuraavilla sivuilla: Pro Karelia ry, Karelia Klubi ry, Karjalan Kuvalehti ja YouTube.


Kuva: Vladimir Putin

11-henkinen sisarusparvi

Ylämaalla Kallasten kylässä odotettiin Jussi ja Aino Leinon perheeseen esikoista. Viipurin sairaalassa tyttö sitten tuli maailmaan.

Vauvaa ei voinut antaa äidille. - Äiti meni niin sekaisin, että hänet siirrettiin Rauhan piirimielisairaalaan Joutsenoon. Ja sinne hän lyhyen ajan kuluttua kuoli.

Isä meni uusiin naimisiin

Elvi Tuomela ei muista varhaislapsuudestaan Ylämaalla mitään.

Nuoruus oli työntäyteisiä vuosia nuorempien sisarusten hoitajana. Tuli talvisota ja ensimmäinen evakkoon lähtö. Paluu kotiseudulle välirauhan ajaksi ja uusi evakkoon lähtö.

Elämä heitti karjalaistytön Suomen vastakkaiselle puolelle Varsinais-Suomeen. Turun puolessa elämä onkin sitten kulunut tähän asti. Elvi täyttää 92 vuotta marraskuussa 2018.

- On muutakin kierretty kuin tahkoa! Karjalaisuutta on sekin, että hän näkee elämässä mieluummin valo- kuin varjopuolet: Ilo pintaan, vaikka syvän märkänis!

Josefina oli hyvä äitipuoli

Onneksi Pappa ja Mamma olivat elossa. Sinne vietiin Elvi. Isovanhempien huostassa hän eli 7-vuotiaaksi asti.

- Vaikka isä kävi usein minua katsomassa, oli hän käyny vähän tuntemattomaks ja ujostelin tapaamisia kovasti.

- Sain äitipuolen, Josefiinan. Ensimmäinen velipuoli Heikki syntyi vuonna 1930. Hän oli minua neljä vuotta nuorempi.

- Sen jälkeen perhe kasvoi nopeaa tahtia niin, että lapsia oli lopulta kaikkiaan kymmenen, minä yhdestoista.

Niukkaa elämää sodan varjossa

Talvisodan alla olivat sodan merkit jo nähtävissä. Miehiä kutsuttiin suojeluskunnantalolle, niin Elvin isäkin. Kun sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, alkoi kauempaa Karjalasta tulla väkeä sotaa pakoon. Elvi oli juuri täyttänyt 13.

Elvi kaitsi pienempiä lapsia

- Me oltiin kotona niin kauan kun voitiin. Sinä talvena oli kauhiat pakkaset. Ei uskaltanu valkiaa laittaa, kun savu näkyi. Oli pientila: kolme lehmää, lampaita, kanoja ja pirun vihanen kukko. Ei tahtonu leipä oikein riittää. Oli puutetta.

- Minä, vanhin lapsista, jouduin kaitsemaan niitä pieniä. Siinä oli työtä. Se lapsen hoito on tavallisen raskas homma.

- Totuin tekemään pienestä pitäen kaikkia maatöitä, pellolla ja joka paikassa. Kotona oppii. Komento oli kova.

Isä oli hevosmies

- Isä-Jussi oli luonteeltaan vähän ”mustalainen”. Hän kävi markkinoilla, vaihtoi hevosia. Välillä hän tuli kotiin länget kaulassa, kun oli myynyt hevosen.

- Talvisodassa hän joutui ajamaan herroja hevosella paikasta toiseen. Armeijan herrat tykkäsivät Jussista, joka oli kova hevosmies.

- Me lähettiin evakkoon vasta helmikuussa, kun rauha tuli maaliskuun 13. päivä. Otettiin hevonen ja parireet ja ajettiin Puusan asemalle. Siellä hevonen annettiin suojeluskuntalaisille.

- Matkustettiin tavaravaunussa. Lentokoneita tuli paljon, ne ampu niitä evakkojunia. Välillä mentiin ettipäin ja välillä peruutettiin takasin. Kaikki komennettiin pysäysten ajaksi pois junasta, mettään pakkaseen.

- Nukuttiin vaatteet yllä ja jalkineet jalassa viikkokausia. Mukaan otettiin vain vähän evästä. Lehmät jäi navettaan, kun kylään jäi semmosia nuoria niitä hoitelemaan.

Isä selvisi talvisodasta

- Se talvisodan evakkomatkalta paluu meni niin, että jouduttiin ensin Marttilaan, sitten mentiin Kyrön asemalle. Yövyttiin eräässä talossa. Kun eräänä aamuna herättiin, oli rauha.

- Isä pääsi kolmen viikon päästä ja haki meidät kotiin. Isälle ei käyny kuinkaan talvisodassa. Välirauhan aika oltiin kotona.

Hyvä kyläyhteisö

- Ylämaalla oli hyvä kyläyhteisö. Käytiin kylässä, voi voi, pantiin luuta oven päälle vaan. Mut sillon ei ollu mitään varastamist. Lapset kulki laumassa huushollilta toiselle pyhän aikaan. Joka talossa oli paljon lapsia. Lapsille riitti, että sai ruokaa joka päivä.

- Karjalanpiirakoi tehtiin ja pantiin piimää uuniin. Lauantai-illalla syötiin muusipiirakkaa ja juotiin piimää. Äitipuoli leipo, ja kyl siin ain apulaista tarvittiin perunoi kuorimaan ja lanttui, puita hakemaan ja vettäkin täytyi tuoda kaivosta.

- Äitipuoli ompeli vaatteet. Sit kun tehtiin kesämekko, niin se pantiin alushameeksi talvella. Oli joku pumarsiinimekko, hame ja lampaanvillaset sukat.

- Kaikilla oli kädet täynnä työtä.

Koulu ei kovasti kiinnostanut Elviä

- Kouluun oli kaksi kilometriä. Käveltiin, talvella mentiin hiihtäen. Mentiin piikkilanka-aitojen yli ja siitä suoraan kouluun. Mäes käytiin ja iltakaudet myllättiin.

- Ei se koulu minua kovasti kiinnostanu, eikä mun todistukset niin merkillisii ollu, mutta en minä koskaan luokalle jääny. Välirauhan aikaan kävin jo jatkokoulua Viialan kylässä Ylämaalla.

Sota alkoi uudestaan

- Sota alkoi uudestaan vuoden 1941 juhannuksen aikaan. Sen lopulla jouduttiin taas evakkoon. Isä ei joutunut jatkosotaan enää. Otettiin lehmät, ja isä kulki hevosen ja kärryn kanssa. Mentiin kävellen Nastolaan saakka liki Lahtea.

- Kun tuli joku puropaikka, niin lehmät joi ja ihmiset pesi ittiäs. Kolmekymmentä kilometriä mentiin kävellen Salpausselän rinnettä semmottis korkiampaa maastoa Nastolaan asti. Siellä oltiin jonkun aikaa. Lopulta mentiin junalla Kiikalaan Salon liki.

- Sota-aikana oli huvikielto. Sodan loppu merkitsi iloa ja helpotusta. Kaikki kelpas. Sotilaat tuli tuohon ihan liki, kun ei ollu nähny tyttöjä moneen vuoteen. Ne oli ihan villejä.

Länttä kohti

- Ei siellä rajaseudulla ollut töitä, korkeintaan jotakin mettätöitä pojille. Lähin paikka, mistä saattoi löytää töitä, oli Kuusankoski.

- Sodan jälkeinen pula-aika oli kamalaa. Kaupoissa ei ollut tavaraa. Lapsille ei meinannut saada edes kenkiä.

- Isän veli oli Someron Kerkolassa evakossa. Isä halusi ostaa porsaita. Veli oli sanonu isälle, että sieltä saat porsaita, mene hakemaan. Niiden porsaskauppojen yhteydessä isä oli sanonu, että hänellä olis likka, joka tarttis töitä.

Antero istui saunakamarissa Elvin vieressä

- Olin lähtenyt kotoa vaneriaski käessä ja siinä koko omaisuus, lähinnä vaatteita. Se vaneriaski olis hauska muisto, mutta se peijakas on hävinny matkalla.

- Minä oli 18-vuotias, kun tulin Somerolle. Siinä talossa, missä olin töissä, kävi usein yksi Antero, jonka koti oli ihan naapurissa.

- Minä olin ujo likka. Mut Antero tuli aina istumaan sinne saunakamariin minun viereen. Huomasin kyllä, että me karjalaiset ollaan erilaisia. Ympäristö oli hämäläisiä, ja he ihmetteli evakoita. Yksikin pikkupoika sanoi, että oli nähnyt evakoi, ja ”ne oli ihan ihmisen näköisiä”.

Anteron kanssa yhteen

- Kuusjoen pappilassa mentiin naimisiin. Papin piika ja autokuski olivat todistajina. Jos Antero olis saanu elää, olisimme tämän vuoden marraskuun 28. päivä olleet 68 vuotta naimisissa. Lapsia meille tuli yksi poika ja kolme tyttöä.

Lasten elämä on hyvin järjestynyt.

Antero eli pitkän elämän. Anteron elämän alkupuoli oli vähän samantapainen kuin Elvin. Hän jäi kaksi ja puolivuotiaana äidistään orvoksi. Hänelle tuli äitipuoli, joka kuoli Anteron ollessa rippikouluikäinen.

Anteron isä, Pappa, oli urakoitsija, joka rakensi maalla taloja ja navetoita.

Antero oli isän kasvattama poika. Hän oli pienestä pitäen Papan mukana töissä. Silloin tehtiin pärekattoja.

Sodassa Antero oli kolme ja puoli vuotta. Hän ei siitä paljoa kertonut. Hän oli lääkintämiehenä, toimi JSP:ssä. Se oli henkisestikin raskasta.

Antero oli hämäläinen ja musikaalinen

- Antero oli hämäläinen ja minä karjalainen. Monta kertaa meni jutut ristiin.

- Antero oli musikaalinen. Hän lauloi omaks iloks ja minun kiusaks.

Elvi oli valoisa luonne

Elvin valoisa luonteenlaatu on säilynyt yhtä hyvin kuin hänen muistinsa. Myös karjalainen huumorintaju on auttanut monessa elämänvaiheessa.

- Lasten ollessa pieniä minä olin kotona. Kun 1955 syntynyt poika oli kuuden vanha, minä menin Nesteelle Naantalin jalostamolle töihin. Olin siellä 26 vuotta siivoojana.

Kaanaanmaalta löytyi talo

- 1950-luvun alussa oli kova asuntopula. Onnistuimme saamaan sivutoimisen talonmiehen paikan Turusta Kiinanmyllynkadulta, semmoisen hellahuoneen. Siellä kului neljä vuotta. Haaveiltiin omasta talosta. Löytyi Raision Kaanaanmaalta pieni talo, jossa oli huone ja veranta. Antero rakensi siihen olohuoneen.

Maailma muutosten keskellä

- Maailman meno on nykyään ihan kauhiaa. Mun elinaikana se on muuttunu vain pahemmaksi. Ennen oli rauhallista. Nyt on kauhia ettepäinmeno jokaisella ja kauhia kiire ja tohina. Ja nuo sodat. Ei niis voita kukkaan, jokainen hävii.

Löytyykö enää lapsenlapsenlapsille työtä?

- Nykytekniikka on hankalaa. Tääll on vaikia ellää vanhan ihmisen. Kato kun mullakaan ei oo mittään tietokonetta, kännykkä mulla on, niin aattele, kuinka huonoo se on, kun pankista ei saa rahaa, täytyy seinäst hakee.

- Sitä minä toivon, etten sängyn pohjalle jäis. En liiku enää paljoa, kun lonkat ja selkä on leikattu, eikä liikkuminen ole enää helppoa. Lasten synttäreillä kyllä käyn.

Lähihistoria tuntematonta

Elvi ja Antero vaihtoivat Kaanaanmaan talonsa Raision keskustan valoisaan tornitaloasuntoon. Lehtikaktukset kukoistavat oltuaan kesän parvekkeella. Elvi on ahkera neuloja: kopallinen sukkia odottaa käyttäjiä. Hän ei myy sukkia, vaan lahjoittaa.

Elvi on kouluvierailuillaan tehnyt tärkeää työtä, avannut lapsille aikaperspektiiviä oman maamme historiaan ainutlaatuisella tavalla.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].