Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

20.03.2019 [04, 05]
»  SUOMI ESTI VENÄJÄN RAJAPÄÄLLIKKÖ MEDVEDEVIN PAKOTELISTAUKSEN

18.03.2019 [04, 05]
»  HIITOLAN KALMISTOMÄKI AVAA SALAISUUKSIAAN KARJALAN HISTORIASTA

14.03.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOUTUS 01/2019 ELI PUOLUEUSKOLLISUUS

18.02.2019 [04, 05]
»  GPS-HÄIRINTÄ HOIDETTIIN SUOMESSA NORJAN OHJAUKSESSA

11.02.2019 [04, 05]
»  STALIN TESTASI TELEPATIAA

28.01.2019 [04, 05]
»  RUSKEALAN MUSEOKAIVOSALUEELLE SUUNNITELLAAN JUNAYHTEYTTÄ

21.01.2019
»  VALKO-VENÄJÄN JA VENÄJÄN VALTIOLIITTO NOUSEMASSA JÄLLEEN ESIIN

14.01.2019 [04, 05]
»  SENTSOVIN VANGITSEMINEN JA KOHTELU KUOHUTTAA LÄNTTÄ

07.01.2019 [04, 05]
»  OMANKÄDENOIKEUS

09.12.2018 [04, 05]
»  TARTON RAUHAN RAJOJEN PALAUTUS JUHLAVUODEN TAVOITTEEKSI

04.12.2018 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOITUS 04/2018 ELI HOMO SOVIETICUS

19.11.2018 [04, 05]
»  UPPORIKKAAN RUHTINATAR AURORA KARAMZIN TARUNHOHTOINEN ELÄMÄ

12.11.2018 [04, 05]
»  ELVI TUOMELAN ELÄMÄNOHJE: KOVA TYÖ JA VALOISA ELÄMÄNASENNE

05.11.2018 [04, 05]
»  SUOMALAISISTA PUNAUPSEEREISTA EI TULLUT SUOMEN MIEHITTÄJIÄ

30.10.2018
»  ELÄKEIÄN NOSTAMINEN VENÄJÄLLÄ

01.10.2018 [04, 05]
»  TARTON RAUHAN RAJAT ON PALAUTETTAVA

30.09.2018 [04, 05]
»  TURUN SAARISTON VIRANOMAISISKULLA MONTA PÄÄMÄÄRÄÄ

24.09.2018 [04, 05]
»  POHJOLAN SALAINEN LIITTO

13.09.2018 [04, 05]
»  VIRALLISELLA SUOMELLA EI OLE VENÄJÄLTÄ MITÄÄN VAATIMUKSIA

10.09.2018 [03, 05, 15]
»  "TIETYST, TIETYST, SANOI TANNINEN"

27.08.2018 [04, 05]
»  VENÄJÄN NYKYINEN TILANNE

20.08.2018 [02, 03]
»  JOHANNES VIROLAINEN RYHTYI KARJALAN PALAUTTAJAKSI

23.07.2018 [04, 05]
»  VENÄJÄ KÄYTTI TRUMPIN JA PUTININ TAPAAMISTA SUOMEN SITOMISEEN

09.07.2018
»  SUOMALAISPOLITIIKOT JA PINHEIRON PERIAATTEET

02.07.2018 [03, 04]
»  VENÄJÄÄ PYRITÄÄN PITÄMÄÄN HURMOSHUUMATTUNA

25.06.2018 [03, 04]
»  VEROPARATIISIYHTIÖT VIEVÄT VERONMAKSAJIEN RAHAT

19.06.2018 [04, 10]
»  NEUVOSTOLIITON KAATUNEITTEN HAUTAAMINEN

04.06.2018 [02, 05]
»  PAANAJÄRVEN ALUEEN PAKKOLUOVUTTAMINEN OLI SUOMELLE RASKAS ISKU

19.05.2018 [03, 08]
»  NS. PANKKIKRIISI PUHUTTAA EDUSKUNTAA

17.05.2018 [04, 05]
»  HERMOMYRKKYÄ SKRIPALIEN AUTOON

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

09.12.2018
Veikko Saksi

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[04] Oikeudelliset
[05] Omistusoikeus
[21] Poliittiset

TARTON RAUHAN RAJOJEN PALAUTUS JUHLAVUODEN TAVOITTEEKSI

Tämä toimittaja Lasse Koskisen artikkeli on myös videona mm. seuraavilla sivuilla: Karjalan Kuvalehti, Pro Karelia ry, Karelia Klubi ry ja YouTube.


Kuva: Tarton rauhan rajat!

Miten Suomi juhlii Tarton rauhaa?

Tarton rauhan rajojen palautus Suomen ja Venäjän väliseksi rajaksi ajankohtaistuu, kun tuon rauhansopimuksen solmimisesta tulee kuluneeksi sata vuotta.

Suomi juhli näyttävästi ja kansainvälisesti itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlaa vuonna 2017 ja venäläismiehityksen lopettanutta vapaussodan 100-vuotista muistoa vuonna 2018.

Valtioneuvostolta ei viestiä Tarton rauhansopimuksesta

Suomen valtioneuvostolta ei ole tullut vielä minkäänlaista viestiä siitä, miten Suomen itsenäisyyden vahvistanutta Tarton rauhansopimusta aiotaan juhlistaa maassamme.

Myöskään Venäjältä ei ole kantautunut uutisia vastaavasta muistamisesta, vaikka rauhansopimuksella oli suuri merkitys Neuvosto-Venäjän ja Suomen suhteiden järjestämisessä.

Tarton rauha on kiusallinen kysymys

Sekä Suomen että Venäjän ulkopoliittiselle johdolle Tarton rauha on myös kiusallinen kysymys, koska Stalinin johtama Neuvostoliitto rikkoi Tarton rauhan hyökkäämällä Suomeen 30. marraskuuta 1939.

Historiassa ei ole tämän rajan rikkojasta epäselvyyttä, vaikka silloinen Neuvostoliitto väitti Suomen ampuneen ns. Mainilan laukaukset. Tämä väite on osoitettu kello tarkkuudella vääräksi moneen kertaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta Suomen talvisodasta.

Haluamme vai omamme takaisin

Talvi- ja jatkosodan seurauksena Neuvostoliitto selkeästi anasti itsenäiseltä Suomen valtakunnalta sen alueita. Tälle voimankäytölle ja anastukselle ei ollut mitään kansainvälisen oikeuden perustetta, kuten silloin elänyt Kansainliitto totesi päätöksessään.

Tämä Neuvostoliiton poliittisesti raskas perintö on kiusallinen nykyiselle Venäjälle, vaikka se ei suostu sitä myöntämäänkään.

Suomi luopunut NL-liturgiastaan

Suomi on asteittain luopunut Neuvostoliiton aikaisesta poliittisesta liturgiastaan. Tarton rauhan rajojen ja Karjalan palautuksen osalta kielenkäyttö on säilynyt kuitenkin Neuvostoliiton aikaisena.

Näin tapahtuu aina, kun jokin taho ottaa esille rajojen palautuksen. Suomen ulkopoliittinen johto antaa aina tällöin perinteisen ja virheellisen viestin asiasta. Suomi toistelee, ettei maallamme ole aluevaatimuksia mihinkään suuntaan.

Tämä on sikäli totta, koska maassamme kukaan ei ole esittänyt vaatimuksia minkään toisen maan omistaman maa-alueen luovuttamista Suomelle. Me vaadimme vain omaamme takaisin.

Asiantuntijat asenteellisia virkansa puolesta

Asiantuntijaprofessorit luonnollisesti asemansa vuoksi pidättäytyvät todellisen tilanteen tarkastelulta ja toteavat vain esimerkiksi, että rajojen palautusvaatimus on hiipunut sitten 1990-luvun.

Osa Suomen pakkoluovuttamassa Karjalassa nuoruutensa viettäneistä on jo edesmenneitä tai sivuuttaneet aktiivisuusikänsä. Näin ollen suuria mielenilmaisuja ei ole enää nähty Suomen eduskuntatalon ja Venäjän suurlähetystön edessä. Tämä ei kuitenkaan merkitse asian unohtumista.

Keskustelu ryöpsähtää käyntiin Suomessa ja Venäjällä välittömästi, kun jokin taho nostaa rajojen palautuksen esiin. Tämä todistaa, että aihe elää vahvasti.

Koivisto teki valtiopetoksen

Venäjä on kiusallisessa tilanteessa, koska monin tavoin on osoitettu, että se ei millään lailla tarvitse Neuvostoliiton Suomelta anastamia alueita, vaan ne ovat vahingossa jääneet sille.

Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto torjui Suomen alueiden palautuksen ja presidentti Martti Ahtisaari vaikeni, kun Venäjän silloinen presidentti Boris Jeltsin tarjosi kahteen kertaan alueita takaisin.

Jeltsinkin lopulta vaikeni asiasta. Suomi hukkasi oman mahdollisuutensa tuolloin, kun Baltian maat itsenäistyivät ja erkanivat Neuvostoliitosta.

Koiviston kannanotto verrattavissa Risto Rytiin

Kahden Suomen presidentin menettely ei kuitenkaan ole poistanut Suomen ja Venäjän välisen rajan palautusta näyttämöltä.

Koivistolla ei ollut eduskunnan valtuutusta tuolloiselle kannalleen, joten hän toimi omin päin.

Asiaa voi verrata presidentti Risto Rytin asemaan jatkosodan loppupuolella 1944, jolloin Ryti sitoutui henkilökohtaisella kirjallisella vakuutuksella Saksalle siihen, että Suomi ei tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa.

Rytinkin vakuutus raukesi

Tämä tasavallan presidentti Rytin vakuutus raukesi, kun hän luopui presidentin tehtävästä. Näin ollen myös Koiviston kanta rajojen palautuksen vastustukseen on rauennut.

Viipurissa syntynyt Ahtisaari ei ole kantaansa muodostanut, vaan vaikeni ja pyöristeli kannanottojaan, joten ne ovat täysin epävirallisia näkemyksiä.

Nämä kahden presidentin näkemykset ja käyttäytymiset eivät siten mitenkään sido Suomea.

Palautus merkityksellinen Suomen ja Venäjän taloudelle

Suomen liturgiaan kuuluu, että Suomen rajat ovat sinetöidyt viimeistään Pariisin rauhansopimuksessa 1947. Näin ei ole, koska Suomi joutui kansainvälisen oikeuden mukaan allekirjoittamaan sopimuksen pakotettuna.

Ei Suomi, eikä sen kansa, halunneet mitenkään lahjoittaa Karjaloita, Petsamoa sekä Sallan ja Kuusamon alueita sekä eräitä Suomenlahden ulappasaaria Neuvostoliitolle.

Sopimuksen missään pykälässä ei puhuta vapaaehtoisesta lahjoituksesta. Ei Virokaan liittynyt Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti, joten se purki tuon sopimuksen ja itsenäisti itsensä.

Suomella ja Venäjällä oikeudelliset perusteet

Suomella ja Venäjällä on kaikki oikeudelliset perusteet ryhtyä neuvottelemaan Tarton rauhan rajojen palautuksesta rauhanomaisella sopimuksella.

Tällä hetkellä yleisesti arvioidaan, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin valtakaudella palautukseen ei ole mahdollisuutta.

Tämä on vain näennäinen peite asiassa. Esimerkiksi Putinin takana olevat liikemiehet tietävät, että Suomelle palautettavilla alueilla alkaa voimakas taloudellinen jälleenrakentaminen ja kehitys, josta Venäjän liiketoiminta saa osansa.

Pietarin liikemiespiirit tukivat tätä kahdessakin viestissään Suomeen 2000-luvulla. Luonnollisesti nämä piirit eivät rohjenneet silloin, eikä nyt, ottaa julkista kantaa asiaan.

Suomi on säilyttänyt nöyristelynsä

Suomi on seuraaja ulkopolitiikassaan. EU:ssa se on taipunut maallemme epäedullisiinkin sopimuksiin mm. maatalouspolitiikan osalta. Rohkeus ja itsenäisyys ovat ulkopolitiikasta puuttuneet.

Suomi ohjasi viime sotien jälkeen presidentti Urho Kekkosen kaudella itsenään poliittiseen nöyryyteen kyyristelyyn saakka. Tätä nöyristelyä on monin tavoin jatkettu.

Venäjä ei tarvitse Pietarin suojelua

Suomen ei tarvitse Tarton rauhan rajojen palautuksen osalta myöskään mahtailla, kun se esittää juhlavuotensa 2020 kunniaksi Venäjälle neuvotteluja Tarton rauhan rajojen palauttamiseksi.

Venäjä ei tarvitse alueita Pietarin suojeluun, eikä mihinkään muuhun tarkoitukseen. Suomen alueiden hallussa pitäminen on Venäjälle sekä poliittinen että taloudellinen taakka.

Venäjällä katsotaan nykyistä pitemmälle

Venäjällä halutaan katsoa myös pitemmälle kuin miltä Ukrainan tapahtumat nyt uutisissa näyttävät. Poliittisia siltoja on rakennettava toiseen tapaan kuin Kertshinsalmen yli.

Suomi voi olla kansainvälisesti tien avaaja liennytykseen, kun maamme ehdottaa Tarton rauhan rajojen palautusta neuvotellen. Venäjä ei ole suurin este tälle rajojen palautukselle, vaan Suomen liturginen ulkopolitiikan asenne, joka ei rohkene tehdä uusia avauksia Venäjän suuntaan.

Suomi näkyi 2017!

Suomi oli näkyvä ja tavoitteellinen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Samaa juhlavuutta tulee jatkaa itsenäisen Suomen rajat vahvistaneen Tarton rauhansopimuksen osalta.

Meidän suomalaisten on aika nousta jatkosodan taisteluhaudoista ja ehdottaa Venäjälle uutta Moskovan tai Helsingin rauhasopimusta, jossa Tarton rauhan rajat palautetaan maidemme välisiksi rajoiksi.



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].