Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

23.09.2019
»  PÄÄKIRJOITUS 03/2019 ELI PAKKOLUOVUTETTUJEN ALUEITTEN PALAUTUS

09.09.2019 [02, 04]
»  VENÄJÄLLÄ ON KYSE MUUSTAKIN KUIN VAIN PAIKALLISVAALEISTA

02.09.2019
»  JUVONEN: ISÄNI EI KESTÄNYT KOTITILANSA LUOVUTTAMISTA VENÄLÄISILLE

25.08.2019 [04, 05]
»  VIRO LAULUN VOIMALLA ITSENÄISEKSI

29.07.2019 [04, 05]
»  LEPAJÕE JA RUUSNA PAKENIVAT NEUVOSTO-VIROSTA OLYMPIAVENEELLÄ

23.07.2019 [04, 05]
»  JUKKA SEPPISEN KIRJA-UUTUUS

15.07.2019 [04, 05]
»  MONREPOSIN PUISTOSSA TYÖT ETENEVÄT EDELLEEN

11.07.2019 [04, 05]
»  VIRO JUHLI ITSENÄISTÄ VAPAUTTAAN TALLINNAN LAULUJUHLISSA

08.07.2019 [04, 05]
»  PUTAIDEN RAKENTAMINEN?

01.07.2019 [02, 04]
»  VALTAKUNNALLINEN EVAKKOPATSAS MAHDOLLISESTI LAHTEEN TARTON RAUHAN JUHLAVUONNA

24.06.2019 [04, 06]
»  TURUSTA LÄHTENYT NEUVOLIITON SUKELLUSVENE UPOTTI PAKOLAISLAIVAN

17.06.2019 [04, 05]
»  TALOUSKRIISIT

10.06.2019
»  NORD STREAM 2 –KAASUPUTKI KOHTAA TIUKKAA VASTARINTAA

17.05.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOITUS 02/2019 ELI MIKSI?

17.05.2019
»  SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS SANBERGEILLA PE 31.05.2019 KLO 18:00

09.05.2019 [02, 04]
»  PUTIN SIJOITTUU VAIN HIEMAN OIKEALLE LENINISTÄ JA STALINISTA

02.05.2019 [04, 05]
»  VENÄJÄ PYRKII KAHLITSEMAAN KANSALAISTENSA SÄHKÖISTÄ TIEDONSAANTIA

26.04.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUKSEN TIIMOILTA

03.04.2019 [04, 05]
»  VAKOOJAT VASTAKKAIN

25.03.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 12.04.2019

20.03.2019 [04, 05]
»  SUOMI ESTI VENÄJÄN RAJAPÄÄLLIKKÖ MEDVEDEVIN PAKOTELISTAUKSEN

18.03.2019 [04, 05]
»  HIITOLAN KALMISTOMÄKI AVAA SALAISUUKSIAAN KARJALAN HISTORIASTA

14.03.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOUTUS 01/2019 ELI PUOLUEUSKOLLISUUS

18.02.2019 [04, 05]
»  GPS-HÄIRINTÄ HOIDETTIIN SUOMESSA NORJAN OHJAUKSESSA

11.02.2019 [04, 05]
»  STALIN TESTASI TELEPATIAA

28.01.2019 [04, 05]
»  RUSKEALAN MUSEOKAIVOSALUEELLE SUUNNITELLAAN JUNAYHTEYTTÄ

21.01.2019
»  VALKO-VENÄJÄN JA VENÄJÄN VALTIOLIITTO NOUSEMASSA JÄLLEEN ESIIN

14.01.2019 [04, 05]
»  SENTSOVIN VANGITSEMINEN JA KOHTELU KUOHUTTAA LÄNTTÄ

07.01.2019 [04, 05]
»  OMANKÄDENOIKEUS

09.12.2018 [04, 05]
»  TARTON RAUHAN RAJOJEN PALAUTUS JUHLAVUODEN TAVOITTEEKSI

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

17.06.2019
Veikko Saksi

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[04] Oikeudelliset
[05] Omistusoikeus
[21] Poliittiset

TALOUSKRIISIT

Professori Arto Lahden artikkeli

Tämä on lyhennelmä professori Arto Lahden pitkästä artikkelista Talouskriiseistä Karjalan Kuvalehdessä 02/2019. Artikkelista otetaan vain Yhdysvaltoja koskeva osa. Tämä artikkeli on myös videona mm. seuraavilla sivuilla: Karjalan Kuvalehti, Pro Karelia ry, Karelia Klubi ry sekä YouTube- ja Facebook-palvelut.

Keynes oli aikansa talousvaikuttaja

John Mainard Keynes toimi kansainvälisissä tehtävissä 1900-luvun alussa ja oli aikansa talousvaikuttaja. Hänen oppinsa tärkein soveltaja oli 1930-luvulla Yhdysvallat, jossa maan presidentti Franklin Roosevelt nojasi Keynesin oppiin laman voittamiseksi.

Laman vaikutukset olivat vakavat Yhdysvalloissa, jossa teollisuustuotanto putosi vuosina 1929–32 kaikkiaan 50 %, reaaliansiot 28 % ja osakekurssit 90 %. Työttömien määrä vuosina 1929–33 nousi 1.6 miljoonasta henkilöstä 12.8 miljoonaan.

Hooverin talouspolitiikka oli virhe

Vuoteen 1932 presidentti Herbert Hoover johti talouspolitiikkaa. Hänen säätämänsä Smoot-Hawley -tariffi vuodelta 1930 oli virhe. Se sytytti kauppasodan, mikä heikensi kauppaa, kun sen tuomia hyvinvointivaikutuksia olisi eniten tarvittu.

Suurin kärsijä oli Yhdysvaltojen maataloussektori. Maanviljelijät menettivät 1/3 markkinoistaan ja tätä seurasi maatilojen konkurssikierre ja maaseutupankkien vararikko.

Raju pörssiromahdus johti sekin laajoihin vaikutuksiin, kun varansa menettäneet tekivät äkillisiä itsemurhia.

Liittovaltion kulut kaksinkertaistuivat Rooseveltin aikana

Franklin Roosevelt voitti vuoden 1932 presidentinvaalit. Rooseveltin ohjelma talouden tervehdyttämiseksi, New Deal, ei karsinut liittovaltion kuluja; ne kaksinkertaistuivat ohjelman aikana vuosina 1933–36 ja samoin liittovaltion velka.

Maatalousohjelmat ajettiin alas. Teollisuus pakotettiin rajuihin säännöstelytoimiin. Veroja nostettiin jyrkästi.

New Deal ei synnyttänyt tehokasta taloutta

New Deal synnytti työtä, mutta ei tehokasta taloutta. Erityistöiden virasto (WPA) synnytti termin näennäistyö (boondoggle), koska viraston toimeksiannosta rakennettiin suuri määrä siltoja ja rakennuksia ilman varmuutta niiden käytöstä.

Roosevelt ajoi myös läpi laajan työlainsäädännön uudistuksen (Wagner Act), mikä mullisti oikeuskäytännön ja lisäsi ammattiliittojen jäsenmäärin yli kaksinkertaiseksi sotaan mennessä. Sodan syttyessä maassa oli kuitenkin edelleen noin 10 miljoonaa kansalaista ilman työtä.

Sodan aina työttömyys saatiin kuntoon

Keynes kritisoi valtioita 1930-luvun laman heikossa hoidossa, kun rahapolitiikan passiivisuuden vuoksi ajauduttiin koko teollista maailmaan koskettavaan talouslamaan. Keynesin mukaan suhdannelama jää ilman valtion toimia pitkäaikaiseksi, koska tasapainon saavuttaminen kestää liian kauan.

Yhdysvallat sai työttömyytensä hallintaa sodan aikana ja säilytti demokratian ja markkinatalouden. Siinä mielessä New Deal oli menestys.

Hans Sennholzin mukaan Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed) teki huonoja interventioita, ruokki näin inflaatiota ja hidasti pitkän aikavälin talouskasvua.

USA:n lamavuosina syntyi deflaatio

Murray Rothbard arvioi, että Fed laajensi rahan tarjontaa 60 % vuosina 1921–29, minkä synnytti kuplan ja kiristi rahan tarjontaa 30 % lamavuosina, jolloin syntyi deflaatio.

New Deal sai tarunhohteisen maineen, vaikka Yhdysvallat nosti lamasta sotaa seurannut nousukausi ja yritteliäisyyden viriäminen.

Yhdysvaltojen historiallinen tapaus ei ainakaan vahvasti tue ajatusta, että lama olisi yksin vapaiden markkinoiden syytä, vaan eräs selitys on epäonnistunut rahapolitiikka. Historioitsijat uskovat, että New Deal auttoi Yhdysvallat talouskasvuun. Taloustieteilijöiden kanta on selvästi varauksellinen.

USA:ssa alkoi ns. finanssikriisi

Toinen tapaus on vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi, joka muuttui nopeasti globaaliksi talouskriisiksi.

Johtavat teollisuusmaat ottivat käyttöön uuskeynesiläisen opin, superelvytyksen, kun Yhdysvaltojen ja EU:n keskuspankit alensivat ohjauskorkonsa lähelle nollaa ja tukivat rahajärjestelmää monilla instrumenteilla (vakuudet, tukiostot, jne.), joiden volyymi laman alussa oli 1/4 maailman BKT:stä (60 000 mrd. dollaria).

Vastikkeettomia tukia kannattamattomiin yrityksiin

Tavoite oli estää työttömyyden hallitsematon kasvu, mutta se tarkoitti vastikkeettomia tukia kannattamattomiin yrityksiin (mm. investointipankit tai autoteollisuusjätti General Motors).

Keynesiläinen elvytys on vaikea toteuttaa globaalimarkkinoilla, eikä siihen pystynyt edes New Deal, sillä Yhdysvaltojen talous vuosina ajautui 1937–1938 lyhytkestoiseen lamaan, minkä korjasi oikeastaan vasta sotatalous valtavine tilauksineen ja maan armeijan miljooniin noussut miehistötarve.

Talouden rakennemuutos

1930-luvun suuri lama tai myöhemmät Etelä-Amerikan, Afrikan, Aasian ja Venäjän kriisit voi nähdä osana talouden rakennemuutosta säännellystä taloudesta kohti markkinataloutta.

Venäjä siirtyi suunnitelmataloudesta markkinatalouteen vuonna 1991 liberaalin pääministerin (pääministeri kesäkuusta joulukuuhun 1992) Janos Gaidarin (Jegor Timurovitš Gaidar) johdolla. Venäjän valuutta, rupla, oli yliarvostettu, sillä Neuvostoliitto tuki koko historiansa ajan ruplan arvoa maan kansainvälisten taloussuhteiden säätelyllä.

Vuoden 1991 yllätys oli ruplan arvon raju romahdus. Ruplan arvo putosi yllättäen murto-osaan, jolloin vahvana valuuttana pidetystä ruplasta tuli ”roskavaluutta”. Ruplaan sidoksissa olleet palkat ja säästöt menettivät ostovoimansa ja suuri osa tavallisista venäläisistä ajautui köyhyysloukkuun.

Suomi oli sidottu Neuvostoliittoon

Suomi oli talous- ja pankkijärjestelmänsä kautta tiukasti sidottu Neuvostoliittoon, joten ruplan romahdus näkyi Suomessa vuoden 1991 lopulla, kun ylilikvideiltä luottomarkkinoilta katosi pohja. Suomi ajautui vuosien 1992–1993 aikana yrittäjyyskatastrofiin.

Venäjä voitti kriisinsä 2000-luvun vaihteessa, mistä kunnia lankeaa presidentti Putinille, joka otti talouden presidenttihallinnon kontrolliin, kun presidentti Jeltsinin kaudella oligarkiat ottivat otteen hallinnosta.

Lama taloustieteessä

Lama tarkoittaa taloustieteessä syvää talouden matalasuhdannetta, joka ei mahdu normaaleihin suhdannevaihteluihin.

Talouden taantumasta on tapana käyttää lama-nimitystä silloin, kun BKT laskee vähintään 10 % tai kun yhtäjaksoinen taantuma kestää vähintään 3 vuotta.

Näin määriteltynä Venäjän talouslama vuosina 1989–1998 oli Economist-lehden kokoamien tietojen mukaan tuhoisien lamojen joukossa pahin; tuolloin Venäjän BKT laski lähes puoleen lamaa edeltävältä tasolta.

Suomen talouslamaa pidettiin siedettävänä

Suomen talouslama on virallisissa luvuissa siedettävä, koska sen aikana BKT laski 13 % ja työttömyys nousi pahimpina lamavuosina 20 %:iin työvoimasta.

Suomen tilanne todellisuudessa synkempi

Parin vuosikymmenen tarkastelu antaa Suomen tilanteesta synkemmän kuvan. Lama johti siihen, että suuri määrä suomalaista syrjäytyi työstä ja elää julkisten tulonsiirtojen varassa.

Toiseksi pahimmaksi lamaksi BKT-perusteinen mittaus nostaa Yhdysvaltojen vuosien 1929–32 suuren laman, joka näkyi monina seurannaisvaikutuksina erityisesti Ranskassa ja Saksassa.

Suomi ajautui myös lamaan, mutta tuossa vaiheessa Suomen vientiriippuvuus laman kouriin joutuneista vientimaista oli onneksi paljon nykyistä vähäisempi.

Kommunistisen järjestelmän romahdus

Kommunistisen järjestelmän romahdus oli pääsyy Puolan, Unkarin ja Tšekin kriiseihin.

2000-luvun vaihteessa nopeasti kehittyneet taloudet olivat laajasti talouskriisissä, mistä esimerkkinä ovat Argentiina, Chile, Venezuela ja Indonesia.

USA:n kriisiä ratkottu monin tavoin

Yhdysvaltojen finanssimarkkinoilta 2007–2008 alkanut kriisi on monessa mielessä erilainen kuin 12 syvää talouslamaa, joiden pääasiallinen syy oli kilpajuoksu köyhyyden voittamiseksi.

Kriisin ajautui maailman kehittynein talous, Yhdysvallat. Yleisen käsityksen mukaan kriisin syynä oli keinottelu johdannaismarkkinoilla.

Kriisiä on ratkottu monilla valtioiden tukitoimilla. Yhdysvalloissa alkanut kriisi johti osan Euroopan rahaliiton maista syvään talouskriisiin.

USA:n kriisi iski ylivelkaantuneisiin EU-maihin

Suureen maailmanlaajuiseen talouskriisiin liittyy väistämättömät dominovaikutukset. Yhdysvaltojen kriisi iski EU-maihin, jotka olivat ylivelkaantuneita. Positiivinen velkarahan käyttötarve EU-27-maissa oli infrastruktuuri-investoinnit. Velkarahoituksen käyttö julkisen talouden alijäämän kattamiseen on kestämätöntä.

EMU-velka on nimellishintainen ja käsittää käteisrahan ja talletukset, arvopaperit sekä lainat. Julkisyhteisöjen nettovelka saadaan selville, kun alasektoreiden (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) väliset velkaerät poistetaan.

Kreikan velka oli 160 % BKT:sta

EU-maista noin puolella julkisen velan suhde BKT:hen ylitti vuonna 2011 velkaantumiselle asetetun kriittisen 60 %:n viitearvon. Kreikassa velka on 160 % suhteessa BKT:hen.

Kreikan ohella velan suhteellinen osuus on korkea myös Italiassa, Irlannissa, Portugalissa ja Belgiassa. Uusilla EU-jäsenmailla velan suhteellinen taso on matala. Viro on todellinen talouden hallinnan mestari.

EU:n velkakriisi on lisännyt julkista velanottoa Keynesin hengessä. Vuonna 2010 27 EU-maan yhteenlaskettu julkisen sektorin velka nousi 10 000 mrd. euroon. Vuosina 2008–2010 velkapotti kasvoi noin 2 500 mrd. euroa. Velan osuus BKT:stä on kivunnut 80 %:iin EU-27 -maissa.

EKP elvyttänyt markkinoita

EKP on jo elvyttänyt markkinoita noin 3 000 mrd. eurolla. Rahavarannon jatkuva kasvu johtaa inflaatio-devalvaatio -kierteeseen ja sitä kautta euroa valuuttakurssin heikkenemiseen suhteessa muihin maailmantalouden päävaluuttoihin.

Ongelma on Maastrichtin sopimus vuodelta 1992, jonka mukaisesti EU:n jäsenmaat sitoutuvat tiukkaan talouskuriin.

Tosiasiassa Suomi on ainoa EU:n jäsenmaa, joka on noudattanut vakaussopimusta.

EU-kriisi on poliittinen

Jotta EKP voisi toimia Fedin tapaan, EU tulisi olla liittovaltio. EU kehittyi liittovaltion suuntaan vuoteen 2005 saakka, kunnes perustuslakiuudistus jäi kahdessa maassa (Hollanti ja Ranska) ratifioimatta sisäpoliittisista syistä. Uutta ratkaisua haettiin Lissabonin sopimuksella, mutta se oli epärealistinen tavoitteiltaan.

EU:n kriisi on siten poliittinen. On synnytetty 28 maan yhteisö, joka auttaa velvoitteistaan pahiten lipsuneita jäseniään, vaikka tämä lender of last resort -toiminta on kielletty EU-sopimuksissa.

Koominen peli

Ongelmaa pahentaa se, että EU:n on toimittava tehokkaasti markkinoilla, joissa markkinavoimaa käyttävät globaalisti jättimäiset finanssilaitokset.

Tästä on seurauksena koomisia piirteitä saanut poliittinen peli. Kreikalla on selkeä maksutaseongelma, joka ei koske vain julkista sektoria, sillä yksityiset yritykset ovat ylivelkaisia.

Kreikan irtautuminen eurosta olisi paras ratkaisu

Kreikan irtautuminen eurosta olisi alusta alkaen ollut paras ratkaisu maan itsensä kannalta. IMF:n johdolla tapahtunut konkurssi olisi käynnistänyt Kreikassa uuden talouskasvun ja säästänyt mm. Suomen varoja.

Nykytilanteessa Kreikka on bondien jälkimarkkinoilla spekulaation kohteena, kun sijoittajat pelaavat konkurssin todennäköisyyksillä. Pelissä on monimutkaisten johdannaisten viidakko, joista pahamaineisia ovat sijoitusten turvaksi otetut CDS:t (credit default swap).

Roubinin mukaan yksityinen sijoittajasektori hyötyy eniten

Euromaiden valtionvarainministereiden ponnisteluista huolimatta Kreikka on suoranainen draama, joka toki sopisi draaman kotimaahan, ellei tämän draaman lopputulemana olisi taas kerran se, että todelliset syylliset järjettömään velkaantumiseen pääsevät hyötymään kriisistä.

Nouriel Roubinin mukaan yksityinen sijoittajasektori hyötyy eniten, kun tappiot sosialisoidaan Kreikan luotottajamaiden veronmaksajille.

Johdannaiset ovat tärkeitä markkinoiden tehokkuudelle
Teoreettisesti johdannaiset ovat nerokas keksintö, josta Robert Merton ja Myron Scholes palkittiin Nobelilla vuonna 1997

Johdannaiset ovat tärkeitä markkinoiden tehokkuudelle, koska niiden avulla on mahdollista tasapainottaa markkinariskejä. Ongelma on se, että johdannaisilla ei ole reaalivastinetta.

Luottoluokitusyhtiöt avainroolissa

Luottoluokitusyhtiöt olivat avainroolissa, kun CDO:ita myytiin globaaleille markkinoille. Nämä yhtiöt ovat senaatin kuulusteluissa välttäneet syytetoimet selittämällä, että heidän julkaisemansa luokitus on mielipide – ja mielipide voi olla väärä.

Pääliiketoiminnassaan epäonnistuneet luottoluokitusyhtiöt lähtivät laman aikana aggressiivisesti alentamaan Euroopan maiden luottoluokituksia, mikä syvensi Kreikan, Portugalin ja Irlannin kriisiä

Vaikea tehdä päätöksiä

Euroopan yhteisön ja rahaliiton päätöksenteko on tuonut esiin sen, miten vaikea hallinnollisesti on tehdä eri maiden perustuslakien ja lakien valossa oikeita päätöksiä.

Kansainvälisissä IFRS- ja IPSAS-standardeissa esitetään pääperiaatteet siitä, miten eri vastuiden sisältämää riskiä tulee arvioida ja raportoida.

Pankkien toiminnan valvonta hankalaa

Suuri haaste on pankkien toiminnan valvonta, joka on osoittautunut kriisimaissa luvattoman heikoksi. Hankala ongelma on yhteiskuntarauha, jota valtiot pyrkivät ylläpitämään elvytystoimilla eli elvytyksen pääsyy on poliittinen.

Silti EU-maat menettävät työpaikkoja, kun suuryritykset siirtävät toimintojaan alhaisten tuotantokustannusten maihin mm. Kiinaan.

EU:ssa työpaikat katoavat

Eurokriisi ja tukipaketit nopeuttavat työpaikkojen katoa, kuten tapahtui Japanissa pari vuosikymmentä sitten. Elvytyksen ainoa varma tulos on valtioiden velan kasvu, kuten taloustieteen Nobelistit (mm. Krugman ja Stiglitz) ovat huomauttaneet

Suuri lama päättyi sotaan. Toivottavasti nyt ei vastassa ole globaali markkinasota!

Rahajärjestelmä herkkä kriiseille

Maailman markkinaperusteinen rahajärjestelmä on herkkä kriiseille, sillä valuuttaliikkeet ovat vailla kontrollia.

Suuret rahoituspalveluyhtiöt eivät auta valtioita markkinoiden vakauttamisessa, vaan päinvastoin. Ne tuovat markkinoille rahoitusinstrumentteja ja johdannaisia, jotka ovat globaalin kriisin ytimessä.

USA:n finanssikatastrofi

Finanssikatastrofi syntyi 2000-luvun puolivälissä, kun Yhdysvaltojen asuntojen hintataso kaksinkertaistui vuosina 2000-2006.

Asuntolainakanta saavutti 9 900 mrd. dollarin vuonna 2006 ja nousi 10 600 mrd. dollariin vuonna 2008.

USA:ssa subprime-lainoista tehtiin arvopapereita

Valtiosidonnaiset rahoitusyritykset Fannie Mae ja Freddie Mac omistivat tai takasivat 5 000 mrd. dollarin arvosta arvopapereita (mortgage obligations).

Suuret investointipankit (Merrill Lynch, Morgan Stanley ja Lehman Brohers) kokosivat subprime-lainoista arvopapereita, mm. CDO (Collateralized-Debt Obligation), joille luottoluokittajat Standard & Poor's ja Moody's antoivat automaattisesti korkean luokituksen.

Tällöin CDO:t myytiin korkealla tuotolla globaaleille sijoittajille (vakuutusyhtiöt, eläkerahastot, pankit). CDO-myynti oli 560 mrd. dollaria vuonna 2006 eli käsittämätön volyymiltään.

Sähköinen raha hallitsee markkinoita

Markkinoita hallitsee sähköinen raha. Seteleitä tai kolikoita on kierrossa pieni osuus (arviolta vain 1 %) rahan kokonaismäärästä. Pankeissa sähköinen raha tehostaa luotonlaajennusprosessia.

Kassavarantojärjestelmä on se, jonka varaan pankkitoiminta syntyi. Sen vallitessa pankkien tuli ottaa huomioon rahan kiertonopeus eli miten nopeasti raha palautuu yleisöltä pankkiin.

Vähimmäisvarantojärjestelmä

Vähimmäisvarantojärjestelmän (Fractional Reserve Banking) perusta on velkasuhde keskuspankkien ja liikepankkien välillä ja se antaa pankeille mahdollisuuden tarjota luottoja vähimmäisvarantojen rajoissa, jolloin keskuspankin liikkeelle laskema keskuspankkiraha kertautuu rahan kierrossa.

Pankit pitävät vain pienen osan talletuksista (ottolainauksesta) varantona ja järjestelmä on luottamuksen varassa.

Eurojärjestelmässä vähimmäisvarantojärjestelmällä säädellään

järjestelmän likviditeettiä. Ne supistuvat käytettävissä olevan keskuspankkirahan määrää ja toimivat rahapolitiikan välineenä sekä vähentävät keskuspankin interventiotarvetta markkinoihin ja tarvittaessa hillitä luotonlaajennusta.

Kassareservivaatimus

Kassareservivaatimus säätelee sen, kuinka pankit voivat luotonlaajennusmekanismia käyttää. Luottokannan suhde pankkien keskuspankkirahaan eli rahakerroin on 100 silloin, kun varantovaatimus on 1.0 %.

Vähimmäisvarannon määräytymispohja on varantovelvollisen kotimaisen vieraan pääoman määrä ja se on porrastettu eri tase-erien likviditeetin mukaisesti. Porrastuksen jaottelu noudattaa Suomen Pankin käyttämien rahakäsitteiden määritelmiä.

Suppeaan rahamäärään kuuluvien erien (likvidit talletukset ja alle kuukauden määräaikaistalletukset) velvoite on 2.0 %.

Seuraavaan luokkaan (aikatalletukset) kuuluvien erien velvoite on 1.5 %. Muille vieraan pääoman erille asetettu velvoite on 1.0 %.

Spekulatiiviset valuuttaliikkeet

Spekulatiiviset valuuttaliikkeet ovat globaalitalouden kirous. Niiden ainoa perustelu on ahneus. Kehitysmaat korostavat sellaisen rahapolitiikan tarvetta, joka huomioi kriisin sosiaaliset kustannukset (social downside).

Keynesin visio Bretton Woods -järjestelmästä nojautui rahajärjestelmän säätelyyn, jolloin maat voivat ennustaa talouskehityksensä keskipitkällä tähtäyksellä luotettavasti ja näin investoida yksityiset ja julkiset säästöt tuotantokapasiteetin kehittämiseksi. Tällä tavalla sodan jälkeinen maailma toimi 1970-luvun alkuun saakka.

Tuon ajan saavutus on maailmankaupan nopea kasvu. Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt talouskriisi kietoi nopeasti verkkoonsa talousmahdit, mikä nosti maailmantalouden vakauden talous- ja rahapolitiikan politiikan ytimeen.

Tekniset keinot?

Tekniset keinot, kuten kansainväliset kirjanpitostandardit, ovat
neutraaleja instrumentteja pyrkimyksissä estää luottoriskien kasaantuminen.

IMF:n mukaan EU:n luottolaitoksilla oli finanssikriisiin liittyviä tappiota 1 000 mrd. euroa vuosina 2007–2010 (8 % BKT:stä).

EU-komissio hyväksyi pankkitukitoimenpiteitä noin 4 600 mrd. euroa, joista 2 000 mrd. euroa käytettiin vuosina 2008 ja 2009. Tämä summa vastaa vuosikymmenen R&D -panoksia EU-maissa yhteensä.

Lucasin Keynes-kritiikki ja Friedmanin malli

Neoklassisen taloustieteen (neoclassical economics) keskeinen hiljainen olettamus on se, että tarjonta luo oman kysyntänsä (Sayn laki). Siksi on mahdollista edistää talouden kehitystä puuttumalla vain joko kysyntään tai tarjontaan.

Neoklassinen taloustiede rakentui tarjonnan analysoinnin varaan ja siksi siitä käytetään nimeä tarjonnan taloustiede.

Maailman talous on monimutkainen malli

Vaihtoehtona voidaan pitää uuskeynesiläistä taloustiedettä, jota on tapana kutsua kysynnän taloustieteeksi.

Historiallisesti taloustiede on tarjontalähtöistä. Kuluneiden kolmen vuosisadan aikana teollinen vallankumous on johtanut radikaaleihin markkinarakenteiden muutoksiin kaikissa maailman maissa.

Teollisesti tuotetut hyödykkeet (commodities) ovat korvanneet käsityöllä tuotetut ja hallitsevat 90 % maailmanmarkkinoita.

Maailmantalous on monimutkainen malli

Maailman talous on nykytilanteessa monimutkainen ja ekonometriset mallit ennustavat huonosti kehitystä edes keskipitkällä aikavälillä. Siksi tarvitaan uusia tehokkaita käsitejärjestelmiä ja niihin nojautuvia taloustieteen malleja.

Ruotsin kruunu kilpailukykynä

Tässä tulee antaa tunnustusta tavallisten kansalaisten intuitiiviselle kyvylle tulkita neoklassista oppia Robert Lucasin rationaalisten odotusten teorian valossa.

Esimerkiksi Ruotsissa poliitikot ja järjestöt ajoivat 2000-luvun vaihteessa siirtymistä euroon. Kansalaiset vastustivat järkevillä perusteilla euroa. He odottivat Lucasin hengessä talouskriisiä, joka myös tuli.

He näkivät kruunun keinona korjata Ruotisin kilpailukykyä. Tämä myös toimi hyvin vuoden 2008 jälkeen, mikä helpotti Ruotsin nopeaa selviytymistä kriisistä.

Osallistuin euroa puoltavaan kampanjaan

Osallistuin Ruotsissa ennen euro-äänestystä järjestettyyn euroa puoltavaan kampanjaan, jonka järjesti maan elinkeinoelämän keskusliitto (Svensk Näringsliv). Ruotsissa kansalaiset olivat oikeassa, kuten Lucas väittää ja poliitikot väärässä.

Lucas-kritiikki

Lucas on kehittänyt rationaaliset odotukset (rational expectations) -käsitteen, jonka on havaittu ennustavan ekonometrisiä malleja paremmin mm. suhdannekäänteet.

Lucas korostaa valistuneiden taloustoimijoiden (mm. kuluttajat ja tuottajat) kykyä toimia markkinoilla tehokkaammin kuin valtiot.

Lucasin vasta-argumentti keynesiläistä oppia kohtaan on Lucas-kritiikki. uuskeynesiläinen makrotaloustieteen koulukunta nostaa esiin hinta- ja palkkajäykkyyden perusteluna valtioiden interventio-oikeudelle.

Lucas uskoo, että Bretton Woods oli menestyksetön malli

Nouriel Roubin nojaa Lucasin ajatteluun, kun hän väittää yksityinen sijoittajasektori hyötyy eniten valtion tukijärjestelyistä. Miten valtiot voivat olla mestareita markkinataloudessa, jossa valtiot ovat sivustakatsojia?

Lucas uskoo, että raha- ja pääomamarkkinoiden säätely (Bretton Woods) oli vähemmän menestyksellinen talousmalli kuin on tapana ajatella. Järjestelmä johti maailman yksityisen rahoitusjärjestelmän kriisiin, koska kasvanut markkinoiden epävarmuus ja kompleksisuus sopivat huonosti.



Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].