Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.10.2019
»  USA:N JA VENÄJÄN PRESIDENTTIEN KÄSITTELY SUOMESSA ERILAISTA

30.09.2019 [02, 03]
»  VIRON ENTINEN PÄÄMINISTERI MUISTELEE!

23.09.2019
»  PÄÄKIRJOITUS 03/2019 ELI PAKKOLUOVUTETTUJEN ALUEITTEN PALAUTUS

09.09.2019 [02, 04]
»  VENÄJÄLLÄ ON KYSE MUUSTAKIN KUIN VAIN PAIKALLISVAALEISTA

02.09.2019
»  JUVONEN: ISÄNI EI KESTÄNYT KOTITILANSA LUOVUTTAMISTA VENÄLÄISILLE

25.08.2019 [04, 05]
»  VIRO LAULUN VOIMALLA ITSENÄISEKSI

04.08.2019 [04, 05]
»  LEPAJÕE JA RUUSNA PAKENIVAT NEUVOSTO-VIROSTA OLYMPIAVENEELLÄ

23.07.2019 [04, 05]
»  JUKKA SEPPISEN KIRJA-UUTUUS

15.07.2019 [04, 05]
»  MONREPOSIN PUISTOSSA TYÖT ETENEVÄT EDELLEEN

11.07.2019 [04, 05]
»  VIRO JUHLI ITSENÄISTÄ VAPAUTTAAN TALLINNAN LAULUJUHLISSA

08.07.2019 [04, 05]
»  PUTAIDEN RAKENTAMINEN?

01.07.2019 [02, 04]
»  VALTAKUNNALLINEN EVAKKOPATSAS MAHDOLLISESTI LAHTEEN TARTON RAUHAN JUHLAVUONNA

24.06.2019 [04, 06]
»  TURUSTA LÄHTENYT NEUVOLIITON SUKELLUSVENE UPOTTI PAKOLAISLAIVAN

17.06.2019 [04, 05]
»  TALOUSKRIISIT

10.06.2019
»  NORD STREAM 2 –KAASUPUTKI KOHTAA TIUKKAA VASTARINTAA

17.05.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOITUS 02/2019 ELI MIKSI?

17.05.2019
»  SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS SANBERGEILLA PE 31.05.2019 KLO 18:00

09.05.2019 [02, 04]
»  PUTIN SIJOITTUU VAIN HIEMAN OIKEALLE LENINISTÄ JA STALINISTA

02.05.2019 [04, 05]
»  VENÄJÄ PYRKII KAHLITSEMAAN KANSALAISTENSA SÄHKÖISTÄ TIEDONSAANTIA

26.04.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUKSEN TIIMOILTA

03.04.2019 [04, 05]
»  VAKOOJAT VASTAKKAIN

25.03.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 12.04.2019

20.03.2019 [04, 05]
»  SUOMI ESTI VENÄJÄN RAJAPÄÄLLIKKÖ MEDVEDEVIN PAKOTELISTAUKSEN

18.03.2019 [04, 05]
»  HIITOLAN KALMISTOMÄKI AVAA SALAISUUKSIAAN KARJALAN HISTORIASTA

14.03.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOUTUS 01/2019 ELI PUOLUEUSKOLLISUUS

18.02.2019 [04, 05]
»  GPS-HÄIRINTÄ HOIDETTIIN SUOMESSA NORJAN OHJAUKSESSA

11.02.2019 [04, 05]
»  STALIN TESTASI TELEPATIAA

28.01.2019 [04, 05]
»  RUSKEALAN MUSEOKAIVOSALUEELLE SUUNNITELLAAN JUNAYHTEYTTÄ

21.01.2019
»  VALKO-VENÄJÄN JA VENÄJÄN VALTIOLIITTO NOUSEMASSA JÄLLEEN ESIIN

14.01.2019 [04, 05]
»  SENTSOVIN VANGITSEMINEN JA KOHTELU KUOHUTTAA LÄNTTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

08.07.2019
Veikko Saksi

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[04] Oikeudelliset
[05] Omistusoikeus
[21] Poliittiset

PUTAIDEN RAKENTAMINEN?

Lehtori Hannu Metson artikkeli

Tämä savukoskelaisen FM ja lehtori Hannu Metson artikkeli on myös videona mm. seuraavilla sivuilla: Karjalan Kuvalehti, Pro Karelia ry, Karelia Klubi ry sekä YouTube- ja Facebook-palvelut.

Lopussa on Hannu Metson visio siitä, miltä alue voisi tarjota, jos se laitettaisiin kuntoon.

Kemijoen lohenpyynti

Karjalaiset ovat harjoittaneet laajasti lohenpyyntiä Kemijoella ja myös verottaneet sitä.

He valtasivat nautinta- ja verotusalueekseen Pohjois-Pohjanmaan rannikon Pyhäjoelta Kemijoelle saakka jo 1100-luvun lopulla.

Karjalaiset ovat jättäneet paikannimiä

Kemijoelle karjalaiset ovat jättäneet runsaasti muistoja, mm. paikannimiin, esimerkiksi Kemijoen latvajärvessä Ounasjärvessä, Hetan kylässä on Karjalaisen saari.

Paikannimistä Laatokan alueelta on mm. seuraavat kemiläisnimet: Jaatila, Jääskeläinen, Muurola, Vallittu, Vallitunsaari sekä Taivalkoskessa Onderinkallio ja Saavankallio.

Vallitunsaari oli karjalaisten rajapaikka

Vallitunsaarella sijaitsee nykyään rautatiepenger ja Pohjolan voiman Isohaaran voimalaitos. Vallitunsaari oli karjalaisten nautinta-alueen rajapaikka.

Heti sen länsipuolelta alkoi Ruotsi-Suomen verotusalue. Karjalaisilla oli toimintaa heti Vallitunsaaren alapuolella jokisuussa sijaitsevalla Sotisaarella vielä 1200-1300 -luvuilla.

Joka toinen lohi oli annettava verottajalle

Karjalaiset verottivat Kemijoen lohenkalastajia vielä 1490 siten, että joka toinen lohi oli annettava verottajalle.

Kalastuksesta maksettiin veroja länteen ja itään. Tästä aiheutui väkivaltaisia yhteenottoja ja kostotoimintaa.

Karjalaiset sulautuivat länsisuomalaiseen väestöön Kemijoella
Julmat heimosodat jatkuivat 1500-luvulle. Täyssinän rauhassa 1595 määriteltiin uusi itäraja kauas Kainuun Maaselälle asti. Karjalaiset sulautuivat vanhaan länsisuomalaiseen
väestöön Kemijoella.

Kemijoki tänään

Kemijoen vesivoimapotentiaalista on rakennettu 3/4. Jokiyhtiö haluaa rakentaa loputkin: Sierilän, Kemijoen monitoimialtaan, Kemijoen itäisen haaran tekoaltaat ja Ounasjoen. Rakentaminen aloitettiin jokisuulta, jolloin vaelluskalat tapettiin sukupuuttoon.

Uskotellaan, ettei niitä voi palauttaa, mutta tosi asia on, että palauttaminen onnistuu yhdistämällä Itämeren vaelluskalakannat ja rakentamalla voimaloiden ohi putaat.
Kustannukset olisivat alle 10 miljoonaa kaikkien pääuoman 8 voimalan
osalta.

Investoinnit saataisiin kuoletettua vanhoillakin velvoitteilla parissa vuodessa
Vesivoimaa kannattaisi vaihtaa takaisin monikäyttöön. Ohessa visioitani Kemijoen valuma-alueelle.

Kemijoen putaat (visio tästä alkaen)

Pudas on padon kiertävä uoma, joka synnyttää jokeen saaren. Siinä vesi voi virrata ympäri vuoden vuodesta toiseen tai se kuivuu vuosiksi tai vain talveksi. Pudas voi olla luonnonmuodostuma tai ihminen on jäljitellyt luontoa rakentamalla ohitusuomia voimalaitoksiin.

Putaiden avulla on mahdollista palauttaa vaelluskalat Kemijokeen. Niitä tarvitaan pääuomaan 8 kappaletta välille Kemijärvi-Kemi.

Putaat mahdollistavat kalojen ylös- ja alasvaellukset, vesiliikenteen ja Rovaniemen tulvasuojelun.

Putaiden rakenne on seuraava: keskipituus olisi 2 km, syvyys keskimäärin 1 m, syvin väylä olisi 1.5 m, mikä riittäisi esimerkiksi vesibusseille. Leveys olisi 20 m. Putaiden kaltevuus olisi 10 m/km. Tällöin saataisiin 2 kilometrillä 20 metrin pudotuskorkeus. Kemijoen luonnollinen keskikaltevuus on noin 0.64 m/km.

Putaat ovat halvin ratkaisu Kemijoen vesistöongelmiin

Putaitten maamassat maksaisivat ylöskaivettuina ja 10 kilometrin päähän kuljetettuina 200 euroa/20 m3 kuorma, yhteensä 2 000*20*1*200 = 8.0 miljoonaa euroa eli 1 miljoona/pudas, josta voidaan vähentää 1 miljoona, koska Pirttikoskella on valmis käyttämätön luonnonuoma. Kustannus olisi uomien osalta 7.0 miljoonaa euroa.

Putaat olisi varustettava silloilla. Kuoskun kylään on suunniteltu 100 metrin aukolla tukkirekan kantava silta Tenniöjoen yli. Kustannusarvio on noin 1 miljoona.

Jos putaiden yli rakennetaan sillat 20 metrin aukoilla, niin kustannukset olisivat silloista yhteensä 1.6 miljoona euroa. Putaat ja sillat maksaisivat yhteensä 8.6 miljoonaa. On huomattava, että kyseessä on kertainvestointi.

Kalojen vaellukset

Putaisiin juoksutettaisiin vettä avovesikaudella toukokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin.

25.5-10.06. Tämän 15 päivän ohivirtaus olisi 100 m3/s (ei maksa jokiyhtiöille euroakaan), jolloin suurikokoisimmat ylimpiin latvahaaroihin matkaavat kalat ja alas laskeutuvat poikaset vaeltavat.

Torniojoella vaelluspoikaset aloittavat alasvaelluksen tulvanniskassa noin 20. päivä toukokuuta veden lämmittyä 12 asteeseen. Vaellus kestää Muonion korkeudelta mereen noin 3 vuorokautta (merkintäkokeiden tulos).

Rovaniemen korkeudelta poikaset laskeutuvat parissa vuorokaudessa. Kemijoessa alas vaeltavien poikasten arvo olisi: 2 miljoonaa kappaletta * 3 euroa kpl eli noin 6.0 miljoonaa euroa.

Nousukalat ja tulvahuiput eivät kohtaa

Ennen kaikkien putaiden valmistumista alas vaeltavat poikaset on otettava kiinni Seitakorvan ja Valajaskosken yläkanavista poikasrysillä Torniojoen esimerkin perusteella ja kuljetettava tankkiautolla Ossauskosken alakanavaan, josta poikaset laskeutuvat mereen. Näin vältetään poikaskuolleisuus voimalaitoksissa.

Nousukalojen ja tulvan huiput eivät kohtaa. Nousuhuippu on väärän kalastuksen säätelyn vuoksi siirtynyt myöhemmäksi juhannuksen jälkeen. Kalastus aloitetaan Pohjanlahdella kuukautta liian aikaisin, jo huhtikuussa.

Isot koiraat ja isot naaraat on leikattu populaatiosta pois. Tulevaisuudessa tulvat äärevöityvät ja aikaistuvat. Nousukalojen vaellusta on aikaistettava genetiikan keinoin valintajalostuksella ja geenimanipulaatiolla. Isot nousijat on palautettava lohipopulaatioon, jotta yläjuoksujen erinomaiset poikastuotantoalueet saataisiin hyötykäyttöön.

Paljonko putaiden kautta menee energiaa puolessa vuodessa?

Touko-kesäkuussa ohijuoksutettava vesi ei maksa jokiyhtiöille mitään. Sillä on mahdollista turvata pienten poikasten lähes luonnonmukainen alasvaellus ja isojen emojen nousu.

Rovaniemen tulvasuojelu toteutuu 2 metrillä 4.7 vuorokaudessa: 4 000 0000 m3/100 m3/s = 400 000 ja tämä tulos jaettuna 84 600 on 4.7 vuorokautta.

Kahdessa viikossa ohijuoksutukseen menee energiaa: 0.8*100 000*3 600*24*15*9.81*148.8 = 1.51*10 e 14J = 1.51*10 e 14/3.6 *10 e 12J = 41.9 GWh.

Putaisiin juoksutetaan vettä kesäisin

Juoksuttamalla vettä putaisiin kesällä, energiaa menee virtaamalla 5 kuutiometriä sekunnissa 24.5 GWh, jonka arvo on 2 centin kilowattihinnan mukaan 0.49 miljoonaa euroa. Yhden voimalan osalta putaaseen pitää tehdä 1 miljoonan kertainvestointi.

Energiaa menisi 61 250 euroa keskimäärin kesän aikana. Jos virtaama olisi 10 m3/s, niin energiaa virtaisi putaissa 122 000 euron edestä ja 20 m3/s tapauksessa 244 000 euroa.

Luonnonsmoltit

Jos luonnonsmolteista saataisiin saalista 250 000 kg vanhojen velvoitteiden lisäksi, niin alajuoksun taloudellinen tulos nousisi noin 20 miljoonaan euroon kalojen osalta.

Alas laskeutuvat smoltit on otettava kiinni poikasrysillä Seitakorvan ja Valajaskosken yläkanavista ja kuljetettava tankkiautolla Ossauskosken alakanavaan, mistä ne laskeutuvat mereen.

Toimii Torniojoen poikasrysäpyynnin esimerkin perusteella varmasti, mutta vaatii vähän vaivannäköä.

Monikäyttö kasvattaa taloudellista tulosta

Putaisiin perustuva monikäyttö, kuten vesiliikenne ja kalastusmatkailu sekä virkistys, tuovat vuosittain kymmenien miljoonien hyödyn Kemijoen valuma-alueelle. Myös jokiluonnon monimuotoisuus kasvaa, koska putaiden floora ja fauna ovat rikkaita. EU:ssa on tarkoitus perustaa putaista uusi luontotyyppi.

Kalastuksen mahdollisuuksista saa hyvän kuvan Taivalkosken alueen lippoamiskalastuksesta. Alueelta saatiin lippoamalla ennen vuotta 1948 keskimäärin noin 100 000 kiloa vaelluskaloja kesässä, mikä on 2/3 Tornion-Muoniojokien viimeaikojen huippusaaliista (167 000 kg).

Rahassa tällainen tulos olisi nykyisin 50 euron kilohinnan mukaan 5.0 miljoonaa. Jos luonnonsmolteista saataisiin saalista 250 000 kg vanhojen velvoitteiden lisäksi, niin alajuoksun taloudellinen tulos nousisi noin 20.0 miljoonaan euroon kalojen osalta.

Vesivoimaa kannattaisi vaihtaa takaisin monikäyttöön

Putaiden rakentamisen positiiviset taloudelliset seurausvaikutukset ylittävät ”energian menetykset” moninkertaisesti. Oikeastaan energianmenetyksistä ei voida edes puhua, koska jokiyhtiöt eivät omista joen vettä, vaan vain tiettyjä koskiosuuksia.

Joen taloudellisen ja muunkin tuloksen kasvattamiseksi vesivoimaa kannattaisi vaihtaa takaisin monikäyttöön.

Kokonaisratkaisun hahmottamisesta aluksi yksityiskohtaisiin alajuoksun minimiratkaisuihin

Kun Isohaaran ja Taivalkosken ohi on rakennettu putaat, on niiden voimalaitosaltaista (muistuttavat suvantoja) mahdollista kalastaa urheilukalastusvälineillä nykyisilläkin velvoitteiila (lohi: 615 000 smolttia, meritaimen, siika ja nahkiainen) ainakin 100 000 kilon vaelluskalasaalis, joka 50 euron kilohinnan jälkeen on 5.0 miljoonaa.

Saalis on laskettu seuraavasti: puoli kiloa smolttia kohti ja 25 % joesta (vrt. Torniojoki). Vesiliikennekin olisi mahdollinen mereltä Ossauskoskelle saakka - noin 50 km suvantoa.

Virkistyksen, tutkimuksen ja opetuksen arvot ja mahdollisuudet kasvaisivat paljon.

Puisto?

Jos putaat eivät toimi halutulla tavalla, on kaksi alinta voimalaa poistettava voimantuotannosta. Isohaara (noin 400 GWh) voidaan korvata Porin Tahkoluodon esimerkin mukaisella Perämerelle rakennettavalla merituulivoimapuistolla. Puisto koostuu 10:stä 4.2 MW voimalasta.

Puisto maksoi 120 miljoonaa ja tuottaa energiaa 155 GWh. Kompensointiin tarvittaisiin noin 27 voimalaa. Investointi (324 miljoonaa euroa) kuoletettaisiin monikäytöllä 16 vuodessa (20 miljoonaa/vuosi). Infra on melkein valmis ja työllisyysvaikutus olisi ainakin 900 miestyövuotta.

Taivalkoski voidaan korvata aurinkosähkökentällä. Se pitää rakentaa sinne, missä energiaa kuluu paljon. Uusiutuvalla tuulella ja auringolla ylijäämäsähkö voidaan muuntaa metaaniksi, joka on erinomainen liikennepolttoaine. Se ratkaisee uusiutuvan energian varastointiongelman.

Merituulivoimapuisto

Puisto koostuu 10:stä 4.2 MW voimalasta. Puisto maksoi 120 miljoonaa ja tuottaa energiaa 155 GWh. Kompensointiin tarvittaisiin noin 27 voimalaa. Investointi on (324 milj. euroa) kuoletettaisiin monikäytöllä 16 vuodessa (20 miljoonaa/vuosi). Infra on melkein valmis ja työllisyysvaikutus olisi ainakin 900 miestyövuotta.

Taivalkoski voidaan korvata aurinkosähkökentällä. Se pitää rakentaa sinne, missä energiaa kuluu paljon. Uusiutuvalla tuulella ja auringolla ylijäämäsähkö voidaan muuntaa metaaniksi, joka on erinomainen liikennepolttoaine. Se ratkaisee uusiutuvan energian varastointiongelman.

Isohaaran ja Taivalkosken putaisiin menevän energian määrä ja arvo kesällä

Isohaarassa energiaa virtaa kesällä seuraavasti: 0.8*5 000*3 600*24*122*9.81*12 = 0.0496e 14/3.6 *10e 12J = 1.38 GWh 5m 3/s virtaamalla. Tämän arvo olisi 2 centin/kWh mukaan 27 600 euroa/kesä. 10 m3/s mukaan 55 200 euroa ja 20 m3/s mukaan 110 400 euroa/kesä.

Taivalkosken putaassa energiaa virtaisi 5 m3/s mukaan kesällä: 0.8*5 000*3 600*24*122*9.81*16 = 6.62 e 12/3.6 e 12 = 1 838 GWh. Tämä on kahden centin mukaan 37 000 euroa/kesä.

Energiaa virtaa kahden alimman voimalan putaiden kautta kesässä 5 m3/s tapauksessa yhteensä 30 000 + 40 000 = 70 000 euroa/kesä = 0.07 miljoonaa euroa/kesä. Kysymys on siten yllättävän pienestä menoerästä


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].