Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.10.2019
»  USA:N JA VENÄJÄN PRESIDENTTIEN KÄSITTELY SUOMESSA ERILAISTA

30.09.2019 [02, 03]
»  VIRON ENTINEN PÄÄMINISTERI MUISTELEE!

23.09.2019
»  PÄÄKIRJOITUS 03/2019 ELI PAKKOLUOVUTETTUJEN ALUEITTEN PALAUTUS

09.09.2019 [02, 04]
»  VENÄJÄLLÄ ON KYSE MUUSTAKIN KUIN VAIN PAIKALLISVAALEISTA

02.09.2019
»  JUVONEN: ISÄNI EI KESTÄNYT KOTITILANSA LUOVUTTAMISTA VENÄLÄISILLE

25.08.2019 [04, 05]
»  VIRO LAULUN VOIMALLA ITSENÄISEKSI

04.08.2019 [04, 05]
»  LEPAJÕE JA RUUSNA PAKENIVAT NEUVOSTO-VIROSTA OLYMPIAVENEELLÄ

23.07.2019 [04, 05]
»  JUKKA SEPPISEN KIRJA-UUTUUS

15.07.2019 [04, 05]
»  MONREPOSIN PUISTOSSA TYÖT ETENEVÄT EDELLEEN

11.07.2019 [04, 05]
»  VIRO JUHLI ITSENÄISTÄ VAPAUTTAAN TALLINNAN LAULUJUHLISSA

08.07.2019 [04, 05]
»  PUTAIDEN RAKENTAMINEN?

01.07.2019 [02, 04]
»  VALTAKUNNALLINEN EVAKKOPATSAS MAHDOLLISESTI LAHTEEN TARTON RAUHAN JUHLAVUONNA

24.06.2019 [04, 06]
»  TURUSTA LÄHTENYT NEUVOLIITON SUKELLUSVENE UPOTTI PAKOLAISLAIVAN

17.06.2019 [04, 05]
»  TALOUSKRIISIT

10.06.2019
»  NORD STREAM 2 –KAASUPUTKI KOHTAA TIUKKAA VASTARINTAA

17.05.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOITUS 02/2019 ELI MIKSI?

17.05.2019
»  SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS SANBERGEILLA PE 31.05.2019 KLO 18:00

09.05.2019 [02, 04]
»  PUTIN SIJOITTUU VAIN HIEMAN OIKEALLE LENINISTÄ JA STALINISTA

02.05.2019 [04, 05]
»  VENÄJÄ PYRKII KAHLITSEMAAN KANSALAISTENSA SÄHKÖISTÄ TIEDONSAANTIA

26.04.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUKSEN TIIMOILTA

03.04.2019 [04, 05]
»  VAKOOJAT VASTAKKAIN

25.03.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 12.04.2019

20.03.2019 [04, 05]
»  SUOMI ESTI VENÄJÄN RAJAPÄÄLLIKKÖ MEDVEDEVIN PAKOTELISTAUKSEN

18.03.2019 [04, 05]
»  HIITOLAN KALMISTOMÄKI AVAA SALAISUUKSIAAN KARJALAN HISTORIASTA

14.03.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOUTUS 01/2019 ELI PUOLUEUSKOLLISUUS

18.02.2019 [04, 05]
»  GPS-HÄIRINTÄ HOIDETTIIN SUOMESSA NORJAN OHJAUKSESSA

11.02.2019 [04, 05]
»  STALIN TESTASI TELEPATIAA

28.01.2019 [04, 05]
»  RUSKEALAN MUSEOKAIVOSALUEELLE SUUNNITELLAAN JUNAYHTEYTTÄ

21.01.2019
»  VALKO-VENÄJÄN JA VENÄJÄN VALTIOLIITTO NOUSEMASSA JÄLLEEN ESIIN

14.01.2019 [04, 05]
»  SENTSOVIN VANGITSEMINEN JA KOHTELU KUOHUTTAA LÄNTTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

11.07.2019
Veikko Saksi

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[04] Oikeudelliset
[05] Omistusoikeus
[21] Poliittiset

VIRO JUHLI ITSENÄISTÄ VAPAUTTAAN TALLINNAN LAULUJUHLISSA

VENÄJÄ PITÄÄ HALUSSAAN OSAA VIRON JA SUOMEN ALUEISTA

Toimittaja Lasse Koskisen artikkeli

Tämä toimittaja Lasse Koskisen artikkeli on myös videona mm. seuraavilla sivuilla: Karjalan Kuvalehti, Pro Karelia ry, Karelia Klubi ry sekä YouTube- ja Facebook-palvelut.

Tallinnan laulujuhlilla juhlittiin 150-vuotiasta

Tallinnan tämän kesän laulujuhlilla juhlittiin tapahtuman 150-vuotista historiaa. Juhlat on järjestetty 27 kertaa, eripituisin vuosivälein.

Juhlien ennakkoon kuuluu juhlasoihdun kuljettaminen Viron eri maakuntien kautta. Tämän vuoden soihtu lähti liikkeelle 1. kesäkuuta Saarenmaalta ja päätyi Tallinnan juhlien avajaisiin 3. heinäkuuta.

Soihdun kuljettamisen vaihtopaikkakunnilla järjestettiin omat juhlallisuutensa.

Suomalaisilla pieni osuus Viron laulujuhlista

Suomalaisilla on myös pieni osuus Viron laulujuhliin. Viipurilainen Julius Krohn ja kansallismielinen professori Yrjö Koskinen vierailivat vuonna 1867 tapaamassa Viron laulujuhlia suunnitellutta Johan Voldemar Jannsenia.

Jannsenin tytär on Lydia Koidula

Hänen tyttärensä oli runoilijana kuuluisaksi tullut Lydia Koidula. Krohn esitteli tapaamisessa Fredrik Paciuksen säveltämän Maamme-laulun sävelen ja Johdan Ludvig Runebergin tekemän sanoituksen, jonka Krohn oli suomentanut yhdessä muutaman muun runoilijan kanssa.

Janssen kirjoitti siihen vironkieliset sanat. Hänen Mu isamaa, mu õnn ja rõõm –kuorolaulunsa esitettiin Viron laulujuhlissa 1869.

Näin yhteisen sävelmän pohjalta kehittyivät myöhemmin sekä Suomen että Viron kansallislaulut.

Kulttuurinen voimannäyttö

Tämän vuoden Tallinnan laulujuhlien avajaisiltana järjestettiin Kalev-stadionilla kansantanssijuhlat.

Kenttänurmikolla esiintyi vuorollaan yhteensä yli 9 500 eri-ikäistä tanssijaa. Ohjelman oli harjoittanut vajaat 500 ohjaaja eri puolilta maata.

Lauantaina alkoi kulkue

Toinen päivä, lauantai, alkoi Tallinnan Vapaudenaukiolta käynnistyneellä kulkueella.

Sisääntuloväylän varrella oli joukko kukkatelttoja, joissa sidottiin kiireisesti kukkaseppeleitä mukaan lähtevien naisten kutreille.

Yleisöä ryhmittyi jo tuntia ennen katujen varsille.

Virolaisia ympäri maailmaa

Virolaisia joutui pakenemaan omasta maastaan noin 100 000 syksyllä 1944, kun Neuvostoliitto miehitti maan uudelleen.

Niinpä virolaisia ja heidän jälkipolveaan on ympäri maailmaa. Heitä oli tullut mukaan kulkueeseen Australiasta ja Kanadasta saakka.

Naapurimaat esillä

Naapurimailla oli omat ryhmänsä kulkueessa. Suomesta oli mukana ainakin Helsingin virolainen naiskuoro. Siihen kuuluu 50 laulajaa.

Suomalainen Pohjolan Laulu –kuoro lauloi lähtölaulun järjestäytymisvaiheessa. Joukossa vilahti myös tamperelainen kuoro.

Juhlakulkueessa oli 47 000 ihmistä

Juhlakulkueessa oli noin 47 000 osanottajaa. Useita kymmeniä soittokuntia oli mukana.

Matkaa kertyi päätepisteeseen, laululavalle, noin viisi kilometriä, joten mistään kevyestä matkasta ei ollut kysymys.

Iloisesti kulkueesta kuitenkin huiskutettiin katujen varsille ryhmittyneelle yleisölle. Katsojia riitti runsaasti kello 13:00 aina kello 18.00 kestäneen kulkueen ajan.

Viron kansallislippuja liehutettiin kerrostalojen ikkunoista. Illalla laululavan alueella järjestettiin vielä avajaiskonsertti, jota seurasi 85 000 hengen yleisö.

Viron presidentti kaikissa tilaisuuksissa

Sunnuntaina pääjuhlan eturiviin puupenkille istahti myös Viron presidentti Kersti Kaljulaid sekä entiset presidentit Toomas Henrik Ilves ja Arnold Rüütel puolisoineen.

Mudilaisten kuoro

Sen jälkeen valtaisalle, katetulle esiintymislavalle käveli vuorollaan varhaisnuorten eli ”mudilaisten” kuoro ja sen jälkeen nuorten, naisten ja miesten kuoroja.

Yhdistetyt kuorot olivat 3 000 – 7 000 laulajan laajuisia.

Laulajia oli 32 900 yhteensä

Säestävä orkesteri oli omalla korokkeellaan.

Yhdistyneet puhallinorkesterit täyttivät lavaa osuudellaan. Kuorojen johtajat vaihtuivat ja sävellysten tekijöitä kukitettiin kuorojen vaihtojen aikana. Laulajia oli 32 900 yhteensä.

Lippujen myynti lavalle lopetettiin!

Paikan päällä lippujen myynti piti lopettaa kello jo 15, kun 100 000 yleisömäärä tuli täyteen. Laulujuhla alkoi kello 14 ja sen piti päättyä kello 20, mutta lauluja kumpusi lisää niin, että juhla päättyi vasta kun kello oli jo yli 22.

Viro esitti iloisen isänmaalliset tanssi- ja laulujuhlat. Virossa kaikki esitettiin televisiossa suorina lähetyksinä ja maailmalla juhlat näki nettitelevision välityksellä.

Virossa isänmaallisuus kuuluu ja näkyy

Virossa isänmaallisuus ja kansallismielisyys ovat osa juhlaa ja arkea. Niitä ei leimata kiihkomielisyydeksi, vaan ne kuuluvat pienen kansan kansallisuusomaisuuteen.

Viron kansa haluaa säilyttää kulttuurinsa ja vaalii sitä kaikin tavoin. Virossa on noin 1.32 miljoonaa asukasta, joista alkuperäisiä virolaisia on noin 69 prosenttia.

Venäjä jätti osan Viroa itsenäistämättä

Miehittäjänä 50 vuotta toiminut Neuvostoliitto siirsi kansalaisiaan Viroon, jossa venäjänkielistä väestöä on noin 25 prosenttia asukasmäärästä.

Virolaisiin kuuluvat myös setukaiset, pieni kansanryhmä Kaakkois-Virossa.

Miehittäjän poistuessa Venäjä jätti itselleen osan Viron maa-alueista, jotka Tarton rauhassa vahvistettiin Viroon kuuluvaksi.

Suomelta vietiin mm. Karjala ja Petsamo

Suomen osalta Venäjä pitää hallussaan vielä suurempia maa-alueita.

Suomi ja Viro ovat kumpikin satavuotiaita. Tarton rauhan rajojen palautuksesta on aika aloittaa keskinäiset neuvottelut Venäjän kanssa.





Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].