Tietoa kirjoittajasta


Veikko Saksi
kauppat. maisteri

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.10.2019
»  USA:N JA VENÄJÄN PRESIDENTTIEN KÄSITTELY SUOMESSA ERILAISTA

30.09.2019 [02, 03]
»  VIRON ENTINEN PÄÄMINISTERI MUISTELEE!

23.09.2019
»  PÄÄKIRJOITUS 03/2019 ELI PAKKOLUOVUTETTUJEN ALUEITTEN PALAUTUS

09.09.2019 [02, 04]
»  VENÄJÄLLÄ ON KYSE MUUSTAKIN KUIN VAIN PAIKALLISVAALEISTA

02.09.2019
»  JUVONEN: ISÄNI EI KESTÄNYT KOTITILANSA LUOVUTTAMISTA VENÄLÄISILLE

25.08.2019 [04, 05]
»  VIRO LAULUN VOIMALLA ITSENÄISEKSI

04.08.2019 [04, 05]
»  LEPAJÕE JA RUUSNA PAKENIVAT NEUVOSTO-VIROSTA OLYMPIAVENEELLÄ

23.07.2019 [04, 05]
»  JUKKA SEPPISEN KIRJA-UUTUUS

15.07.2019 [04, 05]
»  MONREPOSIN PUISTOSSA TYÖT ETENEVÄT EDELLEEN

11.07.2019 [04, 05]
»  VIRO JUHLI ITSENÄISTÄ VAPAUTTAAN TALLINNAN LAULUJUHLISSA

08.07.2019 [04, 05]
»  PUTAIDEN RAKENTAMINEN?

01.07.2019 [02, 04]
»  VALTAKUNNALLINEN EVAKKOPATSAS MAHDOLLISESTI LAHTEEN TARTON RAUHAN JUHLAVUONNA

24.06.2019 [04, 06]
»  TURUSTA LÄHTENYT NEUVOLIITON SUKELLUSVENE UPOTTI PAKOLAISLAIVAN

17.06.2019 [04, 05]
»  TALOUSKRIISIT

10.06.2019
»  NORD STREAM 2 –KAASUPUTKI KOHTAA TIUKKAA VASTARINTAA

17.05.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOITUS 02/2019 ELI MIKSI?

17.05.2019
»  SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS SANBERGEILLA PE 31.05.2019 KLO 18:00

09.05.2019 [02, 04]
»  PUTIN SIJOITTUU VAIN HIEMAN OIKEALLE LENINISTÄ JA STALINISTA

02.05.2019 [04, 05]
»  VENÄJÄ PYRKII KAHLITSEMAAN KANSALAISTENSA SÄHKÖISTÄ TIEDONSAANTIA

26.04.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUKSEN TIIMOILTA

03.04.2019 [04, 05]
»  VAKOOJAT VASTAKKAIN

25.03.2019 [04, 05]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 12.04.2019

20.03.2019 [04, 05]
»  SUOMI ESTI VENÄJÄN RAJAPÄÄLLIKKÖ MEDVEDEVIN PAKOTELISTAUKSEN

18.03.2019 [04, 05]
»  HIITOLAN KALMISTOMÄKI AVAA SALAISUUKSIAAN KARJALAN HISTORIASTA

14.03.2019 [04, 05]
»  PÄÄKIRJOUTUS 01/2019 ELI PUOLUEUSKOLLISUUS

18.02.2019 [04, 05]
»  GPS-HÄIRINTÄ HOIDETTIIN SUOMESSA NORJAN OHJAUKSESSA

11.02.2019 [04, 05]
»  STALIN TESTASI TELEPATIAA

28.01.2019 [04, 05]
»  RUSKEALAN MUSEOKAIVOSALUEELLE SUUNNITELLAAN JUNAYHTEYTTÄ

21.01.2019
»  VALKO-VENÄJÄN JA VENÄJÄN VALTIOLIITTO NOUSEMASSA JÄLLEEN ESIIN

14.01.2019 [04, 05]
»  SENTSOVIN VANGITSEMINEN JA KOHTELU KUOHUTTAA LÄNTTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

25.08.2019
Veikko Saksi

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[04] Oikeudelliset
[05] Omistusoikeus
[21] Poliittiset

VIRO LAULUN VOIMALLA ITSENÄISEKSI

Tämä artikkeli, joka kertoo Viron Laulujuhlista, on fil. maisteri Aune Kämäräisen. Artikkelia on lyhennetty. Se on myös videona mm. seuraavilla sivuilla: Karjalan Kuvalehti, Pro Karelia ry, Karelia Klubi ry sekä YouTube- ja Facebook-palvelut.

Monissa kulttuureissa musiikilla on merkittävä rooli. Sitä on luotu ja esitetty muinaisuudesta alkaen.

Kalevalan runoja ei kirjoitettu. Niitä laulettiin. Rytmi auttoi sanojen muistamisessa.

Valmistautuessaan taisteluun, marilaiset panivat kanteleensoittajat eteen. Soitto antoi taistelijoille rohkeutta ja nostatti henkeä.

Viron Laulu- ja tanssijuhlat täyttivät tänä vuonna 150 vuotta. Niiden pitoajaksi on vakiintunut heinäkuun alku. Ne siirrettiin 1880 Tartosta Tallinnaan. Tämänvuotiset juhlat olivat 27.

Juhlat aloitettiin Tartossa 1869, jolloin kansallinen herääminen oli monissa maissa voimakas, myös Virossa ja Suomessa.

Aluksi kyseessä olivat laulujuhlat ja ne oli pyhitetty mieskuoroille ja puhallinorkestereille. Tapahtuma oli kuoro- ja kansanmusiikkihenkinen.

Naiskuorot otettiin mukaan 1933, tanssiosuus 1963, sinfoniaorkesterit 1965, nuorisokuorot 1972 ja lapsikuorot 1999.

Juhlat pidettiin joka viides vuosi, mutta poikkeuksia on ollut.

Näyttämö rakennettiin 1923. Sitä on uusittu useita kertoja.

Laulujuhlat ovat heijastaneet historian ja kulttuurin kehitystä ja kertoneet maan tilasta ja kansan tunnoista. Raskaat neuvostomiehityksen vuodet eivät voineet niitä pysäyttää.

Sää on usein suosinut juhlijoita. Tosin ei aina.

Aloituskulkue joutui väistelemään vesilätäköitä. Sen aikana tummat pilvet väistyivät ja kaksipäiväinen ohjelma sai nauttia kesäisestä auringonpaisteesta.

Tiedotustilaisuudessa oli mukana juhlien veteraani, professori, poliitikko ja Euroopan parlamentin jäsen Marju Lauristin.

Hänet muistetaan Viron uuden itsenäisyyden valmistelusta ja sen pitämisestä humaanina ja rauhanomaisena Baltiaan ulottuvine ihmisketjuineen.

Projektin tuloksista Lauristin kiteytti:

- On selvitetty, että puolet 15-90 -vuotiaista virolaisista on osallistunut Laulujuhliin eläessään joko kerran tai useita kertoja. Monelle se on jopa sukupolvesta toiseen ulottuva perinne, kuin ”kansalaisvelvollisuus” – miellyttävä sellainen.

- Juhlien henkinen merkitys kansalle on suuri. Musiikilla ilmaistaan syvät sydämen tunteet. Ilmaisemme ne laulamalla, mutta suuret surut kätkemme sydämeemme.

- Taustalla on kaksi henkisesti tärkeää vaikuttajaa: suomalais-ugrilaisuus ja luterilainen kirkko.

- Saksalaiset ovat omalla voimakkaalla musiikkiperinteellään vaikuttaneet juhliin.

- Ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin vuonna 1869, mutta maa vapautui orjuudesta vasta 1919. Ensimmäisiä juhlia väritti kansallinen herääminen: Viro juhli oman kansan, oman itsensä löytämistä.

- Juhlien merkitys virolaisille tänään on yhteinen ilo. Sen kolme tukipylvästä ovat kansallinen, taiteellinen ja sosiaalinen puoli.

- Lapsille merkitystä leimaa ilo olla yhdessä ja näyttää osaamistaan.

- Nuoriso ei enää arkielämässä tanssi niin paljon kuin ennen. He perustavat yksilösuoritusta korostavia bändejä.

- Kuorolaulu vaikuttaa vanhanaikaiselta. Laulujuhlien ainutlaatuisuus ilmenee siinä, että kaikki sukupolvet lapsista isovanhempiin toimivat yhdessä.

- Laulujuhlat ovat elävää perinnettä. Sitä ei saa muuttaa!

Virosta on eri aikoina lähdetty ulkomaille sotaa pakoon, sananvapauden tai sen puuttumisen vuoksi.

II maailmansodan lopputuloksen selvitessä moni lähti maasta: Ruotsiin, Englantiin, Amerikkaan.

Useimmat ulkovirolaiset eivät voineet palata tai edes käydä kymmeniin vuosiin.

Uuden itsenäisyyden koittaessa 1990 heitä palasi. Näitä kielitaitoisia, koulutettuja ihmisiä, Viro tarvitsi kipeästi.

Ulkovirolaisten osuus on ollut merkittävä. He auttoivat hallinnon järjestämisessä ja taloudellisessa nousussa.

Amerikanvirolaiset ovat paheksuneet kansan ”kevyttä” suhtautumista omaan kulttuuriinsa.

Laulujuhlien alussa Virossa vaikutti henkilöitä, joiden osuus kulttuurille ja kansan identiteetille oli keskeinen.

Yksi heitä oli Johann Voldemar Jannsen. Hän toimi lukkarina, opettajana ja lehtimiehenä. Vuonna 1857 hän alkoi toimittaa Perno Postimees -lehteä.

Käsitettä Viron kansa ei vielä ollut, Jannsen lanseerasi sen. Siihen asti virolaisia oli kutsuttu nimellä maakansa, nyt virolainen.

Laulujuhlien ohjelmassa esitettiin Fredrik Paciuksen säveltämä ”Maamme”, johon Jannsen oli tehnyt vironkieliset sanat: ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm”. Siitä tuli itsenäistyneen Viron kansallislaulu.

Janssenin tytär, Lydia Koidula kirjoitti ensimmäisillä laulujuhlilla esitetyn ”Mu isamaa on minu arm”.

Siitä on tullut sittemmin toinen kansallislaulu. Laulujuhlilla sitä esitetään aina.

Laulujuhlat jatkoi toimintaansa halki Viron kohtalonvuosien. Neuvostoliiton miehityskään ei niitä pysäyttänyt.

Sota-aikana 1938–1947 laulujuhlilla oli tauko. Mutta vuoden 1947 jälkeen juhliin löi jo leimansa valtaa pitävä Neuvostoliitto.

Uutta itsenäisyyttä ennakoivan 1990 Laulujuhlien ohjelma oli muutettu kansalliseen suuntaan ja Neuvostoliiton sanelemat sisällöt poistettu.

Yleisön spontaani yhdessä laulaminen kuului siihen, joka ehkä juuri siksi pysyi rauhallisena.

Laulujuhlien merkitystä kuvaa se, että niihin osallistuvat poliitikot ja kulttuurihenkilöt.

Niistä on tullut yhdistävä side ulkovirolaisille. Heidän kuorojaan oli mukana 25 kappaletta.

Juhlat avataan soihdun tuomisella Laululavan torniin. Sitä ennen se on kiertänyt ympäri Viroa olympiatulen tavoin.

Juhlat ovat avoimesti isänmaalliset, ilman pönötystä.

Tallinnassa liikenne oli toivottomasti tukossa. Monet päättivät kävellä keskustasta juhlapaikkaan vievän 5 km:n matkan. Tunnelma oli iloinen.

Juhlat aloittava suuri värikäs kulkue lähti Vapauden aukiolta.

Kuoroja oli 1 020 ja tanssiryhmiä 713. Yleisöä lienee ollut jopa 60 000.

Monet ottivat juhlapäivän piknikin merkeissä: mukana olivat lapset ja koirat, huovat ja eväät.

Järjestäjät joutunevat seuraavaan juhlaan mennessä miettimään, miten selvitä ruuhkasta. Laulujuhlat ovat hieno ja tarpeellinen tilaisuus virolaisille ja meille kaikille.




Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].