Tietoa kirjoittajasta


Lasse Koskinen
tiedottaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

01.11.2019 [02, 04]
»  SUOMETTUMISTA JA ITSESENSUURIA VALVOTTIIN TEHOSTETUSTI

28.05.2018 [02, 04]
»  VIIPURISSA MENOSSA KUNNOSTAMISEN AALTO

25.04.2018 [02, 10]
»  KGB OLI VAHVEMPI SUOMESSA KUIN SUOJELUPOLIISI

07.04.2018 [02, 04]
»  KARJALAN JOUKKOMURHIEN TUTKIJA VAPAUTETTIIN YLLÄTTÄEN

07.12.2017 [02, 03]
»  LÄNNEN MUSIIKKIVAIKUTUKSIA TORJUTTIIN NEUVOSTOLIITOSSA

08.11.2017 [02, 03, 04]
»  MAAOIKEUDESSA KÄSITELLÄÄN POHJANVALTAUSTA NORD STREAM 2 -LINJAUKSELLA

24.11.2007 [19]
»  ALUEPALAUTUS EDUSKUNNASSA 23.11.07

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

01.11.2019
Lasse Koskinen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus
[04] Oikeudelliset
[21] Poliittiset

SUOMETTUMISTA JA ITSESENSUURIA VALVOTTIIN TEHOSTETUSTI

UUTUUSKIRJA SIVUAA NEUVOSTOLIITON ERITYISKOHTELUA

Suomettuminen, Suomi siirtyi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin

Suomen suhdetta Neuvostoliittoon kuvattiin käsitteellä suomettuminen. Nimike keksittiin Länsi-Saksassa. Saksankielinen termi Finnlandisierung tunnettiin tutkijapiireissä 1960-luvulla.

Yleiseen käyttöön se vakiintui vuonna 1969, kun liittokansleri Willy Brandtin hallituksen vastustajat käyttivät sitä.

Kuvauksella tarkoitettiin Suomen asteittaista siirtymistä Neuvostoliiton vaikutusvaltaan ja kaikkinaista nöyristelyä Kremlin valtiaiden edessä.

Itsesensuuri oli voimakasta

Suomettumiseen nivoutuu myös Neuvostoliiton aikana käytetty itsesensuuri, jossa tiedotusvälineet pyrkivät ennakkoon välttämään aineistoa, jossa arvosteltaisiin tai arvioitaisiin Neuvostoliittoa tai presidentti Urho Kekkosen tapaa toimia.

Tämä johti suoranaisiin uutispimennyksiin ja tiettyjen aihealueiden välttämiseen tiedotusvälineissä.

Itsesensuuri oli tietoista nöyristelyä

Tietokirjailija Risto Uimosen mukaan kunniattoman itsesensuurin alkupistettä on vaikea määrittää, mutta 1970-luvulla se oli jo tosiasia.

Uimonen määrittelee suomettumisen laajentumishaluisen Neuvostoliiton peloksi, mutta samalla se oli arkuutta presidentti Urho Kekkosen edessä. Kekkonen sai erityiskohtelua tiedotusvälineissä.

Ekholm tutkinut suomettumista

Suomalaista sananvapautta tutkinut Kai Ekholm katsoo suomalaisen, Neuvostoliittoon kohdistuneen itsesensuurin alkaneen jo heti vuoden 1944 aselevon jälkeen.

Tuolloin Suomeen oli saapunut liittoutuneiden valvontakomissio, joka käytännössä oli Neuvostoliiton hallitsemaa toimintaa.

Englannin edustus oli mukana virallisesti komissiossa, mutta käytännössä Englantia ei kiinnostanut Suomen tilanne ja Neuvostoliitto sai hääriä mielin määrin valvontakomissio aseenaan.

Sotasensuuri muuttui itsesensuuriksi

Sodan ajan turvallisuuteen liittynyt sotasensuuri muuttui vähitellen Suomessa Neuvostoliiton julkikuvaa varjelevaksi itsesensuuriksi.

Sen noudattamista valvoivat Suomen ulkoministeriö, presidentin kanslia ja Urho Kekkonen itse.

Itsesensuurista poikkeamisella saattoi olla jarruttavaa vaikutusta henkilöiden työuraan tai muuhun menestymiseen

YYA-kielen sanojen toistaminen

Suomen suomettumiseen liittyi oma kielenkäyttönsä. Mediatutkija Turo Uskali toteaa väitöskirjassaan tuohon kielenkäyttöön liittyneen oikeaoppisen ja harmittoman YYA-kielen sanontojen toistamisen.

Juhlapuheissa hoettiin erilaisia sallituksi katsottuja sanoja, kuten ystävyys, luottamus, rauhanomainen rinnakkaiselo ja hyvät naapurisuhteet.

Kaikilla näillä tarkoitettiin Suomen suhdetta Neuvostoliittoon.

Vieraan vallan halventaminen

Vuonna 1948 Suomen rikoslakiin lisättiin kappale, jonka mukaan vieraan valtion halventaminen painotuotteella, kirjoituksella, kuvallisella esityksellä tai muulla ilmaisuvälineellä oli rikollista.

Rangaistuksena voitiin oikeudessa langettaa enintään kaksi vuotta vankeutta. Säädös poistettiin rikoslaista vasta 1995 eli nelisen vuotta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen.

Karjalainen oli ulkoministeri 1960- ja 1970-luvuilla

Ahti Karjalainen toimi ulkoministerinä 1960- ja 1970-luvuilla.

Hänen mielestään tiedotusvälineiden vastuulla oli, ettei niissä esiinny uutisia, jotka olisivat ristiriidassa ulkopoliittisen peruslinjan kanssa. Tämä tarkoitti Neuvostoliiton kohtelua.

YLE:n toimilupaan haluttiin Neuvostoliitto-määräys

Vuonna 1973 Karjalainen esitti Yleisradion toimilupaan lisämääräystä, joka velvoittaisi YLE:n noudattamaan Suomen virallista ulkopolitiikkaa.

Ehdotus ei mennyt lävitse, mutta käytännössä sen henkeä noudatettiin Neuvostoliiton osalta.

Jälkisuomettuminen jatkaa perinnettä

Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen suomettumista ja itsesensuuria on rohjettu vähitellen käsitellä itsekriittisesti. Hyvin usein, ja jopa tarpeettoman usein, YLE nimetään pääsyylliseksi suomettumisen ja itsesensuurin ylläpitämiseen.

YLE ei kuitenkaan ollut ainoa uutisten salailija tai Neuvostoliittoon tai Kekkoseen kohdistuneiden materiaalien myönteisiksi muokkaaja.

Samaa tehtiin kaikissa maakuntalehdissä, jotka sisä- tai ulkopolitiikkaa uutisoivat.

Harpotaan yli, kun Venäjälle epämieluisia uutisia

Nykyisin puhutaan jälkisuomettuneesta tilasta, jolla kuvataan pääsääntöisesti Suomen ulkopolitiikan suhdetta ja toimintaa Venäjään.

Tiedotusvälineet käsittelevät itänaapuriamme jo suhteellisen avoimesti, mutta osa Venäjän poliittiseen väkivaltaan liittyviä uutisaiheista on meillä jätetty selvän tietoisesti käsittelemättä.

Asioista uutisoidaan lyhyesti, mutta ei taustoiteta, koska johtolangat juontavat Kremliin.

Nykyinen Venäjä-uutisointi on harppomista, jossa jotkut Venäjän kannalta epämiellyttävät asiat uutisoidaan, mutta toisia aiheita harpotaan yli.

Suomettumista sivutaan uutuuskirjassa

Suomettumista ja itsesensuuria sivutaan uudessa kirjassa, joka kertoo lehtikuvaaja Peter Janssonin elämäntyöstä.

Kirjan on kirjoittanut toimittaja Pasi Kivioja.

Kirja paneutuu laajasti siihen, miten kuvallista itsesensuuria sovellettiin Kekkosen viimeisiin virkavuosiin ja elämänvaiheisiin.

Lähdekirja

Peter Jansson & Pasi Kivioja: Tilanne päällä! – suuria uutisia ja arkoja aiheita lehtikuvaajan silmin, Docendo 2019.




Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].