Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

21.12.2002 [02]
»  PETROSKOIN KOKOUS 1992

20.12.2002 [02]
»  KARJALA VOISI OLLA EUROOPAN KIINNOSTAVIN INVESTOINTIKOHDE

15.12.2002 [02]
»  OLIKO ENGLANTI OSAVASTUUSSA KARJALAN ETNISESTÄ PUHDISTUKSESTA?

15.12.2002 [02]
»  MIKSI ULKOMINISTERI ESIINTYY SUOMENVASTAISESSA TILAISUUDESSA?

06.12.2002 [02]
»  ITSENÄISYYSPÄIVÄN TERVEHDYS VALITUILLE KANSALAISILLE

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2013 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian henkilörekisterit

12.08.2002
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KESKELLÄ LUONTOA MAKAA TORPEDOJA JA OHJUKSIA (kuvia)

Sotilaskohteita merkitty pioneerileireiksi Karjalan kartoissa
KESKELLÄ LUONTOA MAKAA TORPEDOJA JA OHJUKSIA


On vaikea päättää, kumpi on järkyttävämpää, Karjalan sotilaskohteiden suuri määrä vai hylättyjen ja raunioituneiden osuus näistä kaikista?

Kuvia:

Konetvitsa
Kuolemajärvi
Kuolemajärvi2
Heinjoki
SuurMerijoki

Kuolemajärven ja Koiviston pitäjien vanhan rajan tuntumassa on salainen sotilaskohde, jota ei ole merkitty mihinkään karttaan: ei sinne johtavaa tietä, ei junarataa, joka ylitetään matkalla sinne, eikä itse rakennuksia. Kahden portinvartijan kopin takana, pari kilometriä asfaltoidulta rantatieltä, on joukko ruostuneita metallirakenteita, useita isoja halleja ja pitkänomainen toimistorakennus.

Sähköaitojen turvaaman vartiokopin pöydällä on vieraskirja, jonka viimeinen merkintä on helmikuulta 1991. Maassa on aluskasvillisuuden seassa rikottua elektroniikkaa, mittauslaitteita ja tietokoneiden osia. Katoksen alla on kymmeniä kolmemetrisiä pommeja. Niiden tuhovoimaa voi vain arvuutella.

Konevitsan luostarisaarelta löytyy räjähtämättömiä torpedoja. Niitä on lahoavissa puulaatikoissa aivan saaren eteläkärjessä. Ruostunut rautaromu pilaa maisemaa Euroopan suurimmalla järvellä.

Joissakin kartoissa (kuten ”444 VKF” -karttayhtiön Kannaksen Reki i Ozera –kartassa) sotilaskohteita on merkitty pioneerileireiksi. Kivennavan Pihlaisten kylän lähelle rakennettiin neuvostoaikana suuri sotilaskasarmi. Nyt se on hylätty, jokainen rakennus rikottu aina kulttuuritaloa myöten. Lattialla lojuvissa asiakirjoissa on merkintöjä vielä vuodelta 1997. Kartalla se on ”pioneerileiri”. Toinen ”pioneerileiri” on Sakkolan lentokenttä, joka on edelleen sotilaskäytössä.

Heinjoen rautatieasemalla oli iso kasarmialue, jonka rakennukset ovat tyhjillään. Viereiset asuinrakennukset ovat edelleen siviilien asuttamia. Alueen eteläpuolella on kartalla iso valkoinen läiskä ja teksti ”sovhoosi”. Todellisuudessa se on entinen Kämärän lentokenttä, joka oli vielä Jeltsinin aikana sotilaskäytössä.

Maastoon naamioitujen lentokonehallien ovet on hitsattu kiinni, ja vandalisoidun lennonjohtotornin huoneissa lojuvissa päiväkirjoissa on viimeinen tapahtumamerkintä helmikuulta 1996.

Usein isot sotilaskylät on merkitty kartoille vain kyläksi. Kirvun kirkonkylän tykkivarikko rakennettiin suomalaisen hautausmaan päälle. Nyt itse kasarmialue on hylätty ja rikottu ja kymmenen isoa varikkohallia on jätetty rapistumaan.

Säkkijärven Alahämeessä, Jääsken Ihalempiälässä ja Antrean Paajalassa on hylättyjä sotilaskohteita. Muutenkin armeijan alasajo näkyy: Uuraan saarelle johtavan sillan puomi on poistettu ja vartiokoppi rikottu. Leningradin alueen ja Karjalan tasavallan rajapuomi poistettiin heinäkuussa 2002, nyt on koppikin rikottu.

Hiitolan sotilaskylään rahoitti yhdistyvä Saksa kolme asuinrakennusta Itä-Saksasta kotiutuville upseereille. Nyt laaja sotilaskylä on hylätty, rikottu ja jätetty luonnon armoille. Sotilaskylän asunnoissa asuu työttömiä siviilejä.

Entisen Suur-Merijoen lentokentän alueelle Viipurin länsipuolelle rakennettiin iso varikkoalue ja sotilaskylä. Nyt kaikkialla on rikottua lasia, hajonneita rakennuksia.

Karjalassa on kuitenkin edelleen sotilaskohteita, mutta niissä on hiljaista, eikä niitä aina valvota. Sakkolan lentokentän alueen portti on auki ja siviiliautot ajavat siitä läpi – portinvartija lukee kirjaa. Alueen sisään pääsee myös alueen reunoilta, koska aidat on purettu.

Muuan suomalainen kertoi kävelleensä myös suurelle Kaukjärven (Kamenkan) sotilasalueelle rannan kautta ja portista ulos – eihän vartijaa kiinnosta alueelta poistuvat henkilöt yhtä paljon kuin sinne pyrkivät!

Karjala on aina ollut suomalaisten heimojen asuttamaa aluetta. Suomen Karjala kuului Suomen hallinnon alle vuodesta 1812. Suomen Karjala tyhjeni 1940 ja 1944, kun Karjalan pakolaiset siirtyivät Länsi-Suomeen. Neuvostoliitto siirsi alueelle slaavilaisia asukkaita ja perusti alueelle kymmeniä sotilaskohteita. Neuvostoliitto lakkasi olemasta 1991, ja Karjala jäi toistaiseksi Venäjän Federaation haltuun.

Mikä on Karjalan luonnossa makaavien räjähtämättömien pommien tai kymmenien hylättyjen sotilaskohteiden kohtalo, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Onko Euroopan Unionilla kiinnostusta seurata neuvostomilitarismin perintöä Karjalassa ja jäsenvaltio Suomen turvallisuutta tai oikeuksia suhteessa Karjalaan?

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920



Nimi



Kotipaikka ja -maa





Vetoomus on kansalaisaloite Karjalan palauttamisen puolesta. Se ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjalani rahvas
[2.28 MB mp3-file].


SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].