Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

05.09.2002
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KANNAKSEN RANTAVIIVAT EDELLEEN LUONNONTILASSA

Vastine HS:n artikkeliin 03.09.2002:
Helsingin Sanomat jakaa väärää tietoa pietarilaisten loma-asunnoista.

Näkymä on sama Vuoksen rannoilla, Laatokalta katsottaessa tai Kuolemajärven dyyneillä: luonnontilainen ranta on edelleen jokaisen ihailtavissa.

Antrea, Syvälahti.
Tämä on tyypillinen maisema Kannaksella: hylätty ja rikottu neuvostoaikainen navetta, jonka luota avautuu koskematon järvimaisema.

Datsakylä, Enso.
Enson teollisuuskylän itäpuolella on tyypillinen datshakylä: keskelle metsää tai peltomaisemaa on noussut kymmeniä pieniä mökkejä vieriviereen. Aikaisemmin tässä ei ole asunut suomalaisia.

Loma-asuntokylä, Terijoki.
Syyskuussa 2002 rakennettiin kovan rahan loma-asuntokylää Terijoen Kuokkalaan. Tien mantereen puolella sijaitsevista mökeistä ei avaudu merinäköalaa.

Mökkikylä, Terijoen Kuokkala.
Toinen mökkikylä Terijoen Kuokkalassa valmistuu aikanaan tiiviiksi, isojen linnojen kokonaisuudeksi, joka ei miellytä suomalaista tyylitajua.

Vuoksen rantaa
Tyypillinen maisemakuva Kannaksen vesistöjen varsilta: Vuoksen rannat ovat lähes kokonaan rakentamatonta, asumatonta erämaata. Rantoja kyllä käytetään lomailuun mutta niille ei rakenneta.

Todellisuudessa parhaat rantapaikat ovat kuin mustalaisleirin kaltaisia: Valkjärven Oravaniemessä, entisen lossin lähellä tai Äyräpään kirkolla, kuuluisten sotatantereiden tuntumassa ei ole yhtään pysyvää loma-asuntoa.

Sen sijaan pietarilaiset ovat kyhänneet riu’uista ja muovista suojia, joiden sisällä voi ehkä yöpyä mutta isomman myrskyn jälkeen ne on rakennettava uudestaan. Ilmaisia, laittomia kesälomapaikkoja voi kuka tahansa kyhätä, mutta nämä eivät ole ”linnamaisia loma-asuntoja”.

Useimmat datshat sijaitsevat pellolla, pääteiden varsilla, paikoilla, joihin eivät suomalaiset ikinä rakentaisi lomamökkejään.

Terijoen Kuokkalassa on rakenteilla kolme kovan rahan mökkikylää. Ne sijaitsevat kaikki rantatien ”väärällä puolella”. Niistä ei ole edes merimaisemaa: ainoa näkymä on naapurin linnamaisen huvilan seinä.

Helsingin Sanomien toimittaja Jaakko Pihlaja otti yhteyttä tämän artikkelin kirjoittajaan saadakseen konsulttiapua tulevaan Kannaksen-matkaansa. Vastauksessani ihmettelin, miksi Helsingin Sanomat haluaa tehdä artikkelin siitä, että venäläiset rakentavat kesämökkejä. Eihän Helsingin Sanomat lähetä toimittajia myöskään USA:han tai Saksaan tekemään artikkelia sikäläisestä kesämökkirakentamisesta.

Sen sijaan pitäisi uutisoida se, että venäläiset rikkovat suomalaisia ja neuvostoaikaisia julkisia rakennuksia Kannaksella, koska vastaavaa ei tiettävästi tapahdu missään muualla maailmassa. Nyt Pihlaja antaa harhaanjohtavaa tietoa siitä, kuinka ”loma-asunnot täyttävät parhaat rannat”. Se ei ole totta, vaikka HS kuinka haluaisi niin tapahtuvan.

Pihlaja väittää, että Putinin datshaa vahtivat aseistetut vartijat. Kuitenkin on vahvistettuja tietoja, että Putin ei enää omista kesämökkiä Kannaksella, ja että se olisi tuhoutunut tulipalossa kaksi vuotta sitten. Onko Pihlaja itse käynyt katsomassa kyseistä kesämökkiä vuonna 2002 vahvistaen, että se on Putinin datsha?

Miksi lehdistö (Moscow Times tai St Petersburg Times tms) ei koskaan kerro Putinin lomailevan Karjalan kannaksella? Tämä olisi hyvä tietää, jotta Helsingin Sanomien uskottavuus tulisi vahvistetuksi.

Olen käynyt yli 240 Kannaksen kylässä vuosina 2001 ja 2002 ja vahvistan sen, että datshoja on paljon siellä täällä. Mutta venäläiset rakentavat loma-asuntonsa enimmäkseen rykelminä pelloille. Vain murto-osa mökeistä sijaitsee lähelläkään rantoja.

Suomalainen ei ainakaan suostuisi asumaan esimerkiksi Uudenkirkon hiekanottopaikan ja kerrostaloalueen välisellä peltomaalla, jossa on ainakin kymmenen kesämökkiä, tai pääteiden varsilla peltojen laidalla, kuten yleensä datshoja on rakennettu. Useimmat datsha-alueet on rakennettu alueille, jossa ei koskaan ole ollut suomalaista asutusta. Kannakselle kyllä mahtuu.

Helsingin Sanomat ei suostu puolustamaan Suomen itsenäistymisen ajan tunnustettuja rajoja. HS ei halua ottaa kantaa Karjalan palautukseen eli diktaattorin, Josif Stalinin vaatimien alueiden palauttamiseen Suomen yhteyteen.

Sen sijaan HS julkaisee kirjoituksia, joissa valehdellaan, jotta lukijoiden into Karjalan palautukseen lopahtaisi. Uuraan satamahankkeen väitettiin valmistuvan pikavauhtia, vaikka syyskuun alussa mitään satamaan viittaavaa ei vielä ollut syntynyt alueelle.

Nyt väitetään loma-asuntojen ”täyttävän parhaat rannat”. Kuitenkin omat havaintoni kilometrien maisemista Vuoksen, Laatokan ja muiden Kannaksen rantojen varsilla osoittavat, että Kannaksen rannat ovat lähes koskematonta erämaata.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].