Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

09.09.2002
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

LAPSET KASVAVAT RAUNIOIDEN KESKELLÄ [kuvia]

Ristseppälän kylä elää viimeisiä elinkelpoisia hetkiä.



Ristseppälän kasvuympäristö, lapsuus raunioiden keskellä.

Karjalan kerrostalot tyhjenevät asunto kerrallaan, talo kerrallaan..

Tämän talon kattotiilet olivat arvokkaampia kuin itse rakennus.

Toimii tai ei, rapistuminen jatkuu ja metalli ruostuu.

Kaupat sulkevat ovensa ja alkavat rapistua.

Suurmaataloudesta on jäljellä traktori ja perunamaa.

Kaksi sievästi puettua lasta astelee rohkeasti epätasaisilla betonilaatoilla raunioituneiden navettarakennusten ohi. Vain muutaman vuoden ikäinen lapsi kiipeilee traktorin ohjaamossa samaan aikaan, kun vanhemmat keräävät perunoita hylätyn navetta-alueen keskellä. On lämmin syyskuinen keskipäivä vuonna 2002.

Karjalan kannaksella sijaitsevan Heinjoen pitäjän Ristseppälän vanhan kartanon kivinavetat ovat nykyisen Zhitkovon kylän alueella säilyneet paremmin kuin kaikki neuvostoaikana rakennetut rakennukset.

Kauppa on suljettu ja hylättynä rapistunut. Koko navetta-alue on raunioina. Ruostuneita työvälineitä ja kulkuneuvoja on kaikkialla kylän alueella: pelloilla, lämpölaitoksen pihalla, talojen välissä.

Isot kerrostalot on aikoinaan rakennettu pellolle. Nyt yhä useampi asunto näyttää olevan tyhjänä. Pääkadun varrella on kaksikerroksinen asuintalo, jonka alakerran ikkunat on peitetty laudoilla, yläkerran ikkunoissa ei ole lasia. Ristseppälän lähtölaskenta on käynnissä. Mihin kylänraitin nuoret muuttaisivat, jos heillä olisi siihen varaa?

Karjala on aina ollut suomalaisten sukujen ja heimojen asuttama. Kun Suomen Karjala jouduttiin tyhjentämään 1940 ja 1944, Neuvostoliitto asutti alueen ja rakensi kyliin kerrostaloja, navettoja, tuotantolaitoksia ja muita yleisliittolaisia standardirakennuksia.

Vuonna 2002 useimmissa Karjalan kylissä on vielä asukkaita, vaikka työpaikat on ajettu alas. Silti tyhjiä kerrostaloja on jo kaikkialla. Autioituminen alkaa ensin yhdestä asunnosta, jonka ikkunalasit katoavat. Joskus vain harmaat verhot paljastavat muuttamisen tapahtuneen.

Ristseppälän kylän kuihtuminen ja tyhjeneminen on järkyttävällä tavalla näkyvissä kaikessa. Neuvostoliiton yhteiskunnallinen kokeilu ikiaikaisilla suomalaisilla alueilla on epäonnistunut. Ihmiset, jotka maksavat tämän kokeilun hinnat, ovat pakolaisina läntisessä Suomessa tai muuttamassa Zhitkovon kylästä jonnekin muualle.

Mutta onko Zhitkovon nykyisillä asukkailla rahaa muuttaa pois? Onko heillä mitään paikkaa, johon he voivat mennä? Ja onko tämä kylä enää koskaan elinkelpoinen?

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].