Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

11.10.2002
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

RAJA-KARJALAN TALVESTA TULOSSA VAIKEA

”Hyrsylän Mutka” ensimmäistä kertaa ilman palveluja sataan vuoteen.

Ensilumi laskeutui Suojärvellä lokakuun viides päivä. Samana yönä oli kaupungin kerrostaloissa ensimmäistä kertaa lämpöä koko syksynä.

Annantehdas: Ensilumi satoi Annantehtaan pioneerileirin raunioiden päälle. Rakennukset rikottiin tänä vuonna.

"Hyrsylän Mutka" on nyt ilman mitään palveluja sataan vuoteen, kun viimeinen kauppa sulki ovensa.

Turkistarha on hylätty.

Iso tavaratalo suljettiin aiemmin, nyt on myös alakerran pieni kauppa suljettu.

Suistamon viimeisen kaupan lihatiskin viimeiset herkut.

Pääkadun varrellakin alkavat asunnot tyhjentyä.

Lasten leikkipaikka, hylätty kollektiivitila.

Suojärven Kaipaan kylän pohjoispuolella on hylätty navetta.

”Johtajat pitävät lämmitysrahat ja rakentavat kesämökkejä”, kertoo suomea puhuva Anna (nimi muutettu), joka asuu kerrostalossa Suojärvellä.

”Lokakuun ensimmäisenä saimme lämpöä taloihin, mutta se katosi saman tien. Jokin putki oli räjähtänyt. Sitä korjattiin kolme päivää.”

”Putket eivät kestä, joka kesä työmiehet vain laiskottelevat. Syksyllä on aina sama juttu: kaikki hajoaa, milloin vesi, milloin sähkö, lämpö, puhelimet. Maksamme entistä enemmän lämmityksestä, mutta johtajat pitävät rahat. Sisällä täytyy pitää talvivaatteita, ettei palellu kuoliaaksi”. Anna on yksinhuoltaja.

”Miten tässä enää jaksaa?” huokaa Anna.

Suojärven maisema on lohduton. Rautatieasema on Karjalan rumin, ja sitä vastapäätä puutalossa on selvästi useita hylättyjä asuntoja. Useat talot ovat palaneet – Venäjällä kuolee Interfaxin mukaan 50 ihmistä tulipaloissa joka päivä. Sähköt katkeavat usein talvella, kun kaikilla on sähkölämmittimet päällä asunnoissa. Koko Venäjä pelkää tulevaa talvea.

Suojärveltä joutui pakenemaan sotia lähes 16.000 suomalaista. Pitäjässä oli 75 kylää, nyt näistä on asuttuja kymmenkunta: Turhanvaarassa on rikottu navetat, Kaitajärvellä kulttuuritalo. Annantehtaan pioneerileiri oli vielä viime vuonna pystyssä, nyt jokainen rakennus on rikottu perustuksia myöten. Naistenjärvellä on hylätty kauppoja ja asuntoja. Varpakylä on asumaton. Sen kirkon raunioille rakennettiin neuvostoaikana puna-armeijan tähystystorni. Nyt sekin on raunioina.

”Hyrsylän Mutkassa” oli kolme suomalaiskylää: Haapavaara, Ignoila ja Hyrsylä. Näissä kylissä ei enää ole mitään palveluja, ei edes kioskia. Vanha suomalainen maantie Hyrsylään on katkaistu. Vanhaa rajaa ei huomaa missään: tie johtaa Veskelykseen, joka on ikivanha karjalainen kylä. Siellä ei näe samanlaista rappiota kuin vanhoilla suomalaisalueilla.

Haapavaaran kauppa oli vielä vuonna 2001 auki. Nyt se on lopullisesti suljettu ja sen mukana viimeinenkin ”Hyrsylän Mutkan” palvelu. Kolmen kylän väki joutuu hakemaan leivänkin muualta. Asukkaita on enää kourallinen.

Suojärven keskuskylä Suvilahti on nykyään Suojärven piirin hallintokaupunki. Siellä on kolme metsäalan yritystä, kartonkitehdas ja kanafarmi.

Muualla Raja-Karjalassa mennään alamäkeä. Soanlahden seitsemästä kylästä enää yhdessä on asukkaita. Kun neuvostoaikana Majak-sovhoosissa oli yli 200 työntekijää ja kylässä kaksi koulua, nyt enää viidessä talossa on asukkaita. Yli 60 vuodessa Soanlahden väkiluku on romahtanut 2.156:sta runsaaseen kymmeneen.

Suistamon kirkonkylässä on kauppa. Kylässä syntynyt myyjätär muistelee aikaa, kun kylässä oli sovhoosi, koulu ja pioneerileiri. Nyt nuoret muuttavat pois ja eläkeläiset kuolevat. Vain metsänhakkuu työllistää.

Raja-Karjalan tilanne on toivoton. Anna olisi valmis näkemään Karjalan palautuksen Suomen hallintaan: ”Kyllä, jos se olisi meistä kiinni.”

Raja-Karjalan pitäjät ovat ikivanhaa karjalaisseutua. Ne kuuluivat Suomen suurruhtinaskuntaan vuodesta 1812 ja itsenäiseen Suomeen venäläisten tunnustuksen ja vuoden 1920 rajasopimuksen nojalla. Neuvostoliitto motitti ”Hyrsylän Mutkan” talvisodassa ja ajoi seudun asukkaat vankileirille.

Suuri osa Suojärven puutaloista paloi talvisodan alussa. Neuvostoliiton aikana alueelle rakennettiin kollektiivitiloja, kerrostaloja ja pioneerileirejä. Nyt suuri osa näistä on hylättyjä ja raunioina. Hrushtshevin aikana useimmat alueen kylät tyhjennettiin ”perspektiivittömien kylien likvidoinnin” politiikan nimessä. Nyt loputkin kylät alkavat olla vailla tulevaisuutta.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net


Mieron tielle herran haltuun.

Synkkää luettavaa. Samanlaista se meno on täälläkin, maaseutu tyhjenee talotrapistuu ja pellot vesoittuu. Maailman meno on tälläistä. Kukaan ei halua asua syrjässä,missä ei ole työtä ja minkaanlaisia palveluja lähellä. Toisaalta on hyväkin,että luonto ottaa omansa haltuun, kun ihmisestä ei ole kaiken hallitsijaksi. Surullista, että tämä on kauniin Karjalan kohtalo.
Erkki Krökki [2010-12-04 15:56:51]


Virhe kylän nimi virheellinen

Hyrsylänmutkan kyliä ei ollut haapavaara vaan Hautavaara, Ignoilan ja Hyrsyl.
Ei myöskään aira samulin suvio ollut karjalassa Hyrsylässä sodan syttyessä 30 marraskuuta 1939. Olisihan hänkin ollut venäläisten vankileirillä jonne muutkin asukkaat Hyrsylästä joutuivat, vai onko hän väittänyt interbosolkassa vankileirillä olleensa kesään 1940 saakka.

Kuinka kehtaakin, totuus se aina paljastuu.
hysrylän asioista marraskuulta 1938 tietävä [2009-11-10 20:31:56]



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].