Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

13.10.2002
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

MITEN RATKAISTA KARJALAN TRAGEDIA?

Puhe Tarton rauhan muistojuhlassa 13.10.2002

Huomenna, jos Jumala suo, vietetään Suomen itsenäistymispäivää, nimittäin sitä toiseksi tärkeintä.

Lokakuun 14. päivänä vuonna 1920 itsenäisen Suomen rajat määriteltiin yhdessä itäisen naapurimaan kanssa. Repolan, Porajärven ja Petsamon sijoittuminen määriteltiin, samoin koko rajaviiva.

Haluaisin tuoda tämän tapahtuman historialliseen yhteyteen.

Kun nykyään Yhdistyneissä Kansakunnissa on peräti 191 jäsenvaltiota, niitä oli Suomen liittyessä 1955 yli sata vähemmän. YK:n perusti vain 51 valtiota. Vuonna 1920 itsenäisiä valtioita oli vieläkin vähemmän. Kun Suomi oli liittynyt Kansainliittoon, siinä oli vain 56 jäsenvaltiota eli 135 valtiota vähemmän kuin tänään Yhdistyneissä Kansakunnissa.

Yli sata vuotta vanhoja valtioita on vain neljäsosa nykyisistä valtioista. Kolme neljäsosaa itsenäisistä valtioista on irtautunut suuremmista maista viimeisen sadan vuoden aikana. Yksi näistä irtautujista oli Suomi, joka itsenäistyi Venäjästä.

Norja itsenäistyi Ruotsista 1905 ja Suomi seurasi tätä esimerkkiä. Toki Suomen kehitys itsenäiseksi valtioksi oli alkanut jo lähes sata vuotta ennen Tarton rauhansopimusta.

Suomi irtautui imperialistisesta Venäjästä ja sai tunnustuksen suurruhtinaskunnan rajoissa. Kun tarkastellaan jatkosodan aikaista Kansanvalistusseuran kalenteria, monet siirtomaavallat olivat silloin laajoja. Ranskan siirtomaiden laajuudeksi oli laskettu yli 12 miljoonaa neliökilometriä eli paljon suurempi kuin Yhdysvallat. Englannin siirtomaiden suuruus oli yli 10 miljoonaa neliökilometriä. Italian siirtomaavalta oli laajempi kuin nykyinen Intia.

Sotien jälkeen itsenäistyivät suuret maat kuten Indonesia, Intia ja Pakistan, kolmekymmentä vuotta Suomen jälkeen. Vuonna 1960 itsenäistyivät melkein kaikki Ranskan siirtomaat Afrikassa.

Joskus kuulee suomalaistenkin suusta väitteitä, että Suomi jotenkin "kuuluisi" Venäjän läheisyyteen, jopa etupiiriin. Sitä ei maailmanhistoria tue. Vain 50 vuotta sitten, kun monet nykyään elävät suomalaiset olivat jo aikuisia ihmisiä, oli maapallolla puolet nykyistä vähemmän itsenäisiä valtioita.

Maailmanjärjestys on sellainen, että suurista siirtomaavalloista, kuten Ranska, Englanti tai Venäjä, irtautuu itsenäisiä valtioita, jotka sitten siirtyvät muiden kansakuntien joukkoon.

Imperiumien aika on ohi

Juuri tämän vuoksi Tarton rauhansopimus lokakuun 14. päivänä vuonna 1920 oli niin merkittävä tapahtuma maailmanhistoriassa: se lopullisesti loi uuden itsenäisen valtiosubjektin muiden valtioiden joukkoon. Kun nykyään lukee 191 YK:n jäsenvaltion luetteloa, sinne mahtuu pieniä ja suuria valtioita, jotka kulkevat rinta rinnan niin Manhattanilla lippurivistössä kuin urheilukilpailuissa tai vaikkapa postimerkkien keräilijöiden kansioissa.

Kun taas tarkastellaan Kansanvalistusseuran kalenteria vuodelta 1907, sen maaluettelossa ei ole yhtään kadonnutta maata, lukuun ottamatta Montenegroa, joka sekin on nyt saavuttanut itsenäisyyden Serbian ja Montenegron valtioliitossa.

Maat eivät siis katoa mihinkään, mutta niitä tulee lisää. Viimeisin tapaus on Itä-Timor, joka irtautui Indonesiasta ja liittyi aivan äskettäin Yhdistyneisiin Kansakuntiin.

Kun kuuntelee Karjala-keskustelua, huomaa merkillistä välinpitämättömyyttä juuri Suomea kohtaan. Olen lukenut itsenäistyneiden valtioiden luetteloa, enkä toistaiseksi ole löytänyt kuin yhden itsenäistyneen valtion, joka on itsenäistymisensä jälkeen menettänyt alueitaan hyökkäyssodan uhrina, saamatta alueitaan koskaan takaisin.

Kun Suomi tuntuu olevan ainoa tällainen tapaus, luulisi, että sekä Suomessa että kansainvälisillä tasoilla pyrittäisiin korjaamaan tämä vääryys, ja palauttamaan itsenäisen valtion tunnustettu alue siihen muotoon, johon se on tunnustuksin, sopimuksin ja hyökkäämättömyyssopimuksin saatettu.

Kun tarkastellaan sotienaikaisia imperiumien pinta-aloja, ne ovat kaikki pienentyneet, yhtä valtiota lukuun ottamatta. Kun muut imperiumit ovat päästäneet eri kansallisuuksia edustavat siirtomaansa vapauteen ja itsenäisyyteen, Venäjä on kasvattanut aluettaan, muiden itsenäisten valtioiden kustannuksella.

Venäjä on siis ainoa maa, joka rikkoo tämän maapallon ja ihmiskunnan järjestyksen, johon kuuluu itsenäisyyden saavuttaminen suurista siirtomaista irtautumalla. Venäjä on kahminut lisää maata.

Tämän Venäjä on tehnyt juuri näiden itsenäisten valtioiden ja näiden kansalaisten kustannuksella. Muut ovat maksaneet Venäjän kasvun. Kaksi vanhaa hyökkääjävaltiota, Saksa ja Japani ovat menettäneet, samoin kaksi kokonaan itsenäisyytensä menettänyttä mutta sen takaisin saanutta maata Viro ja Latvia sekä ainoa itsenäistynyt valtio, joka on hyökkäyssodan uhri ja sen seurauksena alueita menettänyt Suomi, saamatta mitään takaisin.

Kun Neuvostoliitto hajosi, Venäjälle jäivät nämä anastetut alueet ilman kansainvälistä keskustelua niiden kohtalosta.

Kun nyt vierailee Venäjän miehittämän Suomen Karjalan kylissä ja kaupungeissa, alkaa paljastua Karjalan tragedia.

Voi kysyä, mitä tai ketä on palvellut itsenäisen Suomen alueiden anastus, kun sen seurauksena on tragedia, inhimillinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurihistoriallinen tragedia?

Voin antaa muutaman esimerkin. Suojärven Varpakylä oli Suomen kauneimpia kirkonkyliä. Nyt jokainen suomalaistalo on kadonnut, ja komean kirkon kivijalan päällä on neuvostoaikainen puna-armeijan tähystystorni, sekin hylättynä, rikottuna ja raunioina. Suur-Merijoen kartano oli suomalaisen arkkitehtuurin suurimpia saavutuksia. Se on kokonaan kadonnut, ja viereisen lentokentän alueelle rakennettu puna-armeijan kasarmi ja varikko on hylätty, rikottu ja raunioina.

Kirvun kaunis kirkonkylä selviytyi sodista lähes koskemattomana. Venäläiset hajottivat suomalaistaloja ja rakensivat suomalaisen hautausmaan päälle tykkien varastohalleja ja viereen sotilaskasarmin. Nyt sekä varikko että kasarmi ovat hylättyjä, rikottuja ja raunioina.

Hyrsylän Mutka Suojärvellä joutui talvisodan alussa mottiin ja asukkaat vietiin vankileirille Neuvostoliittoon. Tänä vuonna suljettiin Haapavaaran viimeinen kauppa, ja nyt on Hyrsylän Mutkan alue ensimmäistä kertaa ilman mitään palveluja yli sataan vuoteen.

Konevitsan luostari häpäistiin ja muutettiin torpedokeskukseksi neuvostoaikana. Vaikka luostarialuetta jo kunnostetaan, räjähteitä sisältävät torpedot makaavat edelleen Laatokan kauniissa saaressa lahoavissa puulaatikoissa.

Joka toisessa asutetussa suomalaiskylässä kautta Karjalan on kolhoosinavettoja tai tuotantolaitoksia, jotka on hylätty, rikottu ja raunioina.

Joskus 1970-luvulla nopeasti rakennetuissa kerrostaloissa vielä asutaan, vaikka oman kerrostalolähiön työpaikat ovat raunioina.

Puhun Karjalan panttivangeista: he eivät ehkä omista asuntojaan, eivätkä voi niitä siksi myydä. Mutta jos omistavatkin, kukaan ei niitä ostaisi, koska metsien keskellä sijaitsevien kylien työpaikat ovat raunioina.

Edessä on kylmä talvi ja koko Venäjä pelkää sitä. Maailman suurin valtio, laajempi kuin ennen vuoden 1947 rauhansopimusta, on haalinut itselleen itsenäisen Suomen alueita ja nyt ne ovat rappiolla.

Samaan aikaan Venäjän asukasluku vähenee, kansa köyhtyy ja kurjistuu vaikka pieni vähemmistö rikastuukin.

Kuinka kauan maailman laajin valtio, jonka väki vähenee ja kurjistuu, voi ylläpitää maailman laajinta pinta-alaa, josta alle kolme tuhannesosaa on sovittu kuuluvaksi itsenäiseen Suomen tasavaltaan, jonka rajat sovittiin lokakuun neljästoista vuonna 1920?

Vuosi 1947 oli Neuvostoliitolle sen historian paras vuosi. Muutamaa vuotta myöhemmin se oli jo sulkenut itsensä rautaesiripun itäpuolelle kiihtyvän alamäen tielle. Joitakin vuosia ennen vuoden 1947 Pariisin rauhansopimusta se vielä taisteli selviytymistaistelua Saksan armeijaa vastaan.

Ei ihme, että vuosi 1947 on tärkeä venäläisille: silloin Venäjän pinta-ala kasvoi, kun muut siirtomaavallat alkoivat päästää alueita itsenäistymään.

Kuitenkin Ranska, Englanti ja Italia ovat vaurastuneet ja kasvattaneet asukaslukuaan. Venäjä taas on romahtanut ja sen väkiluku vähenee. Kuinka kauan ihmiskunta sietää tätä tilannetta?

Karjalan tragedia koskee jokaista suomalaista, koska Karjala ja muut itäiset alueet kuuluvat itsenäisen Suomen alueisiin. Niin on sovittu tunnustuksin, sopimuksin ja allekirjoituksin.

Ajatellaan Itä-Timoria. Me tiedämme nyt millainen uusi valtio Itä-Timor on. Sen länsipuolella on erillinen maa-alue, joka kuuluu Itä-Timoriin. Tämä erillinen alue voi joutua Indonesian uhkaamaksi ja miehittämäksi tulevaisuudessa. Sallimmeko me Itä-Timorin alueen miehityksen, jos sellainen ikävä tapahtuma sattuisi joskus tulevaisuudessa?

Sallimmeko me, joita asia suoraan koskee, Suomen itäisten alueiden miehityksen, ja kuinka pitkään?

Kuinka kurjaksi on Karjalan ajauduttava, ennen kuin me tai muu maailma herää? Nälänhätä? Kapina? Kylien kuolema?

Jo nyt Korpiselän pitäjän alue on täysin asumaton, Uukuniemen alueella on yksi asuttu kylä Sikopohja ja Soanlahden koko asutus mahtuu viiteen tai kuuteen omakotitaloon kirkonkylässä. Kussakin näistä pitäjistä asutuksen määrä on vähentynyt yli 2000 hengellä vuodesta 1939. Kirvun työttömyys mainitaan jopa 90 prosentiksi, Hiitolassa se on 60 prosenttia.

Jos Suistamon kirkolla on edelleen yksi kauppa, mutta kaikki muu on hylätty ja rikottu, onko kauppa auki vielä ensi keväänä? Heinjoen Ristseppälän työpaikat ovat raunioina ja useat kerrostalojen ikkunat ovat vailla lasia tai lautojen peitossa. Viipurin Lallukan talo, Weckrothin talo, panttilainaamo ja monet muut vanhankaupungin rakennuksista ovat tyhjillään, raunioitumassa. Isot kaatopaikat peittävät näiden tonttien maata.

Eduskuntavaalit ovat tulossa, ja sen keskustelunaiheeksi on nostettava Karjala ja muut itäiset alueet. Äskettäin perustettu yhdistys Koko Suomen Liitto on yksi tapa tuoda Karjala-kysymys kansalliselle ja kansainvälisille areenoille.

Vaikeneminen on häpeä ja Stalinin rajojen puolustaja tekee sen oman maineensa kustannuksella.

Jos tänään 191 YK:n jäsenvaltiota äänestäisi siitä, pitääkö itsenäisen valtion luovuttaa yli 12 % maa-alastaan siirtomaavallalle takaisin, äänestystulos olisi 190 vastaan ja yksi maa, Venäjä, puolesta. Kuitenkin juuri sellainen oli Suomen kohtalo.

Karjala on tragedia. Neuvostoliitto sai valmiin suomalaisen yhteiskunnan omaa kokeiluaan varten. Karjalaan luotiin yleisliittolainen yhteiskunta: kolhoosit, pioneerileirit, tuotantolaitokset, ruokalat, klubit, banjat ja magazinit. Kokeilu epäonnistui. Jotkut ovat rikkoneet nämä laitokset, osan vasta tänä vuonna.

On aika vetää johtopäätökset. Itäiset alueet kuuluivat lailliseen Suomeen Tarton rauhansopimuksen mukaan, ja Neuvostoliittoon laittoman hyökkäyssodan takia. Suomi rakensi Karjalan kukoistukseen, Venäjä rikkoi sen. Suomi on vauras, hyvin organisoitu, EU:n direktiivejä noudattava euromaa. Venäjä on köyhä, sekasortoinen eikä ennustettavissa.

Miksei tosiasioita voi sanoa ääneen? Suojärvi, Viipuri, Sortavala, Rautu, Kurkijoki ovat suomalaisia kuntia ja kaupunkeja, jotka joutuivat täysin vasten asukkaittensa ja Suomen kansan tahtoa siirtomaavallan haltuun, tuhottavaksi ja rikottavaksi. Sitä ei unohdeta eikä anneta anteeksi, ennen kuin alueet on palautettu Suomelle, rikottuinakin.

Suomella on hallintojärjestelmä, rahaa ja tahtoa alkaa jälleenrakennus näillä ikimuistoisilla suomalaisilla alueilla. Venäjällä ei ole varaa eikä tahtoa jälleenrakennukseen vaan tarve kohottaa kansainvälistä imagoaan ja saada eurovaluutan määräisiä investointeja lähelle Pietaria, Petroskoita, Kantalahtea ja Murmanskia.

Asiat voidaan sopia, kaikki on mahdollista, aikaa on hoitaa kipeätkin kysymykset. Riittää kun sovitaan, että raja palautetaan Tarton rauhansopimuksen yksityiskohtaisten määritelmien mukaan.

Niin Suomi itsenäistyi. Kerran itsenäistynyt on aina itsenäistynyt. Siirtomaavallat eivät enää peruuta itsenäistymistä eivätkä vaadi alueita takaisin. Jos niin käy, ne pitää palauttaa: 190 ääntä vastaan Venäjän ääni: Karjala, itäinen Kuusamo, itäinen Salla, Petsamo ja Suomenlahden saaret kuuluvat Suomelle ja ne pitää palauttaa.

Kun virallinen Suomi sanoo pääministerin suulla, että Suomella ei ole aluevaatimuksia, se on totta. Suomi ei havittele Vienankarjalaa tai Aunusta saatikka Syväriä. Meille riittää se, että Venäjä vetää sotajoukkonsa, valtiolliset tunnusmerkkinsä ja väkensä pois itsenäisen Suomen tasavallan alueelta.

Kiitämme etukäteen ja varmasti palkitsemme vetäytymisen monin eri tavoin, Venäjän, Suomen ja eniten miehitettyjen alueiden eduksi.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].