Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

09.11.2002
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

AHTISAARI AVASI KARJALA-LATUA

Pysähtyneisyyden pitkien vuosikymmenten jälkeen venäläisiin teki varmasti hätkähdyttävän vaikutuksen presidentti Martti Ahtisaaren suorapuheinen diplomatia maiden suhteita jäytävästä Karjalan kysymyksestä. Ahtisaari sai virkakaudellaan sanotuksi Karjalasta useitakin kertoja sellaista, mitä hänen edeltäjänsä Mauno Koivisto ja seuraajansa Tarja Halonen ovat silmin nähden varoneet sanomasta.

Sitten Urho Kekkosen presidenttikauden varhaisimpien aikojen eivät sen enempää Kremlin johtajat kuin me suomalaisetkaan ole kuulleet korkeimmilta suomalaisilta poliittisilta johtajilta Karjalaa koskeneita puheita ennen Ahtisaaren aikaa. Kansallisen ajattelun kannalta painavin hetki oli, kun hän huomautti aivan arkiseen tyyliin televisiohaastattelussa, että luovutettujen alueiden ongelma jäytää niin suomalaisten kuin venäläisten mieliä ja häiritsee Venäjän jokaisen vallanpitäjän alitajuntaa.

Luovutettu Karjala on aina ainakin alitajuisesti esillä, kun suomalaiset ja venäläiset poliittiset johtajat tapaavat, kuului Ahtisaaren viesti. Sen enempää ei tarvitse sanoa, jotta tiukinkin Karjalan kysymyksen kieltäjä joutuisi etsimään uusia perusteluja torjunnoilleen.

Lukumääräisesti ei Ahtisaarikaan ole kovin monta kertaa Karjalaan puuttunut ainakaan julkisuudessa, mutta nekin kerrat ovat onnekkaasti riittäneet avaamaan aukkoja keinotekoisiin keskustelua estäviin patoihin, joita sekä Koivisto että Neuvostoliiton edustajat rakensivat kilvan.

Lyhyesti kerrattuna Ahtisaaren tärkeimmät lausunnot on saatu 1997 Kremlissä, 1998 Kuopiossa sekä 1999 ensin Vaasassa ja sitten televisiohaastattelussa. Muitakin on ollut, mutta niitä voi valtaosin käsitellä näiden päälausuntojen osina ja yhteydessä.

Jeltsin yllätti kolmesti

Venäjän presidentti Boris Jeltsin yllätti omalla virkakaudellaan Suomen presidentit ainakin kolme kertaa pakkoluovutetun Karjalan kohdalla.

Ensimmäisen kerran Jeltsin yllätti Mauno Koiviston kesällä 1992 valtiovierailullaan, kun hän pyysi anteeksi suomalaisilta sitä, että Neuvostoliitto oli jatkuvasti painostanut Suomea ja puuttunut sen sisäisiin asioihin. Koivisto ei osannut reagoida millään tavalla Jeltsinin avoimuuden hetkeen, kerrottiin tuolloin tapahtuneesta.

Toisen kerran Jeltsin yllätti toukokuussa 1994 Kremlissä Ahtisaaren ensimmäisellä valtiovierailulla. Jeltsin vastasi suomalaisten toimittajien kysymykseen talvisodasta ja Karjalan luovuttamisesta suunnilleen näin: "Me presidentti Ahtisaaren kanssa emme hyväksy Stalinin rikollista hyökkäyspolitiikkaa Suomea vastaan."

Tuon yllätyksen hetken Jeltsinin vieressä seissyt Ahtisaari ohitti vaieten.

Samaan tapaan Jeltsinin kolmas yllätys ei saanut Ahtisaarta tarttumaan heti keskusteluun marraskuussa 1997 valtiovierailulla Kremlissä. Silloin Jeltsin oli kääntänyt Karjala-kelkkansa täysin vastamäkeen, kun hän esitti, että siinä paikassa sovitaan ettei Karjalan kysymystä oteta enää esille ja että keskustelu ja kirjoittelu siitä lopetetaan yhteisestä sopimuksesta. Vasta myöhemmässä tilaisuudessa Ahtisaari sanoi suomalaisille toimittajille olevansa viimeinen kieltämään keskustelun Karjalasta Suomessa.

Jeltsinin kolmannen yllätyksen taustalla lienee ollut Ahtisaaren haastattelu ennen matkaa venäläiselle lehdelle. Siinä Ahtisaari oli muistuttanut venäläisiä siitä, että suomalaiset kokivat ja yhä kokevat talvisodan suurena vääryytenä ja epäoikeudenmukaisuutena ja sen olevan suomalaisille edelleen traumaattista.

Haastattelu lienee ollut syynä siihen, että Jeltsin paheksui suomalaisten ja venäläisten lehtien kirjoittelua Karjalasta. Presidentti oli tuolloin käyttänyt lehtitietojen mukaan neuvonantajanaan jonkin aikaa vanhaa Suomi-syöjää, virastaan hieman aiemmin Suomesta palannutta suurlähettiläs Juri Derjabinia. Tämä oli ilmeisesti varustanut Jeltsinin omilla neuvoillaan Karjala-kysymysten varalta. Vastoin tapoja Jeltsin itse otti Karjalan esille odottamatta toimittajien kysymyksiä.

"Keskustelun on jatkuttava"

Jeltsinin kielto ei purrut. Keskustelu ja kirjoittelu jatkuivat.

Itse asiassa keskustelu kiihtyi. Yksi uusista keskustelijoista julkisuudessa oli prikaatinkenraali Kari Hietanen, joka puhui Karjalan palauttamisen puolesta.

Ahtisaari puuttui Hietasen puheeseen. Venäjän lähetystökin oli tiettävästi puuttunut siihen. Ahtisaari sanoi heinäkuussa 1998 Kuopiossa, että Suomen virallinen kanta asettaa omat rajoituksensa virallisille edustajille, niin diplomaateille kuin kenraaleillekin, mutta olisi kummallista ellei keskustelu jatkuisi.

Presidentti toisti Suomen virallisen kannan Kuopiossa: "Suomen virallinen kanta on, että Suomella ei ole aluevaatimuksia Venäjälle. Jos Venäjä haluaa keskustella luovutettujen alueiden palauttamisesta, Suomi on siihen valmis."

Ahtisaari löi lisää löylyä Karjalan kiukaalle kesällä 1999 Vaasassa Karjalaisten kesäjuhlilla. Hän kertasi karjalaisten evakkotien, muistutti karjalaisen heimon lukumäärän nousseen uusien sukupolvien myötä jo noin 600 000 henkeen ja perusteli selkein sanoin keskustelun tarpeen. Hän huomautti, että vaikka nuoret ihmiset eivät nyt ehkä tunnekaan omaa karjalaisuuttaan, he ennen pitkää haluavat tietää ja oppia juurensa ja silloin heillä täytyy olla mahdollisuus saada tietoa menneestä. Sen takia "kansalaiskeskustelu on oikeutemme ja velvollisuutemme".

Kun Ahtisaari kuvasi Karjala-keskustelua ei vain oikeudeksi vaan velvollisuudeksi, hän halusi todeta yksinkertaisesti, että Karjalasta on puhuttava eikä enää vaiettava. Se on enemmän kuin kukaan muu johtava suomalainen vallanpitäjä on koskaan sanonut Suomen vaikeimmasta kansallisesta ongelmasta ja ratkaisuaan odottavasta tehtävästä, haasteesta.

Psykologisen peilikuvan toisen puolen Ahtisaari käänsi näkyviin heinäkuussa 1999 tehdyssä televisiohaastattelussa, joka lähetettiin lokakuussa samana vuonna. Presidentti sanoi: "Karjalan kysymys hiertää tulevaisuudessakin suomalaisten ja venäläisten mieliä." Hän totesi, että kuka tahansa sitten onkin Kremlissä Venäjän korkeimpana vallanpitäjänä, tämän alitajunnassa on aina pysyvänä piikkinä pakkoluovutetun Karjalan kysymys.

Siinähän se on se perustotuus maiden välisestä suhteesta.

Puhetta suomalaisille

Ahtisaari näytti ottaneen tehtäväkseen selvittää Karjalan kysymystä ennen kaikkea suomalaisille, jotka olivat tottuneet vaikenemaan kokemastaan epäoikeudenmukaisuudesta. Ahtisaari puhui kansalaiskeskustelun tarpeesta ja sehän olikin välttämätöntä maassa, jossa on vaiettu kahdella kielellä ja jossa on aina odoteltu ensin jonkun johtajan tai kellokkaan esiintymistä ennen kuin kielen kannat ovat irtaantuneet.

Kotimaisen keskustelun kautta syntyvä kansallinen mielipide on tietenkin saatava ensin aikaan ennen kuin ongelmista ryhdytään puhumaan naapurimaan edustajien kanssa. Vaikka kovin monet poliitikot yhä toppuuttelevat Karjala-keskustelua tai eivät ainakaan itse uskalla sanoa siihen mitään pelätessään tekevänsä hallaa omalle poliittiselle uralleen, lienee mahdollista arvella, että Ahtisaari ehti virkakaudellaan evästää ulkoministeriötä valmistelemaan Karjala-paketin, joka olisi valmiina käytettäväksi keskusteluissa Venäjän kanssa sitten, kun Venäjä huomaa tarvitsevansa Karjala-keskusteluja.

Ulkoministeriössä lienee sellainen paketti valmiina, vaikka ulkoministeriön virkamiehet eivät siitä voikaan puhua julkisuuteen. Maailma ja Eurooppa muuttuvat nopeaa vauhtia nykyisinä vuosina ja milloin tahansa voi tulla vastaan käänne, jonka takana on pöytä katettuna Karjalaa varten. Ellei Karjala-paketti ole valmiina, ovat ministeriö ja ministeri tehneet työnsä uskomattoman huonosti.

Presidentti Halosella on valmiina Ahtisaaren kokoinen aukko vaikenemisen muurissa. Mielialojen ja käsitysten selvittely presidentti Vladimir Putinin kanssa on saatu alkuun, mutta Halonen ei ole vielä omaksunut sellaista selkeää linjaa, jonka Ahtisaari rakensi itselleen ja koko Suomelle.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].