Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

26.03.2003
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALA ODOTTAA KESKUSTELUJA EDUSKUNNALTA

Suomen aktiivipoliitikoilla on selvää valmiutta käydä valtakunnallista poliittista keskustelua Karjalan palautuksesta. Yhtä halukkaita ollaan selvittämään pakkoluovutetun Karjalan palautuksen vaikutusta valtakunnalle. Trendit käyvät ilmi ProKarelian kyselystä eduskuntavaaliehdokkaille.

Eduskunnan kokoontuessa vaalien jälkeen ensimmäisille valtiopäiville tällä viikolla on pakkoluovutettu Karjala keskusteluteemana siten hieman aiempaa tutumpi ja vähemmän torjuttu. ProKarelian Karjala-kysely vaalitaistelun aikana levitti tietoa ja pani vaaliehdokkaat pohtimaan koko kysymystä omakohtaisella tasolla.

Kansanedustajat voivat ottaa kantaa Karjala-kysymykseen toistaiseksi vain yksilötasolla, sillä yksikään eduskuntaan nousseista poliittisista puolueista ei ole kirjoittanut halaistua sanaa asiasta puolueohjelmaansa. Yksittäisten ehdokkaitten vastauksista ProKarelian viiteen kysymykseen rakentui kuitenkin selkeä kuva puolueissa vallitsevista ajatusmalleista. Porvaripuolueilla on selvästi myönteisempi käsitys Karjalasta keskusteluteemana kuin vasemmistopuolueilla.

Vajaa neljäsosa vaaliehdokkaista vastasi ProKarelian kyselyyn. Muutaman puolueen kohdalla jopa yli kolmasosa ehdokkaista vastasi ProKarelialle, kun taas muutaman muun ehdokkaista tuskin yksi kymmenestä vaivautui vastaamaan. Kristillisdemokraatit, vihreät, keskusta ja kokoomus olivat aktiivisimmat vastaajat.

Vihreiden vastauksista kävi ilmi, että myös kielteisen kannan omaksuneet ehdokkaat olivat innokkaita vastaamaan ProKarelian kysymyksiin. Kaikissa puolueissa oli sekä myönteisesti että ehdottoman kielteisesti Karjalan palautukseen suhtautuvia ehdokkaita. Vihreillä lukuisten ehdokkaitten jyrkkä kielteisyys veti vertoja vasemmistoliiton ja etenkin kommunistipuolueen ehdokkaiden ehdottomalle vastustukselle.

Halukkuus keskustella pakkoluovutettujen alueiden palautuksesta nousi erittäin korkealle kaikkien porvarillisten puolueiden piirissä ja sama koski toivetta saada valtio tekemään selvityksen palautuksen merkityksestä. Sosiaalidemokraatit olivat selvästi vähemmän halukkaita keskusteluihin ja selvityksiin kuin porvarit.

Erityisen myönteisenä ryhmänä keskustelun ja selvityksen osalta esiintyi ruotsalainen kansanpuolue. Sen jäsenet ovat yleensä ottaen varsin etäällä pakkoluovutetusta Karjalasta, vaikka Viipurissa asuikin joitakin tuhansia ruotsinkielisiä. Ruotsalaisen kansanpuolueen yleinen myönteisyys karjalaisten toivomuksia kohtaan nojaa kuitenkin perin vahvasti kokemuksiin ensin Hangosta ja sitten Porkkalasta ja niiden palautuksesta. Suomen ruotsinkielinen väestö joutui aikoinaan kestämään ja kärsimään kotiseutunsa menetyksen valloitushaluiselle diktatuurille. Ruotsinkieliset saivat myös kokea suunnattoman ilon ja riemun hetkellä, kun he saivat kotiseutunsa takaisin.

Nyt Suomen ruotsinkieliset selvästi ymmärtävät karjalaisten tunteita ja toivomuksia paljon paremmin kuin Suomen suomenkielisten suuri osa. Ruotsinkieliset eivät ensi sijassa ajattele neuvostoliittolaisten eikä edes venäläisten tunteita, vaan ennen kaikkea omien suomenkielisten kanssakansalaistensa oikeuksia ja tunteita. Suomen ruotsinkieliset eivät ole ollenkaan niin kovasydämisiä Suomen karjalaisia evakkoja kohtaan kuin monet suomenkieliset etelä- ja länsisuomalaiset.

Poikkeuksena yleensä vastausten myönteisestä kirjosta oli kyselyn neljäs kohta, jossa tiedusteltiin ehdokkaiden omaa vaalitaistelua ja sitä, ovatko he itse käsitelleet vaalitilaisuuksissaan Karjala-kysymystä. Yllättävän pieni vähemmistö vastasi myöntävästi kysymykseen. Siten vain pieni osa ehdokkaista on itse aktiivisesti ajanut Karjala-asiaa ja liputtanut palautuksen merkeissä.

Uuteen eduskuntaan on nyt kyselyn valossa saatu lukuisa määrä kansanedustajia, jotka ovat valmiita edistämään pakkoluovutetun Karjalan asioiden käsittelyä lainsäädäntöelimessä. Se enteilee mielenkiintoisia keskusteluja, sillä tähän saakka eduskunta on lähinnä kumileimasimen tavoin siunannut esimerkiksi ns. lähialuemäärärahat, joita on Venäjälle jaettu miljardeja markkoja sen enempää rahavirtoja valvomatta.

Lähialuerahoista on melkoinen osa mennyt täysin tai jokseenkin hukkaan. Osa niistä on hävinnyt matkalla, osan ovat hämärämiehet kääntäneet taskuihinsa. Tuloksia on saatu suurista rahoista perin vähän. Pakkoluovutettu Karjala on oman onnensa nojassa eivätkä Suomen sinne syytämät miljardit ole auttaneet aluetta.

Vastedes voidaan odottaa eduskunnan ottavan itään lähetettävät miljardit tarkemman valvonnan kohteiksi. Jos asiat sujuvat oikealla tavalla, voidaan toivoa, että kansanedustajat keskustelevat seikkaperäisesti siitä, mitä kannattaa tehdä. Kansanedustajiin kohdistuu toivomus ajatella enemmän suomalaisia veronmaksajia kuin sitä, että edustajat saavat jakaa avokätisesti verorahoja rajan taakse paikkoihin ja taskuihin, joista heillä ei ole mitään käsitystä.

Uudelta eduskunnalta voidaan odottaa aiempaa avoimempia ja aktiivisempia keskusteluja ja puheenvuoroja Karjalasta ja suhteista Venäjään.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].