Tietoa kirjoittajasta


Erkki Aalto
filosofian lisensiaatti
Kirjoittajan muita artikkeleita

02.04.2003 [02]
»  ONKO KARJALAN PALAUTUS MAHDOLLINEN?

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

02.04.2003
Erkki Aalto

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

ONKO KARJALAN PALAUTUS MAHDOLLINEN?

Voisiko Venäjä palauttaa Karjalan?

Venäjä ei varsinaisesti tarvitse Karjalaa mihinkään. Leningradin turvallisuus oli alunperinkin tekosyy, ja nykyaikaisessa sodassa on todella samantekevää, onko raja vähän tännempänä vai sinnempänä.

Jos joku haluaisi Venäjälle hyökätä, hyökkäys alkaisi iskulla Venäjän sodanjohtoa ja ydinaseita vastaan, ei Pietaria vastaan. Sen jälkeen sota olisikin jo ratkaistu suuntaan tai toiseen, Karjalan kannaksen omistuksella ei olisi mitään merkitystä. Venäjän pääesikunnassakin varmasti tajutaan tämä.

Karjalan aikanaan arvokkaat tehtaat ovat romuna ja alue on Venäjälle hyödytöntä tärviölle päästettyä joutomaata. Ainoa Venäjälle tärkeä kohta Karjalassa on Koiviston satama. Jos Karjalasta päästäisiin neuvottelemaan, tämä olisi ongelma, joka olisi varmasti ratkaistavissa. Esimerkiksi raja voitaisiin vetää Koiviston ja Viipurin väliin tai Venäjä voisi vuokrata sataman vaikka sadaksi vuodeksi nimellistä korvausta vastaan.

Venäjän esteet Karjalan palauttamiselle ovat muualla. Venäjä pelkää hajoamista, joka voisi seurata, kun Karjalan palautus muodostaisi ennakkotapauksen sille, että federaation rajoja voidaan muuttaa.

Palautus edellyttäisi, että Venäjä joko voisi luottaa yhtenäisyyteensä tai sitten hyväksyisi sen, että joidenkin alueiden irtautuminen olisi pitkän päälle parempaa ratkaisu kuin niiden pitäminen federaation yhteydessä väkisin.

Venäjän täytyisi myös selkeästi hyötyä jotenkin palautuksesta, suurvallat eivät tee mitään pelkkää kiltteyttään. Suomella ei olisi missään olosuhteissa valtaa painostaa Venäjää, ja on turha kuvitella, että mikään isompi valtio tai kansainvälinen elin vaarantaisi mitään Suomen ja Karjalan takia.

Suomen onneksi Karjalan merkitys Venäjälle on niin vähäinen, että pienikin hyöty palautuksesta voisi edullisissa olosuhteissa riittää. Mielenkiintoinen seikka on se, että Venäjällä on nyt ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa hallinto, joka joutuu ainakin jossain määrin ottamaan yleisen mielipiteen huomioon.

Kun Venäjällä on nyt voinut sanoa julkisesti ääneen, että talvisota ja Karjalan anastaminen eivät välttämättä olleet kovin kivoja ja kunniakkaita juttuja, palautuksella voisi olla sekä sisäistä että kansainvälistä PR-arvoa.

Yleisen mielipiteen huomioimisen kääntöpuoli on, että Venäjä ei voisi millään suostua palautukseen Karjalan nykyisen venäläisväestön tahtoa ja etua vastaan. Neuvostoliitto olisi koska tahansa halutessaan voinut palauttaa Karjalan ja lähettää nykyiset asukkaat karjavaunuissa Kazakstaniin, Venäjä ei voisi tehdä sellaista.

Jos Karjala halutaan takaisin, on oltava valmiita merkittäviin myönnytyksiin nykyasukkaille: ainakin sitouduttava kunnioittamaan Venäjän lain mukaista maanomistusta ja myönnettävä venäjän kielelle jonkinlainen virallinen asema Karjalassa. Tämä ei ole mitään ylenpalttista venäläisystävällisyyttä, vaan silkkaa realismia; jos ajatuskin aiheuttaa herkälle sielulle traumoja, on ehkä haudattava koko ajatus Karjalan palautuksesta.

Voisiko Suomi ottaa Karjalan vastaan?

Tällä hetkellä enemmistö suomalaisista ei haluaisi Karjalaa takaisin. Tämä on syytä tunnustaa, ja ottaa vastaväitteet vakavissaan. Ehdottomia vastustajia löytynee vain lukumääräisesti mitättömästä äärivasemmistosta, muut olisi kyllä riittävän viisaalla politiikalla saatavissa ainakin olemaan aktiivisesti vastustamatta palautusta.

Ensimmäinen asia Karjalan palautuksessa, joka epäilyttää suomalaisia, on että se koetaan sekopäiden projektiksi. Käsitys on syytä ottaa vakavasti, koska se ei suinkaan ole perätön. Esimerkiksi viime vaalien puolueista Karjalaa vaati takaisin pienpuolue, jolla on selkeästi kansallissosialistinen ohjelma. Karjalan palautusta havittelevien olisi todellakin syytä pitää hyvin pitkää etäisyyttä ääriliikkeisiin ja tyyli mahdollisimman viileän asiallisena.

Toinen syy Karjalan palautuksen vastustukseen on nykyisten asukkaiden kohtalo. Osa vastustajista ajattelee ksenofobisesti "Suomeen ei haluta satojatuhansia ryssiä". Toisilla taas on poliittisesti korrekti näkemys: "Yhtä vääryyttä ei saa korjata toisella, nykyisiä asukkaita ei saa ajaa kodeistaan".

Näitä sangen vastakkaisia palautusta vastustavia näkemyksiä ei ole aivan helppo ottaa yhtä aikaa huomioon palautuksessa, mutta mahdotonta se ei ole. Ratkaisuna on, että kaikki halukkaat saavat jäädä Karjalaan, mutta oleskelulupa koskee pitkähkön siirtymäkauden ajan vain palautetun Karjalan aluetta. Silloin Karjalan venäläiset eivät voi kaikki rynnätä Helsingin asuntojonoon, mikä olisikin katastrofi.

Siirtymäkauden jälkeen, kun asiat alkavat sujua Karjalassa, kaikki saavat oleskeluluvan koko Suomeen ja halutessaan kansalaisuuden, mutta silloin useimmat varmaan jäävät mieluummin Karjalaan lähemmäs Venäjää. Pitemmällä tulevaisuudessa Suomeen muuttavat venäläiset, joita joka tapauksessa tulee enemmän ja enemmän, ehkä asettuisivatkin mieluummin Kannakselle kuin Itä-Helsinkiin, jolloin Karjalan palautuksesta tulisi loppujen lopuksi ksenofobienkin etu.

Ehdottomasti vahvin argumentti Karjalan palautusta vastaan on kuitenkin raha. Karjalan tuhoutuneen infrastruktuurin jälleenrakentaminen maksaa ehkä 10 miljardia euroa, sitä ei haluta valtion jo nytkin velkaisen talouden rasitteeksi. Tätä ei todellakaan voi sivuuttaa huitaisulla: "Jälleenrakennus tuo työpaikkoja." Jos asia olisi näin yksinkertainen, meidän toki kannattaisi itse pistää vaikkapa Helsinki päreiksi, niin päästäisiin jälleenrakentamaan ilman Karjalan palautustakin.

Jos Karjalan palautus pystyy rahoittamaan itsensä, se pitää todella panna rahoittamaan itsensä, niin että kenellekään, joka ei ole Karjalasta kiinnostunut, ei tule kuluja. Toisin sanoen palautetun Karjalan on tultava toimeen omalla, valtakunnan budjetista erillisellä, budjetillaan.

Itä-Saksan varoittava esimerkki on myös otettava huomioon; ei saa käydä niin, että vähäkin Karjalassa oleva elinkeinoelämä menee nurin, ja tilalle ei investoida tarpeeksi. Siksi Karjalan kustannustasoa ei saa päästää nousemaan liian nopeasti muun Suomen tasolle.

Palautetun Karjalan pitäisi Itä-Saksan sijasta muistuttaa Viroa: infrastruktuuri on huono ja tuottavuus alhainen, mutta niin ovat myös kustannukset. Viroon investoidaan, ja talouskasvu on nopeaa, samoin voisi käydä Karjalassakin. Koska missään tapauksessa ei saisi syntyä vaikutelmaa, että Karjalasta tulisi pysyvä halpatuotantoalue Suomelle, AY-liikkeen kanssa pitäisi avoimesti neuvotella Karjalan palkkatason vähittäisestä nostamisesta muun Suomen tasolle.

Maakysymys eli miksi Koko Suomen Liiton linja on ongelmallinen

KSL vaatii ohjelmassaan Karjalaan jääneen maaomaisuuden palauttamista ehdoitta. Tämä synnyttäisi sekä taloudellis-poliittisen että juridisen ongelman. Palautetun Karjalan julkisen hallinnon käynnistämiseen ei saataisi varoja maaomaisuuden myynnistä ja infrastruktuurin jälleenrakentaminen ei pääsisi alkuun. Lisäksi ratkaisu johtaisi perustuslailliseen ongelmaan: Karjalaan jäänyt omaisuus on korvattu Toisen korvauslain mukaisesti. Ainoa ennakkotapaus Toisen korvauslain mukaan korvatun omaisuuden palautuksesta on Porkkalan palautus.

Tämän ennakkotapauksen ohittaminen ja karjalaisten asettaminen oleellisesti porkkalalaisia parempaan asemaan rikkoisi vakavasti kansalaisten yhdenvertaisuutta vastaan. Pahimpana mahdollisuutena on nyt tilanne, jossa Karjalan palautus tulisi mahdolliseksi, mutta suomalaiset eivät pääsisi keskenään yksimielisyyteen palautuksen ehdoista. Historia ei antaisi sitä anteeksi.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].