15.04.2003
Markus Lehtipuu
Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.
[02] Karjalan palautus
Suurempi vapaus on laajalti Karjalan tasavallan tavoitteena.
Hän on Valamon johtaja, nuorehko leppoisa mies. Sergei Viktorovits Grigorjev istuu isossa tuolissa hallintorakennuksessa Valamon saarella keskellä Laatokkaa. Hänen pöydällään on tietokone, telefax ja laser-printteri. Sihteeri istuu viereisessä huoneessa.
- Me haluaisimme enemmän yhteistyötä suomalaisten kanssa.
Vielä huhtikuun 11. päivänä oli Laatokalla kestävä jääpeite. Valamon saarelle kulkee vielä huoltoautoja, jotka kuljettavat Sortavalan eteläpuolelta jäätä pitkin ruokaa ja rakennustarvikkeita Valamon saaren 500 vakituiselle asukkaalle.
Grigorjev vastaanotti kaksi toimittajaa, ranskalaisen ja suomalaisen, toimistossaan. Pöydälle tuotiin teetä, keksiä ja makeisia. Saaren johtaja harkitsi sanojaan tarkkaan.
- Me haluamme enemmän vapautta. Istun Karjalan tasavallan duumassa Petroskoissa, ja tiedän edustavani edustajien enemmistön mielipidettä.
Valamo on nousemassa vanhaan kukoistukseensa. Alakirkko on jo vuosia ollut kunnossa ja käytössä, mutta nyt on myös yläkirkko saamassa yhä enemmän huikeita seinä- ja kattomaalauksia. Venäläinen uskonnollinen maalaustaide on loistavaa. Valamon päärakennuksen yläkirkosta on tulossa satumaisen loistelias – maalaus maalaukselta.
Grigorjev kertoo, että yhteistyö luostarin johtajan, igumenin, kanssa sujuu hyvin. Rahasta on pulaa, mutta saaren johtajan tehtäviin kuuluu rahan kerääminen Valamon luostarin ja koko saaren jälleenrakentamiseen.
Vuonna 2002 Venäjän Federaatio osoitti Valamolle 32 miljoonaa ruplaa (noin miljoona euroa).
Mutta Grigorjevin kiinnostuksena ei ole pelkästään Moskova ja rahan saaminen Venäjän federaatiolta. Nyt katsotaan herkeämättä länteen – Suomeen. Onko mielessä jopa separatistisia ajatuksia?
Grigorjev miettii pitkään sanojaan.
Petroskoin duumassa on jo tehty päätös vapaustavoitteista. Grigorjev käyttää nimenomaan sanaa ”vapaus”. Sana ”itsenäisyys” ei ole esillä, eikä sanaa voi laittaa johtajan suuhun.
Grigorjev kertoo, että kaksi entistä ”punasuomalaista” – Karjalan tasavaltaan paennutta Suomen kansalaista – palasi Suomeen Neuvostoliiton romahdettua, mutta kukaan ei tunnu nyt palaavan Suomesta Valamoon tai Karjalan tasavaltaan. Se huolestuttaa Grigorjevia.
Toiveita ja odotuksia Suomen suhteen on paljon ilmassa. Grigorjev korostaa edustavansa Petroskoin duuman edustajien enemmistöä.
Valamossa on hieno hotellirakennus. Se tarvitsisi investointirahaa Euroopasta. Vuonna 2003 Karjalan tasavalta on Euroopan Unionin erikoisalue, ja se tekee yhteistyötä Espanjan Baleaarien saariryhmän kanssa.
Espanjalaisten sijasta Grigorjev kuitenkin haluaa suomalaiset mukaan yhteistyöhön. Hänen lauseensa on harkitusti muotoiltu:
- Tarvitsemme yhteistyötä taloudessa, kulttuurissa ja joissakin muissa suhteissa.
Samaan aikaan Suomen uusi hallitus valmistautuu uuteen nelivuotiskauteen. Ulkopolitiikkaan ei ole odotettavissa mitään muutoksia. Edellisen hallituksen aikana Karjala ei ollut ”ajankohtainen”. Siitä ”ei keskusteltu”. Karjala-kysymystä ei tunnustettu. Suomen hallitus ei vaatinut Karjalaa palautettavaksi. Itse asiassa Suomen hallitus ei tuntunut ottavan minkäänlaista kantaa Karjala-kysymykseen.
Sergei Grigorjev ei puhu Karjalan palautuksesta. Hän valitsee sanansa harkiten. Hänen ohjelmansa on edelleen sopusoinnussa Moskovan kanssa: tarvitaan yhteistyötä, rahaa, investointeja.
Mutta rivien välistä paljastuu sanomattomia toiveita ja haaveita.
Suomalaisena toimittajana teen itsenäisiä, oma-aloitteisia johtopäätöksiä. Venäjän Karjalan tasavallassa on voimakkaita toiveita Karjala-kysymyksen ratkaisemiseksi Tarton rauhansopimuksen hengen mukaisesti.
Siihen nähden Suomen hallituksen ulkopoliittinen linja on ristiriidassa Karjalan tasavallan duuman, Karjalan tasavallan asukkaiden ja erittäin monien Suomen kansalaisten toiveiden ja haaveiden kanssa.
- Tervetuloa Valamoon, sanoo Sergei Grigorjev.
Me voimme uskoa olevamme tervetulleita Valamon saaren ohella koko Suomen miehitettyyn Karjalaan. Tie näyttää olevan auki avoimeen dialogiin Karjala-kysymyksen ratkaisemiseksi.
^ Takaisin ylös
 Lisää artikkeleita kirjoittajalta
Artikkeli-arkisto
|
