21.04.2003
Markus Lehtipuu
Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.
[02] Karjalan palautus
ProKarelia isännöi rajakiistoja tutkivaa journalistia.
Thomas Calinon, 25, kirjoittaa ja valokuvaa Euroopan rajakiistaa nimeltä Karjala-kysymys. Hän käy Säkkijärven sikalassa, Koiviston satamassa, kiitää Valamoon Laatokan järven jäällä sata kilometriä tunnissa inkeriläismiehen Passatilla.
Hän käy Suistamon kirkonkylän viimeisessä kaupassa ostamassa mahorkkaa ja jää kiinni hylätyllä neuvostoaikaisella tehtaalla tutustuessaan romahtaneeseen järjestelmään – koska yhtäkkiä hylättyä aluetta on jostakin syystä ruvettu valvomaan.
Thomas Calinon tekee perusteellista työtä.
Pohjois-Ranskan Lillessä toimiva école supérieure de journalisme de Lille tuottaa Ranskaan korkealuokkaisia journalisteja. Heidän kädenjälkensä tulee näkymään ranskankielisessä journalismissa pian opintojen päättymisen jälkeen.
Koulun kaksivuotisen intensiivikurssin päätteeksi opiskelijat valmistavat näyttävän aikakauslehden, jolla he markkinoivat omaa ammattitaitoaan. Lehteä painetaan yli 10.000 kpl ja se levitetään Ranskan koko medialle näytekappaleena.
Tämän vuoden vuosikurssi valitsi teemakseen Euroopan rajakysymykset ja vähemmistöt. Niinpä 20 toimittajaa matkusti eri puolille Eurooppaa tutkimaan Kyproksen jakoa, Skotlantia, Baskimaata, Korsikaa, Transsylvaniaa ja Viron venäläisiä. Tällaisten kiistakysymysten tutkiminen ei ole hömppäjournalismia. Siksi myös Karjala-kysymys on selvitettävä rankimman kaavan mukaan.
Suomeen matkusti kaksi toimittajaa: Nuori naistoimittaja lähti Lappiin tutustumaan saamelaisiin, ja Thomas Calinon selvitti Karjala-kysymystä.
Vierailua isännöi ProKarelia. Helsingissä haastattelun antoivat erikoistutkija Ilmari Susiluoto, professori Heikki A. Reenpää, professori Maire Honkanen ja tohtori Jukka Seppinen. Aluepalautus ry:n puheenjohtaja Jussi Liikonen esitteli kotonaan vanhaa maaomaisuuttaan Karjalan kannaksella valokuvin ja virallisin maakirjoin. Lappeenrannassa tutustuttiin Karjala-lehteen, Karjala-myymälään ja Etelä-Karjalan maakuntamuseon Viipurin pienoismalliin.
Mielenkiintoinen kolmen päivän tutustumismatka Karjalaan avasi kuitenkin eniten silmiä.
Kuvia [klikkaa kuvaotsikosta suurempi kuva]:
1) Säkkijärven sikala
Esimerkkinä maatalouden romahtamisesta tyhjäksi oletettu Säkkijärven kollektiivitila. Useiden tyhjien navettarakennusten joukosta yhdessä oli kuitenkin erikokoisia sikoja. Rakennuksen ulkopuolelta löytyi kuolleen sian raato. Paikalla ei ollut ihmisiä.
2) Suur-Merijoen hylätty sotilaskasarmi
Entisen lentokentän alueelle rakennettu puna-armeijan laaja kasarmialue on kokonaisuudessaan rikottu raunioiksi. Eräästä rakennuksesta löytyi tämä seinämaalaus.
3) Viipurin kierros
Viipurissa käytiin Druzhba-hotellissa, tervehdittiin Leniniä, käytiin kaupassa ja ruokailemassa ja kierreltiin kaupunkia autolla. Linnaa vastapäätä sijaitsevassa Weckrothin talon raunioissa käytiin katsomassa miljoonan ruplan maisemaa. Oheinen valokuva esittää Lallukan talon takapihan rakennuksen purkamista.
4) Uuraan sataman projekti
Metsän kautta ajettiin Uuraan satamaprojektin pistoradan lähelle, ja käveltiin radan päähän. Avautuvaan maisemaan kuviteltiin joskus syntyvää laiturialuetta. Rantaviivaan ei vieläkään näyttänyt valmistuneen mitään. Valokuva on otettu 9. huhtikuuta 2003.
5) Koiviston satama
Kontrastina toivottomalle Uuraan satamaprojektille tutustuttiin huippumoderniin Primorskin satamaan Koivistolla. Koiviston sataman strateginen merkitys on mahdollisuus päästä EU:n sisämarkkinoille osana Karjala-kysymyksen ratkaisua.
6) Unohtumaton kokemus
Koivistolla Humaljoen aseman lähellä on kesken jäänyt kerrostalo, jonka päädyssä on vuosiluku 1991. Karjalan tragedian konkretisoituminen on tallentumassa filmille.
___
Karjalan tragediasta tuli konkreettinen ja itse koettu asia nuorelle journalistille.
Vajaan viikon aikana kunnianhimoinen, tuleva ammattitoimittaja hankki yli 400 valokuvan Karjala-arkiston, haastatteli noin kymmentä eri näkökulmaa edustavaa ihmistä niin Karjalassa kuin läntisessä Suomessa ja hankki omakohtaisen, usein hyvin läheisenkin empiirisen suhteen kymmeniin kohteisiin, kyliin, kaupunkeihin, satamiin, hylättyihin sotilaskohteisiin, raunioihin ja ihmiskohtaloihin.
Eteläisin kohde oli Kuolemajärven seutu, pohjoisin Suistamon kirkonkylä. Matkan aikana käytiin Valamon saarella jäätä pitkin, tutustuttiin Sortavalan yöelämään, yövyttiin lähes autiossa neuvostoaikaisessa hotellissa ja toinen yö aidossa neuvostoaikaisessa kerrostalossa yksityiskodissa.
Suuren vaikutuksen nuoreen journalistiin teki 73-vuotias inkeriläinen, joka palautettiin pakolla ja valheellisilla lupauksilla Stalinin Neuvostoliittoon sotien jälkeen, joutui Siperiaan vankileirille mutta päätyi lopulta Sortavalaan. Tämän miehen mukaan jokainen Sortavalan nuorista venäläisistä toivoo Karjalan palautuvan Suomelle. Tämäkin lause tuli mukaan muistiinpanoihin.
Uutispalvelumme pyrkii julkaisemaan valmiin artikkelikokonaisuuden suomeksi käännettynä kesän alussa.
Kuvien copyright: Markus Lehtipuu
^ Takaisin ylös
 Lisää artikkeleita kirjoittajalta
Artikkeli-arkisto
|
