Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

21.04.2003
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

ProKarelia isännöi rajakiistoja tutkivaa journalistia.

Thomas Calinon, 25, kirjoittaa ja valokuvaa Euroopan rajakiistaa nimeltä Karjala-kysymys. Hän käy Säkkijärven sikalassa, Koiviston satamassa, kiitää Valamoon Laatokan järven jäällä sata kilometriä tunnissa inkeriläismiehen Passatilla.

Hän käy Suistamon kirkonkylän viimeisessä kaupassa ostamassa mahorkkaa ja jää kiinni hylätyllä neuvostoaikaisella tehtaalla tutustuessaan romahtaneeseen järjestelmään – koska yhtäkkiä hylättyä aluetta on jostakin syystä ruvettu valvomaan.

Thomas Calinon tekee perusteellista työtä.

Pohjois-Ranskan Lillessä toimiva école supérieure de journalisme de Lille tuottaa Ranskaan korkealuokkaisia journalisteja. Heidän kädenjälkensä tulee näkymään ranskankielisessä journalismissa pian opintojen päättymisen jälkeen.

Koulun kaksivuotisen intensiivikurssin päätteeksi opiskelijat valmistavat näyttävän aikakauslehden, jolla he markkinoivat omaa ammattitaitoaan. Lehteä painetaan yli 10.000 kpl ja se levitetään Ranskan koko medialle näytekappaleena.

Tämän vuoden vuosikurssi valitsi teemakseen Euroopan rajakysymykset ja vähemmistöt. Niinpä 20 toimittajaa matkusti eri puolille Eurooppaa tutkimaan Kyproksen jakoa, Skotlantia, Baskimaata, Korsikaa, Transsylvaniaa ja Viron venäläisiä. Tällaisten kiistakysymysten tutkiminen ei ole hömppäjournalismia. Siksi myös Karjala-kysymys on selvitettävä rankimman kaavan mukaan.

Suomeen matkusti kaksi toimittajaa: Nuori naistoimittaja lähti Lappiin tutustumaan saamelaisiin, ja Thomas Calinon selvitti Karjala-kysymystä.

Vierailua isännöi ProKarelia. Helsingissä haastattelun antoivat erikoistutkija Ilmari Susiluoto, professori Heikki A. Reenpää, professori Maire Honkanen ja tohtori Jukka Seppinen. Aluepalautus ry:n puheenjohtaja Jussi Liikonen esitteli kotonaan vanhaa maaomaisuuttaan Karjalan kannaksella valokuvin ja virallisin maakirjoin. Lappeenrannassa tutustuttiin Karjala-lehteen, Karjala-myymälään ja Etelä-Karjalan maakuntamuseon Viipurin pienoismalliin.

Mielenkiintoinen kolmen päivän tutustumismatka Karjalaan avasi kuitenkin eniten silmiä.

Kuvia [klikkaa kuvaotsikosta suurempi kuva]:

1) Säkkijärven sikala

Esimerkkinä maatalouden romahtamisesta tyhjäksi oletettu Säkkijärven kollektiivitila. Useiden tyhjien navettarakennusten joukosta yhdessä oli kuitenkin erikokoisia sikoja. Rakennuksen ulkopuolelta löytyi kuolleen sian raato. Paikalla ei ollut ihmisiä.



2) Suur-Merijoen hylätty sotilaskasarmi

Entisen lentokentän alueelle rakennettu puna-armeijan laaja kasarmialue on kokonaisuudessaan rikottu raunioiksi. Eräästä rakennuksesta löytyi tämä seinämaalaus.



3) Viipurin kierros

Viipurissa käytiin Druzhba-hotellissa, tervehdittiin Leniniä, käytiin kaupassa ja ruokailemassa ja kierreltiin kaupunkia autolla. Linnaa vastapäätä sijaitsevassa Weckrothin talon raunioissa käytiin katsomassa miljoonan ruplan maisemaa. Oheinen valokuva esittää Lallukan talon takapihan rakennuksen purkamista.



4) Uuraan sataman projekti

Metsän kautta ajettiin Uuraan satamaprojektin pistoradan lähelle, ja käveltiin radan päähän. Avautuvaan maisemaan kuviteltiin joskus syntyvää laiturialuetta. Rantaviivaan ei vieläkään näyttänyt valmistuneen mitään. Valokuva on otettu 9. huhtikuuta 2003.



5) Koiviston satama

Kontrastina toivottomalle Uuraan satamaprojektille tutustuttiin huippumoderniin Primorskin satamaan Koivistolla. Koiviston sataman strateginen merkitys on mahdollisuus päästä EU:n sisämarkkinoille osana Karjala-kysymyksen ratkaisua.



6) Unohtumaton kokemus

Koivistolla Humaljoen aseman lähellä on kesken jäänyt kerrostalo, jonka päädyssä on vuosiluku 1991. Karjalan tragedian konkretisoituminen on tallentumassa filmille.


___

Karjalan tragediasta tuli konkreettinen ja itse koettu asia nuorelle journalistille.

Vajaan viikon aikana kunnianhimoinen, tuleva ammattitoimittaja hankki yli 400 valokuvan Karjala-arkiston, haastatteli noin kymmentä eri näkökulmaa edustavaa ihmistä niin Karjalassa kuin läntisessä Suomessa ja hankki omakohtaisen, usein hyvin läheisenkin empiirisen suhteen kymmeniin kohteisiin, kyliin, kaupunkeihin, satamiin, hylättyihin sotilaskohteisiin, raunioihin ja ihmiskohtaloihin.

Eteläisin kohde oli Kuolemajärven seutu, pohjoisin Suistamon kirkonkylä. Matkan aikana käytiin Valamon saarella jäätä pitkin, tutustuttiin Sortavalan yöelämään, yövyttiin lähes autiossa neuvostoaikaisessa hotellissa ja toinen yö aidossa neuvostoaikaisessa kerrostalossa yksityiskodissa.

Suuren vaikutuksen nuoreen journalistiin teki 73-vuotias inkeriläinen, joka palautettiin pakolla ja valheellisilla lupauksilla Stalinin Neuvostoliittoon sotien jälkeen, joutui Siperiaan vankileirille mutta päätyi lopulta Sortavalaan. Tämän miehen mukaan jokainen Sortavalan nuorista venäläisistä toivoo Karjalan palautuvan Suomelle. Tämäkin lause tuli mukaan muistiinpanoihin.

Uutispalvelumme pyrkii julkaisemaan valmiin artikkelikokonaisuuden suomeksi käännettynä kesän alussa.

Kuvien copyright: Markus Lehtipuu

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].