Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

13.07.2003
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

Tyypillinen neuvostoajan sotamuistomerkki – ehkäpä hieman keskimääräistä kookkaampi ja aggressiivisempi – hallitsee maisemaa siinä risteyksessä, jossa voi valita kohteeksi Kirkkoniemen, Murmanskin tai Liinahamarin.



Petsamo, Ryssänjoki. Petsamossa käytetään vanhoja suomalaisia maantieteellisiä nimiä.

Petsamo, Nikel

Petsamo, Zapoljarnyi

Petsamon kylä tuntuu tyypilliseltä neuvostopaikkakunnalta. Ja kunnon turisti kunnioittaa alueen historiaa ja ottaa muutaman valokuvan tästä rumiluksesta.

Mutta ei Petsamon kylässä. Ei missään nimessä!

Kun varomaton liikkuja on vielä kuvannut yhden todennäköisesti 1930-luvun hirsirakennuksen ja kirkoksi muutetun puutalon, päättyy matka siihen.

Virkaintoinen ”komendant” kaartaa kirkon pihaan alaistensa kanssa Venäjän armeijan UAZ-maasturilla ja vaatii nähdä suomalaisauton matkustajien passeja. Tulkki vierellä kääntää.

Passit päätyvät komendantille, ja suomalaisauto seuraa perässä. Mennään kasarmirakennukseen ja aletaan kirjoittaa raporttia ”FSB:n johtajalle”.

Petsamo ei ole turismia edistävä matkakohde. Älkää menkö Petsamoon turistimatkalle!

Ikivanha kolttasaamelaisten nautinta-alue luvattiin Suomelle jo 1860-luvulla aluevaihdon yhteydessä, mutta lupaus toteutettiin vasta 1920, kun Venäjä luovutti Petsamon Suomelle ”ikuisiksi ajoiksi”. Suomi sai nopeasti kehittää Jäämeren satamaa Liinahamarissa, ja legendaarinen Jäämeren tie tuli 1930-luvun autoturisteille tutuksi.

Nyt ”Jäämeren tie” on kauhujen tie. Tie Petsamosta Liinahamariin päättyy kuuden kilometrin päässä puomille. Kuka tietää onko Liinahamarissa ydinsukellusveneitä? Vuotaako niistä yksikään? Sinne ei ole menemistä.

Murmanskin suuntaan on piikkilangoin eristetty sotilaskasarmi ”Sputnik” ja sen jälkeen hylätty ja rikottu harjoitusampumaleiri. Sen jälkeen ajetaan ankean tundran läpi vanhalle rajalle, jossa on nytkin piikkilanka, puomi ja passintarkastus.

Kirkkoniemen suuntaan, neljä kilometriä Petsamosta, on ensin panssarivaunuja täynnä oleva piikkilangoin suljettu armeijan tukikohta ”Km 19” ja runsaan 10 kilometrin päässä kyltti, jossa lukee ”Luostari” ja ”Korzunovo”. Molemmat ovat aitojen suojissa olevia kasarmeja korkeine kerrostaloineen. Vielä kolme kilometriä etelään on suojaisa sotilastukikohta.

Näin on matkailija ehtinyt Murmanskista tultuaan katsella seitsemää enemmän tai vähemmän piikkilangoin eristettyä sotilaskohdetta, joutunut kerran pidätetyksi ja etsinyt turhaan polttoainetta, syötävää, juotavaa ja ylipäätään mitään palveluja missään.

Mutta matka jatkuu kohti Kirkkoniemeä. Ensimmäinen kaupunki tarjoaa sentään useita kauppoja, ankean elokuvateatterin ”Nuoruus” ja vielä ankeamman kulttuuripalatsin ”Lokakuu”. Mutta kuka haluaa jäädä? Isot tehtaanpiiput tupruttavat sankkaa savua ilmoille, ja koko Zapoljarnyin ympäristö on kuollutta maata – mustaa maaperää.

Mutta onneksi löytyy vielä yksi kaupunki, jossa on oikea hotelli. Ainakin niin väitetään. Tämä kaupunki on juuri se pahamaineinen Nikel, jossa miesten keski-iän kerrotaan laskeneen alle 40 vuoden ja jonka ympäristö on mahdollisesti jopa vielä mustempi ja kuolleempi kuin edellisessä kaupungissa.

Nikel tupruttaa ympäristölleen hengenvaarallista myrkkyä savupiipuistaan 24 tuntia vuorokaudessa. Kaupunki on saanut äskettäin pastellinväriset maalit pääkadun stalinistisiin rakennuksiin, mutta perspektiiviin rakennetut viivasuorat kerrostalorivit ovat Stalker-elokuvan maiseman keskellä jopa vielä ankeampia kuin pahimmissa Tallinnan lähiöissä tai ylipäätään missään venäläiskommunistien 1940-luvulla miehittämän maailman kaupungissa.

Kun vihdoin koittaa aika poistua Petsamosta, saavutaan sille puomille, jonka takaa pääsee Kirkkoniemen suuntaan. Puomi on illalla suljettu, joten on keksittävä telttapaikka lähiseuduilta. Se löytyy sivutieltä pienen lammen rannalta. Puut kasvavat, mutta Nikelin tehtaan humina kuuluu koko yön etäältä.

Aamulla puomi avautuu, kun vartija on antanut ”pikkulapun”, johon on merkitty tarkka kellonaika. Yli 20 kilometrin matkalla on useita vartiotorneja, joissa vielä viime vuonna valvottiin jokaisen auton kulkua minuuttipelillä. Tämä 21 km matka piti ajaa tiettyä nopeutta, pysähtymättä, sopivalla nopeudella.

Kun vihdoin saavutaan Norjan rajalle, tarkistetaan jälleen kellonaika minuutin tarkkuudella, ja sitten pääsevät tullitarkastajat nuuskimaan auton ja matkatavarat!



Samaan aikaan Petsamossa valmistellaan kirjelähetystä FSB:n johtajalle. Siinä kerrotaan, että suomalainen henkilö tutkii matkailumahdollisuuksia Petsamossa ryhmää varten. Tutkii tutkii, mutta ei enää suunnittele.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].