Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

22.10.2003
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

MISSÄ MENNÄÄN KARJALAN PALAUTUKSESSA?

NL romahti, ns. Naapuruussopimus tuli

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautusvaateiden voimakkuus on sotien jälkeen vaihdellut merkittävästi. Neuvostoliiton romahtaessa monet odottivat Suomen valtiojohdon esittävän palautusta uudelle Venäjälle.

Myös Venäjän duumassa odoteltiin palautuskysymyksen esille ottamista. Palautusvaatimuksen sijasta presidentti Koivisto esittikin ns. Naapuruussopimusta korvaamaan YYA:n jättämän aukon. Joten elämme nyt Naapuruussopimuksen mukaista aikaa – mitä se sitten tarkoittaakin.

Palautus askarruttanut yli 50 vuotta ihmisten mieliä

Yli viidenkymmenen vuoden ajan palautuskysymys on askarruttanut ihmisten mieliä. Monet ovat uskoneet sen häviävän historiaan, kun vanha evakkosukupolvi siirtyy Tuonen majoille. Niin ei ole käynyt, niin ei käy.

Viimeaikaiset merkit osoittavat, että palautusvaatimukset ovat voimakkaasti lisääntymässä. Kyse ei siten ole yksittäisten ihmisten kaipuusta tai unelmasta, vaan koko kansakunnalle jostain paljon tärkeämmästä asiasta, jolla on suuri positiivinen vaikutus suomalaiseen itsetuntoon, talouteen ja politiikkaan.

Seuraavassa tämän päivän palautusnäkymiä pyritään valottamaan eri intressipiirien toiminnan pohjalta. Tämä näkökulma saattaa antaa viitettä myös siitä, minkälaisessa kehitysvaiheessa eri tahot ovat suhteessa Neuvostoliittoon ja sen seuraajaan Venäjään.

Kotimainen media

Medialla on keskeinen osa palautussanoman perille viemisessä. Median osalta on ollut aistittavissa selvää avautumista. Enää ei ole harvinaista, että palautusasiaa käsitellään kuten mitä muuta merkittävää asiaa tahansa. Yksi tällainen esimerkki oli mm. Kouvolan Sanomien artikkeli ja kolumni vuoden alkupuolella, eikä Helsingin Sanomienkaan suhtautuminen näytä enää olevan entinen.

Perustavaa laatua oleva syy median hitaaseen aukeamiseen löytynee toimittaja Martti Valkosen julkaisemasta [netti]kirjasta www.journalismi.info. Kirjassa on luettelo 500 henkilöstä, jotka „olivat itse halukkaita ilmoittautumaan stalinistiseen ja taistolaiseen ryhmään seitsemän vuoden kautena 1978-85“. Listalla on huomattava määrä yhä merkittävässä asemassa olevia toimittajia. Tältä pohjalta ei ole ihme, että palautusasia on vasta asteittain saamassa sille kuuluvaa näkyvyyttä.

Mediassa ei enää näytä esiintyvän voimakasta palautusvastustusta. Aikaisemmin esiintyneet perustelemattomat väitteet veronmaksajien mustasta aukosta, miljoonasta venäläisestä ja eihän sinne kukaan muuta –asenteista, ovat merkittävästi vähentyneet. Todellista tietoa on tullut tilalle, monikaan laatulehti ei halunne enää nolata itseään epämääräisillä hokemilla.

Palautuspuheet ovat saaneet televisiossa näkyvyyttä. Esim. 06.09.03 „nuorten miesten” järjestämä mielenosoitus eduskuntatalon portailla toi paikalle kolme tv-asemaa.

Ulkomaiset mediat

Ulkomaiset mediat ovat lisänneet kiinnostusta Karjala-kysymykseen. Siinä tuntuu olevan jotain nostalgiaa ja eksotiikkaa. Jotkut toimittajat kokevat sen vahvana ihmisoikeuskysymyksenä. Eri puolilla maailmaa on alkanut ilmestyä artikkeleita asiasta. Yksi syy tähän lienee ProKarelian toteuttama laaja kansainvälinen tiedottaminen.

Suomen median suhtautumisen muutos alkoi näkyä selvimmin viime vuoden lopulla, jolloin venäläinen suuri NTV-tv-asema esitti Karjalan palautukseen liittyvän dokumentin Namedni-ohjelmassaan. Ohjelma uusittiin heinäkuussa. Namedni esitetään sunnuntaisin klo 21 ja sillä on miljoonia katsojia. Tarvittiin siten venäläinen tv antamaan suomalaisille uskallusta käsitellä Karjala-asiaa.

Myös ranskalainen tv-asema teki suositussa Thalassa-ohjelmassaan koosteen Karjalasta. Tällä hetkellä mm. yhdysvaltalainen tv-yhtiö tutkii Karjala-kysymystä. Onkin odotettavissa, että ulkomainen media tulee lisääntyvässä määrin käsittelemään Karjala-kysymystä, onhan se poliittisesti, ihmisoikeudellisesti ja taloudellisesti erittäin mielenkiintoinen. Vielä mielenkiintoisempana monet toimittajat kokevat Suomen valtiovallan asenteen asiaan.

Poliitikot vaikenevat

Suomalainen virkamieskunta pääsääntöisesti vaikenee visusti palautuskysymyksestä. Siihen liittyvän viisauden on lähihistoriakin vahvistanut.

Poliittisella sektorilla vaikenemista yritetään eri keinoin jatkaa. Erityisesti poliittinen eliitti keskittyy asian hautaamisyrityksiin. Poliittisen huipun alapuolella on tapahtunut murenemista ja moni poliitikko pienessä piirissä tunnustautuu palautuksen kannattajaksi.

Erityisen mielenkiintoinen vaihe oli maaliskuussa eduskuntavaalien aikana. ProKarelia lähetti emaililla kutsun 1.500 ehdokkaalle tulla vastaamaan viiteen palautukseen liittyvään kysymykseen. Suuri yllätys oli se, että noin 500 ehdokasta vastasi. Vielä suurempi yllätys oli se, että 3/4 omalla nimellään kannatti poliittisen keskustelun aloittamista Karjala-kysymyksestä. Poliittisessa oikeistossa kannatus oli noin 90-prosenttista. Tulos ennakoinee sitä, että politiikan kentällä on kasvamassa sukupolvi, joka ei enää kumarra kuollutta Neuvostoliittoa.

Noin miljoonalla karjalaiset juuret

Kansalaisten keskuudessa ei ole tehty selkeää gallupia palautuskysymyksestä. Suomen Kuvalehti teetti muutama vuosi sitten kyselyn palautettuun Karjalaan muuttamisesta. Sen mukaan muuttajia olisi noin 10 prosenttia. Muuttaminen ei kuitenkaan ole sama kuin asian kannattaminen.

Asiallisen tiedon lisääntyessä näyttää siltä, että yhä useampi kansalainen on valmis kannattamaan laajan keskustelun aloittamista palautuskysymyksestä. On suuri joukko nuoria, jotka eivät tiedä asiasta käytännössä mitään. Mutta on myös kasvava joukko nuoria, jotka suhtautuvat asiaan positiivisesti ja kokevat sen oikeudenmukaisuuskysymyksenä.

Karjalaiset yhteisöt

Karjalaisten yhteisöjen suhtautuminen palautuskysymykseen on vähintään kaksitahoinen. ProKarelia on selvittänyt lähes 500 organisaation suhtautumista asiaan. Tulokset osoittavat, että osa näistä organisaatioista ei halua lainkaan edes käsitellä asiaa. Moni näistä organisaatioista muodostuu vanhenevista sukupolvista, jotka ovat jo menettäneet poliitikkojen kanssa toivonsa asian esille tulemisesta. Yksityisissä keskusteluissa useimmat karjalaiset kannattavat palauttamista.

Karjalan Liiton suhtautuminen asiaan näyttää kaksijakoiselta. Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen vakuuttaa, että palautus kuuluu liiton ohjelmaan ja että hän itse ajaa sitä aktiivisesti. Toisaalta liitto ei näytä millään lailla kannustavan karjalaista kenttää aktivoitumaan palautusasiassa, pikemminkin ulkoapäin tilanne näyttää päinvastaiselta.

Tämän dilemman ymmärtää paremmin, kun katsoo liiton johdon poliittista koostumusta. Ulkopuolisesta näyttää siltä, että liiton vahvistama palautuksen ajaminen ilmeisesti tapahtuu kulissien takana ja se on liitetty yhteen suurten linjojen, kun lähialueyhteistyön, Baltia-yhteistyön, Itämeri-yhteistyön, Pohjoisen ulottuvuuden ym. poliittisten hankkeiden kanssa.

Suomessa palautusta ajaa yksiselitteisesti neljä organisaatiota: Tarton rauha ry, Aluepalautus ry, Koko Suomen Liitto ry ja ProKarelia.

Uusina, vielä organisoitumattomina tulokkaina näyttävät olevan www.karjalatakaisin.fi, www.karjalatakaisin.tk ja www.karjalatakaisin.com.

Tarton rauha on perinteisesti järjestänyt asiaan liittyviä yleisötilaisuuksia. Aluepalautus on fokusoitunut Karjalassa olevien yksityisten maiden takaisinhakemiseen. Koko Suomen Liitto pyrkii poliittiseksi tekijäksi. ProKarelialla on laajin koti- ja ulkomainen tiedotustoiminta, mm. 7-kieliset internet-sivut ja www.kareliaport.net –portaali, portti Karjalaan, jossa on jo noin 80 karjalaista organisaatiota mukana.

Karjalaista tietoa jakavat muutkin sivut, kuten Mauri Rastas ja www.luovutettukarjala.org. Mielenkiintoinen on myös www.kareliaani.net, joka olemattomaan hintaan tekee laadukkaita sivuja karjalaisille organisaatioille. Näillä sekä kymmenillä yhdistys- ja sukuseurasivuilla on merkittävä vaikutus Karjalan näkyvyyden lisäämisessä. Ne siten antavat painoarvoa myös palautuskysymyksen esille ottamiselle.

Palautuksen vastustajat

Karjalan palautuksen vastustukselle ei Suomessa ole profiloitunut mitään yksiselitteistä aktiivista tahoa. Vastustus näyttä paremminkin liittyvän opittuun käyttäytymiseen, oman reviirin suojelemiseen, vanhaan neuvostopelkoon ja kymmenien vuosien aikana harjoitetun henkisen disinformaation vaikutuksiin.

Virallinen Venäjä, samoin kuin virallinen Suomi, ei käsittele palautuskysymystä. Presidentti Putin on toistuvasti kieltänyt aiheen esille ottamisen. Lienee tarpeen havaita ne asiayhteydet, joissa tämä kieltäminen on tapahtunut. Ko. aikaan ovat mm. Kuriileihin liittyvät neuvottelut Japanin kanssa ja Kaliningradiin liittyvät neuvottelut Saksan kanssa olleet avoinna. Putin on epävirallisesti osoittanut asialle myös positiivisempaa suhtautumista.

Venäjän puolelta on tullut palautuskysymykselle selvää tukea, mutta myös voimakkaasti vastustavia puheenvuoroja – aivan kuten Suomessakin. Sieltä on kohdistettu selviä aggressioita esim. Internet-toimintaa kohtaan. Kuka tai mikä näiden hyökkäysten takana on, on toistaiseksi todistamaton asia.

Sen paremmin Suomessa kuin Venäjälläkään ei ole esitetty mitään uusia argumentteja palautusta vastaan. Argumentit ovat lähinnä yleistä vastustamista, isovenäläistä geopoliittista uhoa tai poliittisväritteistä asiasta puhumisenkin kieltämistä. Tiedossa ei ole ainoatakaan laajempaa selvitystä, miksi palautus olisi poliittisesti, ihmisoikeudellisesti tai taloudellisesti Suomelle tai Venäjälle vahingollinen hanke.

Miksi palautus?

On perusteltua kysyä, millä perusteilla palautus sitten olisi Suomelle ja Venäjälle kannatettava hanke. Mitä siitä hyödyttäisiin ja miksi sen eteen kannattaisi tehdä työtä? Edelleen on hyvä kysyä, keille siitä olisi hyötyä ja keiden asiaa tulisi ajaa.

Palautuksella on useita positiivisia dimensioita: ihmisoikeudellinen, taloudellinen, poliittinen, naapurisopuun liittyvä, psykologinen, juridinen ja kansainvälinen. Inhimillisestä näkökulmasta olisi jo aika korjata Stalinin aggressiot, lopettaa Venäjän toteuttama Suomen alueen miehitys, palauttaa ihmisille heidän omaisuutensa ja palauttaa 420.000 evakon eli Karjalan pakolaisen oikeudet. Siinä samalla tulee antaa oikeutta myös evakoille maitaan luovuttaneille ihmisille.

Taloudellisesta näkökulmasta palautus on Suomen kansantaloudelle valtava piristysruiske, joka lopettaa työttömyyden, nostaa kansantalouden kasvuun ja aktivoi itäisen Suomen vahvaan nousuun. Alueen arvioidut yksityiset ja julkiset investoinnit ovat noin 30 mrd. euroa, minkä kerrannaisvaikutukset kansantaloudessa ovat mittavat.

Karjalan palautus ei kuitenkaan ole yksin menoja, vaan noin 10 mrd. euron tulovirtaa merkitsevät esim. metsän tuotto sekä metsä- ja tonttimaan arvo. Yritykset ja yksityiset henkilöt hoitavat itse noin 20 mrd. euron yksityiset investoinnit. Karjalan erillinen vuosibudjetti muodostuu pian positiiviseksi alueelle tulevan aktiiviväestön ja yritysten vuoksi.

Palautuksen positiiviset poliittiset vaikutukset Venäjälle ovat todennäköisesti mittaamattoman arvokkaita. Venäjä pääsee taloudellisesti rasittavasta taakasta. Alueella oleville ihmisille se merkitsee valtavaa sosiaalisen turvallisuuden paranemista. Alueen yrityksille se merkitsee kokonaan uusia markkinoita, koska yhtiöt ovatkin EU:n sisämarkkinoilla (esim. satamat).

Yhä useammat ihmiset näkevät pakkoluovutettujen alueitten palautuksen positiiviset vaikutukset. Miksi palautusta ei sitten ole tapahtunut? Vastaus löytynee siitä syvästä suomettumisen tilasta, jossa poliittinen Suomi ja media ovat olleet, ja osittain edelleen ovat.

Kun tämä ote kirpoaa, alkaa mittava keskustelu Karjalan palautuksesta. Se keskustelu avaa suomalaiset silmät tarkastelemaan tätä kysymystä avoimin silmin ja nykyistä ennakkoluulottomammin. Se avautuminen voi herättää aggressioita nuorissa ihmisissä. Heidän kysymyksensä silloin on: miksi meille ei ole näistä menetyksistä kerrottu mitään?

Palautus etenee asteittain rauhanomaisesti

Asian etenemiselle on olennaista se, että tajutaan palautuksen olevan asteittain etenevä rauhanomainen prosessi. Nyt on täysin turha syyttää esim. venäläisiä siitä, etteivät he ole palauttaneet Karjalaa. Eihän Suomi ole sitä edes esittänyt. On tarpeetonta myöskään vaatia kotimaassa päätöstä palautuksesta, koska asiaa ei ole perusteellisesti tutkittu, eikä siitä ole perinpohjin keskusteltu.

Joten ensimmäisenä askeleena on laajamittainen, asiallisen ja faktoihin perustuvan tiedon levittäminen palautuksen vaikutuksista ja sen jälkeen mittava poliittinen ja kansalaiskeskustelu. Vasta sen jälkeen Suomen valtiovalta voi tehdä perustellusti päätöksen siitä, halutaanko pakkoluovutetut alueet takaisin vai ei, ja esittää Venäjälle neuvotteluja asiasta.

Palautusta nyt edistävät organisaatiot ovat tehostamassa toimintaansa kotimaassa ja ulkomailla. Aluepalautus on lähettänyt kymmeniä maanpalautushakemuksia Venäjälle. ProKarelia on aktivoimassa toimintaansa mm. USA:ssa ja Ranskassa. Kotimaassa arvovaltainen akateeminen ryhmä ja joukko nuoria on selvittämässä asiaa. Noin miljoonalla suomalaisella on karjalaiset juuret.

Nyt tarvitaan yhteistyötä. Palautusta ajavat aktiiviset tahot ovat sen jo aloittaneet. Olisi sangen toivottavaa, että Karjalan Liitto ryhtyisi avoimesti liputtamaan palautuksen puolesta ja aktivoimaan joukkojaan ajamaan tätä asiaa. Mitä karjalaista kulttuuria meillä on enää kohta vaalittavana, jos Karjala, Viipurin keskiaikainen kivilinna ja hansakaupunki rappeutuvat, eikä laulumailla asu yhtään ihmistä – ei suomalaista, ei venäläistä? Vaalimmeko vain historiaa?

Karjala uuteen kukoistukseen

Jäljelle jäävät vain haudat, jotka muistuttavat niistä sukupolvista, jotka kokivat Karjalan ja sen pysymisen ikuisena osana muuta Suomea tärkeäksi. Siitä samasta asiasta muistuttavat noin 80.000 sankarivainajan haudat ja 250.000 haavoittuneen valvomat yöt, ja heidän omaistensa suru ja ahdistus.

Karjala ja muut pakkoluovutetut alueet on palautettavissa ja laitettavissa kuntoon. Nämä alueet voivat uudelleen nousta siihen kukoistukseen, mitä ne ennen talvisotaa olivat. Tämä vaatii meiltä yhteistyötä koko Suomea hyödyttävän asian eteenpäin viemiseksi.

Meidän tulee ulottaa yhteistyö koko Suomeen ja osaksi Euroopan Unionin tulevaisuutta. Oletko osaltasi valmis tähän yhteistyöhön?

ProKarelia

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].