Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

15.03.2016 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS JATKUU

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2016 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

25.10.2003
Professorit/kenraalit

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALAN PALAUTUKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Rajaus

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamisella on erittäin merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Suomelle, Venäjälle ja EU:lle. Liitteenä olevat suuntaa antavat luvut käsittelevät vaikutuksia vain Suomen Karjalan osalta. Esimerkiksi Petsamon palautuksella on huomattavia taloudellisia vaikutuksia.

Sotien tuhoisat vaikutukset - tausta

Sotien menetykset olivat mittaamattomat: noin 84.000 kuollutta, 200.000 haavoittunutta, 420.000 pakolaista eli evakkoa, ns. sotasyyllisten tuomitsemisen häpeä, lähes näännyttävät sotakorvaukset, henkisesti tuhoisa suomettumisvaihe.

Sodan jälkeen alkoi henkisen väkivallan kausi, itsensä syyllistäminen ja itseään ruokkiva suomettuminen. Tuli kilpailu sortajan kanssa ystävyyden vakuuttelusta.

Tiedotusvälineet ovat pääsemässä suomettumisesta. Suomen on helpompi löytää terve identiteettinsä, kun pakkoluovutettujen alueitten kysymys on perinpohjin käsitelty.

Aluepalautus pähkinänkuoressa

Palautus tulee toteuttaa rauhanomaisesti, Venäjän kanssa neuvotellen ja molempien osapuolten edut huomioon ottaen. EU:n ja YK:n tulee olla prosessissa edustettuina ja sen tulee tapahtua ETYJ:n hengessä.

Palautuksen tavoitteena on molempien osapuolten voimakkaat taloudelliset, henkiset ja poliittiset edut.

Varsinainen palautus tapahtuu kertatapahtumana, jota edeltää 2 vuoden suunnitteluaika. Pääosa palautukseen liittyvistä taloudellisista ja henkisistä panoksista sijoitetaan 10 vuoden aikana. Palautukseen liittyy nykyväestön osalta 5 – 7 vuoden koeaika.

Väestö

Karjalaan arvioidaan muuttavan noin 300.000 henkeä Nyky-Suomesta. Arvio perustuu Suomen Kuvalehden Gallupilla teettämään selvitykseen ja arvioon yritysten alueeseen kohdistamasta kiinnostuksesta. Aktiiviväestön osuus suomalaisessa väestössä ylittää nykyisen keskiarvon.
Alueelle arvioidaan jäävän noin 200.000 (venäläistä) nykyasukasta (4 % koko Suomen väestöstä), joista aktiiviväestön osuudeksi arvioidaan 20 %. Venäläisen väestön osuuden arvioidaan nopeasti laskevan nykyisen ikärakenteen vuoksi. Kaksikielistä nuorempaa väestöä tarvitaan mm. opetus- ja koulutustehtäviin.

Julkiset pääomatulot ja infrastruktuuri-investoinnit

Karjalan palautuksen vaatimat infrastruktuuri-investoinnit 10 vuodessa ylitysvarauksineen arvioidaan 6 – 8 mrd. euroksi.

Karjalan maa-alue siirtyy Suomen valtion alueeksi. Eri tahojen omistuksessa olevien maa-alueiden ja puuston arvo arvioidaan yhteensä noin 10 mrd. euroksi.

Pääomatuottojen ja infrastruktuuri-investointien erotus on siten kokoluokkana +2 .. +4 mrd. euroa.

Karjalasta tulee tehdä erillisalue ja sille tulee rakentaa erillisbudjetti panosten ja tuotosten kohdentamiseksi. Kymmenen vuoden kassavirtana budjetti muodostuu alueen taloudellisen ekspansion vuoksi muutamassa vuodessa ylijäämäiseksi.

Karjalan yksityiset investoinnit

Palautus edellyttää 15 - 20 mrd. euron yksityiset investoinnit. Yksityisten investointien rahoitus hoidetaan yritysten omalla pääomalla, lainarahoituksella ja erityisluottolaitoksista saatavalla rahoituksella. On mahdollista perustaa KareliaFund rahoittamaan investointitoimintaa.

Liiketoiminnan kehittyminen alueella

Palautus tuo alueelle tuhansia koti- ja ulkomaisia yrityksiä. Karjalasta tulee yksi maailman merkittävimmistä kehitysprojekteista. Tämä lisää alueen houkuttelevuutta sijoituskohteena.

Karjala voidaan jakaa kolmeen vyöhykkeeseen toiminnan luonteen pohjalta. Nyky-Suomea lähinnä on normaali asumis- ja yrittämisvyöhyke. Keskimmäinen on luonto-vyöhyke, jossa löytyy koskematonta luontoa ja erittäin merkittäviä luontomatkailu- ja luomuviljelymahdollisuuksia.

Kolmas on teollisuus- ja yrityssektori vuosien 1812 .. 1939 -rajan tuntumassa. Pietarin kupeeseen rakennetaan suuri kauppa- ja teollisuuskeskittymä. Pietarin viiden miljoonan väestö toimii suurena markkina-alueena. Toisaalta sieltä voi päivittäin käydä Suomen puolella työssä edullista työvoimaa. Tämä auttaa alueen teollisuutta saavuttamaan kansainvälistä kilpailukykyä. Suuret kansainväliset kauppaketjut tuntevat merkittävää kiinnostusta alueeseen.

Erityisesti Viipurin talousalueen talousmaantieteellinen sijainti houkuttelee koti- ja kansainvälisiä yrityksiä. Sijainti Venäjän muihinkin markkinoihin nähden on hyvä.

Kun Petsamo on osa palautusta, kehittyy sinne omaa liiketoimintaa, jota merkittävästi edistää vapaa meriyhteys.

Euroalueen merkitys

Erityinen etu on euroalueen tuleminen aivan Pietarin viereen. Euron vahvistuessa venäläiset muuttavat sijoitus- ja sukanvarsivaluuttansa euroiksi. Venäläiset pääsevät euro-ostoksille vajaan tunnin junamatkan päähän kotoaan.

Suomella on vielä siten ainutlaatuinen asema euromaana kehittää liiketoimintaa Karjalassa sekä edistää EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä.

Palautuksen työllisyysvaikutukset

Rakennusvaihe edellyttää noin 150.000 rakennustyövuotta. Pysyviä työpaikkoja arvioidaan syntyvän alueelle noin 150.000. Tästä johtuvan palkkakertymän kumulatiiviset vaikutukset kansantaloudelle ovat erittäin suuret.

Palautuksen vaikutukset Suomen talouteen

Karjalan palautus ja toteutettava erittäin voimakas kehittämisbuumi sysäävät Suomen taloutta positiivisesti eteenpäin. Syntyy kehitysruiske, joka ratkaisee työttömyysongelman ja lisää kansantulon kasvua.

Jo projektin alkuvaiheessa valtion kassaan alkaa heti kertyä mm. tuloveroa palkoista ja alv-maksuja. Kasvava vienti Pietariin ja muualle Venäjälle kasvattaa varallisuutta. Yksityishenkilöiden ja yritysten ostovoima lisääntyy. Alkaa positiivinen nousukierre.

Vaikutukset ovat erittäin merkittäviä nyt näivettyvälle itäiselle Suomelle. Syntyy uudelleen talousyhteistyötä, joka auttaa Itä-Suomea kehittymään positiivisesti. Erityisesti on syytä havaita, ettei palautus syö taloudellisesti muuta Suomea, vaan kehittää merkittävästi täysin uutta liiketoimintaa ja kasvua koko Suomelle.

Palautuksen taloudelliset vaikutukset Venäjälle

Palautuksen taloudelliset vaikutukset näkyvät erityisesti Pietarin ja Petroskoin talousalueilla. Ne saavat voimakkaan piristysruiskeen ja yhteistyötä rajan yli syntyy merkittävästi. Todellinen lähialueyhteistyö voi alkaa.

Karjalassa sijaitsevat venäläiset yritykset toimivat EU:n sisämarkkinoilla. Tällä on merkittäviä myönteisiä seurauksia esim. venäläiselle öljyteollisuudelle.

Karjala osana EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä

Ranskalainen tutkimus (ks. Martin Walkerin artikkeli 14.05.03/UPI) tarkastelee Euroopan näkymiä vuonna 2050: Euroopan osuus maailmankaupasta putoaa 22 %:sta 12 %:iin, vaikka se ottaisi 30 milj. nuorta maahanmuuttajaa Pohjois-Afrikasta. Väkiluku putoaa 500 miljoonasta 434 miljoonaan.

Kiinan väkiluku nousee 1.34 miljardista 1.5 miljardiin. USA:n, Meksikon ja Kanadan väkiluku nousee 413 miljoonasta 584 miljoonaan. Amerikka-ryhmän osuuden maailmankaupasta arvioidaan pysyvän edelleen noin 25 % tasolla, Kiinan osuus mahdollisesti ylittää 25 %.

Tutkimus näkee, että Euroopan yksi mahdollisuus selvitä taloudellisesti, on liittoutua taloudellisesti Venäjän ja eräiden Pohjois-Afrikan maiden kanssa.

Venäjän väkiluku on kuitenkin laskeva ja erään ennusteen mukaan jo vuonna 2020 sen väestöstä 50 % on eläkeläisiä. Ranskalainen tutkimus ei arvioi Venäjää EU:n jäseneksi vuoteen 2050 mennessä.

Tällaisessa yhteistyösuunnitelmassa palautettavat alueet voivat edustaa pilotti- ja kehityskohdetta, jossa etsitään parhaat yhteistyömuodot. Palautusprojektilla luodaan esimerkkitilanne, jonka pohjalta voidaan rakentaa uusia EU:ta ja Venäjää hyödyntäviä hankkeita.

Yhteenveto

Karjalan palautus on Suomelle ja Venäjälle taloudellinen piristysruiske. Se on jättiprojekti, joka tuo euroalueen Pietarin portille, luo 150.000 pysyvää työpaikkaa ja nostaa itäisen Suomen jaloilleen. Se on poliittinen, ihmisoikeudellinen, taloudellinen ja psykologinen win-win –hanke Suomelle ja Venäjälle, mutta myös Baltian maille ja EU:lle.

Lisätiedot www.prokarelia.net/fi/
office@prokarelia.net




Infrastruktuuri

Tieverkko

Rataverkko

Kadut

Meriväylät

Satama

Televerkko

Yhteensä

Ympäristö

Muut investoinnit

Reformisuunnittelu

Yhteensä

Investointivaraus

Yhteensä

Investointi

1.837.000.000

500.000.000

667.000.000

33.000.000

13.000.000

167.000.000

3.217.000.000

833.000.000

33.000.000

17.000.000

4.100.000.000

1.900.000.000

6.000.000.000
€/asukas

3.674

1.000

1.334

66

26

334

6.434

1.666

66

34

8.200

3.800

12.000





Maa-alueet ja puusto

Maa-alueiden arvo

Puuston tuotto-arvo

Yhteensä

Tuotto-arvo

5.153.894.667

5.037.698.133

10.191.592.800

€/asukas

10.308

10.075

20.383




Yksityiset invest.

Asunto-investoinnit

PK-teollisuus

Myymälä, majoitus

Vesin puhdistus

Muut investoinnit

Yhteensä

Suuret investoinnit

Yhteensä

Kpl tai m2

125.000

10.000

700.000

500.000

500.000



3


A-hinta

83.333

250.000

1.500

333

167



416.666.667



€/Yhteensä

10.416.625.000

2.500.000.000

1.050.000.000

166.500.000

83.500.000

14.216.625.000

1.250.000.000

15.433.625.000




Helsingissä 16.10.2003





Heikki A Reenpää
professori


Jorma K Miettinen
akateemikko



Erkki Laatikainen
kenraaliluutnantti



Matti Lappalainen
professori, eversti



Rauli Helminen
kenraalimajuri



Heimo Iivonen
kontra-amiraali



Kari Hietanen
prikaatikenraali




Rauno Meriö
kenraaliluutnantti


Ermei Kanninen
kenraaliluutnantti



Leo Vuosalo
professori



Kalervo Artema
varatuomari



Olli Halkka
professori



Eeva Tapio
professori




Yrjö Pessi
vuorineuvos, prof.


Pentti Kosonen
professori



Jaakko Pesonen
professori



Asko Sivula
kenraalimajuri



Pentti Malaska
professori



Mauri Mäkelä
kenraalimajuri



Maire Honkanen
professori


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 



Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].