[02] Karjalan palautus

KARJALAN PALAUTUKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Rajaus

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamisella on erittäin merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Suomelle, Venäjälle ja EU:lle. Liitteenä olevat suuntaa antavat luvut käsittelevät vaikutuksia vain Suomen Karjalan osalta. Esimerkiksi Petsamon palautuksella on huomattavia taloudellisia vaikutuksia.

Sotien tuhoisat vaikutukset - tausta

Sotien menetykset olivat mittaamattomat: noin 84.000 kuollutta, 200.000 haavoittunutta, 420.000 pakolaista eli evakkoa, ns. sotasyyllisten tuomitsemisen häpeä, lähes näännyttävät sotakorvaukset, henkisesti tuhoisa suomettumisvaihe.

Sodan jälkeen alkoi henkisen väkivallan kausi, itsensä syyllistäminen ja itseään ruokkiva suomettuminen. Tuli kilpailu sortajan kanssa ystävyyden vakuuttelusta.

Tiedotusvälineet ovat pääsemässä suomettumisesta. Suomen on helpompi löytää terve identiteettinsä, kun pakkoluovutettujen alueitten kysymys on perinpohjin käsitelty.

Aluepalautus pähkinänkuoressa

Palautus tulee toteuttaa rauhanomaisesti, Venäjän kanssa neuvotellen ja molempien osapuolten edut huomioon ottaen. EU:n ja YK:n tulee olla prosessissa edustettuina ja sen tulee tapahtua ETYJ:n hengessä.

Palautuksen tavoitteena on molempien osapuolten voimakkaat taloudelliset, henkiset ja poliittiset edut.

Varsinainen palautus tapahtuu kertatapahtumana, jota edeltää 2 vuoden suunnitteluaika. Pääosa palautukseen liittyvistä taloudellisista ja henkisistä panoksista sijoitetaan 10 vuoden aikana. Palautukseen liittyy nykyväestön osalta 5 – 7 vuoden koeaika.

Väestö

Karjalaan arvioidaan muuttavan noin 300.000 henkeä Nyky-Suomesta. Arvio perustuu Suomen Kuvalehden Gallupilla teettämään selvitykseen ja arvioon yritysten alueeseen kohdistamasta kiinnostuksesta. Aktiiviväestön osuus suomalaisessa väestössä ylittää nykyisen keskiarvon.
Alueelle arvioidaan jäävän noin 200.000 (venäläistä) nykyasukasta (4 % koko Suomen väestöstä), joista aktiiviväestön osuudeksi arvioidaan 20 %. Venäläisen väestön osuuden arvioidaan nopeasti laskevan nykyisen ikärakenteen vuoksi. Kaksikielistä nuorempaa väestöä tarvitaan mm. opetus- ja koulutustehtäviin.

Julkiset pääomatulot ja infrastruktuuri-investoinnit

Karjalan palautuksen vaatimat infrastruktuuri-investoinnit 10 vuodessa ylitysvarauksineen arvioidaan 6 – 8 mrd. euroksi.

Karjalan maa-alue siirtyy Suomen valtion alueeksi. Eri tahojen omistuksessa olevien maa-alueiden ja puuston arvo arvioidaan yhteensä noin 10 mrd. euroksi.

Pääomatuottojen ja infrastruktuuri-investointien erotus on siten kokoluokkana +2 .. +4 mrd. euroa.

Karjalasta tulee tehdä erillisalue ja sille tulee rakentaa erillisbudjetti panosten ja tuotosten kohdentamiseksi. Kymmenen vuoden kassavirtana budjetti muodostuu alueen taloudellisen ekspansion vuoksi muutamassa vuodessa ylijäämäiseksi.

Karjalan yksityiset investoinnit

Palautus edellyttää 15 - 20 mrd. euron yksityiset investoinnit. Yksityisten investointien rahoitus hoidetaan yritysten omalla pääomalla, lainarahoituksella ja erityisluottolaitoksista saatavalla rahoituksella. On mahdollista perustaa KareliaFund rahoittamaan investointitoimintaa.

Liiketoiminnan kehittyminen alueella

Palautus tuo alueelle tuhansia koti- ja ulkomaisia yrityksiä. Karjalasta tulee yksi maailman merkittävimmistä kehitysprojekteista. Tämä lisää alueen houkuttelevuutta sijoituskohteena.

Karjala voidaan jakaa kolmeen vyöhykkeeseen toiminnan luonteen pohjalta. Nyky-Suomea lähinnä on normaali asumis- ja yrittämisvyöhyke. Keskimmäinen on luonto-vyöhyke, jossa löytyy koskematonta luontoa ja erittäin merkittäviä luontomatkailu- ja luomuviljelymahdollisuuksia.

Kolmas on teollisuus- ja yrityssektori vuosien 1812 .. 1939 -rajan tuntumassa. Pietarin kupeeseen rakennetaan suuri kauppa- ja teollisuuskeskittymä. Pietarin viiden miljoonan väestö toimii suurena markkina-alueena. Toisaalta sieltä voi päivittäin käydä Suomen puolella työssä edullista työvoimaa. Tämä auttaa alueen teollisuutta saavuttamaan kansainvälistä kilpailukykyä. Suuret kansainväliset kauppaketjut tuntevat merkittävää kiinnostusta alueeseen.

Erityisesti Viipurin talousalueen talousmaantieteellinen sijainti houkuttelee koti- ja kansainvälisiä yrityksiä. Sijainti Venäjän muihinkin markkinoihin nähden on hyvä.

Kun Petsamo on osa palautusta, kehittyy sinne omaa liiketoimintaa, jota merkittävästi edistää vapaa meriyhteys.

Euroalueen merkitys

Erityinen etu on euroalueen tuleminen aivan Pietarin viereen. Euron vahvistuessa venäläiset muuttavat sijoitus- ja sukanvarsivaluuttansa euroiksi. Venäläiset pääsevät euro-ostoksille vajaan tunnin junamatkan päähän kotoaan.

Suomella on vielä siten ainutlaatuinen asema euromaana kehittää liiketoimintaa Karjalassa sekä edistää EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä.

Palautuksen työllisyysvaikutukset

Rakennusvaihe edellyttää noin 150.000 rakennustyövuotta. Pysyviä työpaikkoja arvioidaan syntyvän alueelle noin 150.000. Tästä johtuvan palkkakertymän kumulatiiviset vaikutukset kansantaloudelle ovat erittäin suuret.

Palautuksen vaikutukset Suomen talouteen

Karjalan palautus ja toteutettava erittäin voimakas kehittämisbuumi sysäävät Suomen taloutta positiivisesti eteenpäin. Syntyy kehitysruiske, joka ratkaisee työttömyysongelman ja lisää kansantulon kasvua.

Jo projektin alkuvaiheessa valtion kassaan alkaa heti kertyä mm. tuloveroa palkoista ja alv-maksuja. Kasvava vienti Pietariin ja muualle Venäjälle kasvattaa varallisuutta. Yksityishenkilöiden ja yritysten ostovoima lisääntyy. Alkaa positiivinen nousukierre.

Vaikutukset ovat erittäin merkittäviä nyt näivettyvälle itäiselle Suomelle. Syntyy uudelleen talousyhteistyötä, joka auttaa Itä-Suomea kehittymään positiivisesti. Erityisesti on syytä havaita, ettei palautus syö taloudellisesti muuta Suomea, vaan kehittää merkittävästi täysin uutta liiketoimintaa ja kasvua koko Suomelle.

Palautuksen taloudelliset vaikutukset Venäjälle

Palautuksen taloudelliset vaikutukset näkyvät erityisesti Pietarin ja Petroskoin talousalueilla. Ne saavat voimakkaan piristysruiskeen ja yhteistyötä rajan yli syntyy merkittävästi. Todellinen lähialueyhteistyö voi alkaa.

Karjalassa sijaitsevat venäläiset yritykset toimivat EU:n sisämarkkinoilla. Tällä on merkittäviä myönteisiä seurauksia esim. venäläiselle öljyteollisuudelle.

Karjala osana EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä

Ranskalainen tutkimus (ks. Martin Walkerin artikkeli 14.05.03/UPI) tarkastelee Euroopan näkymiä vuonna 2050: Euroopan osuus maailmankaupasta putoaa 22 %:sta 12 %:iin, vaikka se ottaisi 30 milj. nuorta maahanmuuttajaa Pohjois-Afrikasta. Väkiluku putoaa 500 miljoonasta 434 miljoonaan.

Kiinan väkiluku nousee 1.34 miljardista 1.5 miljardiin. USA:n, Meksikon ja Kanadan väkiluku nousee 413 miljoonasta 584 miljoonaan. Amerikka-ryhmän osuuden maailmankaupasta arvioidaan pysyvän edelleen noin 25 % tasolla, Kiinan osuus mahdollisesti ylittää 25 %.

Tutkimus näkee, että Euroopan yksi mahdollisuus selvitä taloudellisesti, on liittoutua taloudellisesti Venäjän ja eräiden Pohjois-Afrikan maiden kanssa.

Venäjän väkiluku on kuitenkin laskeva ja erään ennusteen mukaan jo vuonna 2020 sen väestöstä 50 % on eläkeläisiä. Ranskalainen tutkimus ei arvioi Venäjää EU:n jäseneksi vuoteen 2050 mennessä.

Tällaisessa yhteistyösuunnitelmassa palautettavat alueet voivat edustaa pilotti- ja kehityskohdetta, jossa etsitään parhaat yhteistyömuodot. Palautusprojektilla luodaan esimerkkitilanne, jonka pohjalta voidaan rakentaa uusia EU:ta ja Venäjää hyödyntäviä hankkeita.

Yhteenveto

Karjalan palautus on Suomelle ja Venäjälle taloudellinen piristysruiske. Se on jättiprojekti, joka tuo euroalueen Pietarin portille, luo 150.000 pysyvää työpaikkaa ja nostaa itäisen Suomen jaloilleen. Se on poliittinen, ihmisoikeudellinen, taloudellinen ja psykologinen win-win –hanke Suomelle ja Venäjälle, mutta myös Baltian maille ja EU:lle.

Lisätiedot www.prokarelia.net/fi/
office@prokarelia.net