Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Heikki A Reenpää
professori, spokesperson

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.08.2015 [02, 10]
»  MUUTOS TAPAHTUU JA SE ON ENTISTÄ LÄHEMPÄNÄ

25.10.2006 [02]
»  DYNAAMISEN TAHTOTILAN KEHITTÄMINEN SUOMELLE

13.10.2005 [02]
»  TUTKIMUS ON VAHVA VIESTI PRESIDENTTIEHDOKKAILLE!

04.05.2005 [02]
»  AVOIN KIRJE PRESIDENTTI HALOSELLE

29.04.2005 [02]
»  SODAN TRAUMAT YHTEISEKSI VOITOKSI?

08.12.2004 [02]
»  AITO KARJALAINEN KANSALAISJÄRJESTÖ

30.10.2004 [02]
»  TAVOITE 500 000 NIMEÄ VETOOMUKSEEN

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUKSELLA KASVAVA KANNATUS

09.02.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS JA KARJALAN LIITTO

30.01.2004 [02]
»  AVOIN YHTEISTYÖEHDOTUS KARJALAISILLE YHTEISÖILLE

31.12.2003 [02]
»  ONNEA 100-VUOTIAS KARJALA!

19.11.2003 [02]
»  INVESTOINTISUOJA PAKKOLUOVUTETUSSA KARJALASSA

22.04.2002 [02]
»  ODOTTAAKO EU:N ITÄRAJAN TAKANA KATASTROFI? 

15.08.2000 [02]
»  KARJALA-KYSYMYS UUDELLA TASOLLA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2016 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

19.11.2003
Heikki A Reenpää

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

INVESTOINTISUOJA PAKKOLUOVUTETUSSA KARJALASSA

SAATE: INVESTOINTISUOJA PAKKOLUOVUTETUSSA KARJALASSA

Lähetämme kohteliaimmin Teille tiedoksi oheisen kirjeen, joka liittyy ns. Suomen Karjalaan ja muihin Neuvostoliiton viime sotien seurauksena pakko-ottamiin Suomen alueisiin.

Sotien etupiirijako oli seurausta Molotov-Ribbentrop –sopimuksen lisäpöytäkirjan artikloista, joissa Suomi luettiin yhdeksi Baltian maaksi. Sotien menetykset olivat mittaamattomat: noin 84.000 kuollutta, 200.000 haavoittunutta, 420.000 pakolaista eli evakkoa, ns. sotasyyllisten tuomitsemisen häpeä, lähes näännyttävät sotakorvaukset ja henkisesti tuhoisa suomettumisvaihe.

Tämä kirje fokusoituu hyvin ajankohtaiseen kysymykseen: millaista laillista suojaa pakkoluovutetuille alueille sijoittavat yritykset ja maat voivat sijoituksilleen saada.

Tämä tiedustelu on lähetetty postitse noin 320 poliittiselle johtajalle ja tiedoksi yli 1.700 poliittiselle ja taloudelliselle vaikuttajahenkilölle eri puolilla maailmaa.

Toivomme tämän tiedustelun herättävän laajan koti- ja kansainvälisen keskustelun siitä, miten Suomen Karjalan ja entisten kommunististen maiden omistuskysymykset saataisiin ratkaistua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Toivomme Teidän aktiivisesti osallistuvan näistä asioista aloitettavaan keskusteluun. Olkaa hyvä ja kertokaa mielipiteenne tiedotusvälineille tai meille. Esitämme parhaimmat kiitoksemme etukäteen vaivannäöstänne.

ProKarelia

Heikki A Reenpää
professori, spokesperson

Rauno Meriö
kenraaliluutnantti


INVESTOINTISUOJA PAKKOLUOVUTETUSSA KARJALASSA

Tausta

Euroopan Unionin tavoitteena on Pohjoinen Ulottuvuus –hankkeitten kautta elvyttää Luoteis-Venäjän taloudellista kehitystä. Suomi EU:n jäsenenä on aktiivisesti mukana näissä hankkeissa sekä toteuttaa lisäksi ns. lähialueyhteistyötä ja bilateraalista kauppaa Venäjän kanssa.

Yhdysvaltain ulkoministeriö määrittää Yhdysvaltain tavoitteen vastaavalla alueella seuraavasti: “Yhdysvaltojen Pohjois-Euroopan aloite on vankka kehys tulevalle Yhdysvaltain osallistumiselle Pohjois-Euroopassa; … Yhdysvaltain tulisi jatkaa Pohjois-Euroopassa laajamittaista demokraattisten ja siviili-instituutioiden vahvistamisen tukemista alueelliselta pohjalta saadakseen aikaan perustan poliittisille vakaudelle ja investointimahdollisuuksille, rajakauppa mukaan lukien.”

Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain toimenpiteet kohdistuvat siten ns. Suomen Karjalaan ja muihin pakkoluovutettuihin alueisiin. Neuvostoliitto pakko-otti Suomelta viime sotien seurauksena Karjalan, Petsamon sekä eräitä muita alueita, jotka Tarton rauhansopimuksessa Neuvostoliiton ja Suomen välillä vuonna 1920 oli vahvistettu kuuluviksi Suomelle.

Talvisodan aloittamisen vuoksi Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta 14.12.1939: “… menettelyllään SNTL on siirtänyt itsensä Kansainliiton ulkopuolelle, mistä seuraa, että SNTL ei enää ole Liiton jäsen.”

Vaikka Neuvostoliitto luhistui, sen seuraajavaltio Venäjä ei kuitenkaan ole luovuttanut alueita takaisin Suomelle ja maita lainmukaisille omistajille.

Suomen ja Venäjän nykyiset rajat on sovittu 23.08.1939 allekirjoitetussa Molotov-Ribbentrop –sopimuksessa ja sen salaisessa lisäpöytäkirjassa, jonka mukainen Baltian maat –käsite kattaa myös Suomen: “Artikla I. Alueellis-poliittisen uudelleenjärjestelyn sattuessa Baltian maihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla muodostaa Liettuan pohjoisraja silloin Saksan ja SNTL:n etupiirien rajan.

Yhdysvallat ja useat muut maat eivät ole tunnustaneet virallisesti Molotov-Ribbentrop –sopimuksen pohjalta syntyneitä rajoja, millainen Venäjän ja Suomen välinen rajakin pakkoluovutettujen alueitten osalta edelleen on.

Investointien suoja pakkoluovutetuilla alueilla?

Kun EU ja USA investoivat ja aktivoivat yrityksiä investoimaan pakkoluovutetuille alueille, on sijoittajien oikeudellisen aseman vuoksi tärkeää selvittää, millaista suojaa nämä investoinnit todellisuudessa nauttivat ja kuinka lainmukaisia toimenpiteet ovat.

Mitä juridisia seurauksia voi syntyä, kun esim. New Yorkin pörssissä noteerattu yhtiö sijoittaa varoja Karjalaan ja maan tai metsän lainmukainen omistaja riitauttaa nämä toimenpiteet yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa? Onko investointien aktivoinnissa ja niiden suunnittelussa tällainen riski otettu huomioon?

Omistuskysymys pakkoluovutetuilla alueilla

Suomi joutui tyhjentämään Karjalan asukkaista ensin vuonna 1940 ja toisen kerran vuonna 1944, minkä jälkeen Neuvostoliitto miehitti alueen ja siirsi oman maansa kansalaisia sinne. Venäjä edelleen miehittää sotilaallisella läsnäolollaan aluetta ja asuttaa sitä kansalaisillaan.

Suomalaiset joutuivat Neuvostoliiton sotatoimien vuoksi jättämään lähes kaiken kiinteän ja irtaimen omaisuutensa alueelle. Alueelle jäi myös korvaamattoman arvokkaita kulttuurikohteita, kuten suomalainen kauppakaupunki Viipuri ja Viipurin keskiaikainen kivilinna.

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten pakolaisten omaisuus on edelleen miehittäjän hallussa, eivätkä asukkaat voi turvallisesti palata kotiseudulleen. Pakolaiset eivät ole myyneet tai muutoin luovuttaneet omaisuuttaan miehityksen aikana, joten omistusoikeus yksityiseen omaisuuteen ei ole siirtynyt. Viimeaikaiset selvitykset ovat osoittaneet, että omaisuus on enenevässä määrin tuhoutunut ja tuhoutumassa.

Kansainvälisten ihmisoikeuksien mukaan (esim. YK:n ihmisoikeusjulistus, 1948, 17. artikla): “Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.”

Pakolaisilla on kansainvälisten lakien mukaan täysi oikeus maahansa ja sopimukset kieltävät miehittäjää asuttamasta aluetta omilla kansalaisillaan.

Nykyisten rajojen oikeellisuus

Itsenäisen Suomen rajat vahvistettiin Tarton rauhansopimuksessa 1920. Rajat vahvistettiin hyökkäämättömyyssopimuksella Neuvostoliiton kanssa vuonna 1932. Pariisin rauhansopimus vuonna 1947 oli pakkorauha, jossa Neuvostoliitto Länsiliittoutuneiden suostumuksella pakko-otti Suomelta alueita ja maksatti valtavat ns. sotakorvaukset.

Tulkittaessa seuraavia päätöksiä on pidettävä mielessä, että Molotov-Ribbentrop –sopimuksen pohjalta tapahtunut etupiirijako käsitteli Suomea yhtenä Baltian maana.

USA:n ulkoministeriö toteaa seuraavaa (www.state.gov/r/pa/ei/bgn/3238.htm): ”Vuonna 1947 ja 1948 allekirjoitetut sopimukset Neuvostoliiton kanssa mukaan lukien Suomen velvoitteet ja rajoitukset SNTL:n suhteet yhtä hyvin kuin Suomen alueelliset myönnytykset; molemmat on kumottu 1991 alkaen Suomen toimesta Neuvostoliiton hajoamisen vuoksi.”

Euroopan Parlamentti on 13.01.1983 tehnyt Baltian maihin liittyvän päätöksen, mikä on suoraan sovellettavissa Suomelta pakko-otettuihin alueisiin: ”... Tuomiten tosiasian, että näiden aikaisemmin itsenäisten ja neutraalien valtioiden miehitys tapahtui vuonna 1940 Molotov/Ribbentrop –sopimuksen johdosta, ja jatkaa, Kun taas Neuvostoliiton suorittamaa kolmen Baltian valtion anastusta ei yhä ole virallisesti tunnustettu monien eurooppalaisten valtioiden toimesta ja USA, Kanada ja Yhdistyneet kuningaskunnat, Australia ja Vatikaani pitävät yhä kiinni Baltian valtioiden käsitteestä, …”

Erityisesti USA on tuonut voimakkaasti esille eri yhteyksissä sen, ettei se ole tunnustanut tai tunnusta nykyisiä rajoja. USA:n senaatti toteaa 320/10.10.1998 resoluutiossaan seuraavaa: ” … tuomiten 23. elokuuta 1939 tehdyn natsi-neuvosto –hyökkäämättömyys-sopimuksen, … Kun Yhdysvallat ei ole koskaan tunnustanut tätä laitonta ja väkivaltaista miehitystä … ”

Senaatin 14. kesäkuuta 2000 resoluutio viittaa vuoden 1940 tapahtumiin: ”… Kun miehityksen johdosta Yhdysvallat väitti, että Baltian alueen hankkiminen väkivalloin ei ollut sallittua kansainvälisen lain mukaan ja kieltäytyi tunnustamasta Neuvostoliiton suvereniteettia näihin maihin; … Kun taas 15. heinäkuuta 1940 presidentti Franklin D. Roosevelt antoi täytäntöönpanomääräyksen No. 8484, joka jäädytti Baltian varat Yhdysvalloissa estääkseen niitä joutumasta Neuvostoliiton käsiin; Kun puolestaan 23. heinäkuuta 1940 väliaikainen ulkoministeri Sumner Welles antoi ensimmäisen julkisen lausunnon Neuvostoliiton suorittaman Baltian maiden haltuunoton ei-tunnustamisesta, tuomiten toimenpiteen mitä vahvimmin käsittein; …”

Yhdysvaltain kannan on tuonut selvästi esiin ulkoministeri James Baker Moskovassa 1991. Neuvostoliiton presidentti Boris Jeltsin ja presidentti Vladimir Putin ovat tuominneet Molotov-Ribbentrop –sopimuksen ja Suomen kohtaaman vääryyden.

Senaattori Hillary Rodham Clinton todistaa senaatissa 16.07.2002 seuraavaa: ”Kuuleminen: Omaisuuden korvaaminen Keski- ja Itä-Euroopassa … Omaisuuden korvaaminen amerikkalaisille kantajille jatkuu ongelmakysymyksenä, joka Itä- ja Keski-Euroopan hallitusten ja kansalaisten tulee ottaa vakavasti.”

Asiaa käsitellään ILOG:n (Internationale Liga der Opfer der Gewaltherrschaft, International league of victims of abuse of power) mukaan esim. seuraavissa asiakirjoissa: ”kansainväliset lait, suojaavat omaisuus-oikeudet, kuten Haagin sopimus 1907, Versaillen sopimus 1919 ja Kellog-Briad –sopimus 1928 ym., tuomitsevat yksityisen omaisuuden takavarikoinnin. Viimeaikaiset päätökset, YK:n suositukset ja kansainväliset ja kansalliset päätökset kiirehtivät entisiä kommunistimaita palauttamaan laittomasti anastetut omaisuudet (esim. YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksessä 19.06.1995, samoin kuin YK:n resoluutioissa No 40/34 (1985) ja 1998/43, Euroopan neuvoston parlamentin istunnossa No 1096, Euroopan parlamentin päätöksessä No B4-1493/95, USA:n kongressin päätöksessä No 19, Senaatin päätöksessä No 73 ja USA:n edustajahuoneen päätöksessä No 562). 28. toukokuuta 1999 Euroopan parlamentin muutoksenhakukomitean muutos (No 437/99) julistettiin päätösvoimaiseksi.”

Johtopäätökset

Venäjä ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten vastaisesti laittomasti jatkaa Suomelta pakkoluovutettujen alueitten miehittämistä.

Tälle alueelle investoivat organisaatiot ja henkilöt ottavat riskin, ettei maan, metsän tai rakennuksen omistaja, myyjä tai vuokraaja, ole sen laillinen omistaja, vaan myy toisen omaisuutta. Kun tällaisesta investoinnista syntyy tuloa, voi laillinen maksun saaja olla täysin eri henkilö, yritys tai julkisyhteisö kuin kauppakirjassa mainitaan.

Kysymyksemme Teille

Tiedustelemme kohteliaimmin Teiltä maanne korkea-arvoisena virallisena edustajana kolmea asiaa:

1. Onko maanne virallisesti vahvistanut Pariisin rauhansopimuksen mukaiset rajat? Pyydämme mahdollisista asiaan liittyvistä asiakirjoista kopioita.

2. Millä tavoin maanne on valmis ratkaisemaan Karjalassa ja entisissä kommunistisissa maissa tapahtuneet ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten vastaiset omaisuuden joukkotakavarikoinnit?

3. Mitkä lailliset toimenpiteet voisivat turvata nykyiset ja tulevat investoinnit näillä alueilla ottaen huomioon mahdolliset palautus- ja vahingonkorvaus-vaatimukset.

Pyydämme kohteliaimmin Teitä lähettämään vastauksenne alla olevalla osoitteella ja kiitämme etukäteen vaivannäöstänne.

Kunnioittavasti tervehtien

ProKarelia

Heikki A Reenpää
professori, spokesperson

Rauno Meriö
kenraaliluutnantti


Huom.
Lainausmerkeissä olevat sitaatit ovat epävirallisia käännöksiä


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].