Tietoa kirjoittajasta


Pro Karelia ry
toimitus

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

31.12.2018 [05, 08]
»  EVAKKOJEN OMISTUSOIKEUS YHÄ SUOMESSA HOITAMATTA

30.03.2016 [05, 10]
»  SERBIA PALAUTTAA HOLOKAUSTIN RYÖSTÖOMAISUUTTA

23.03.2016 [02, 03]
»  HAJASIJOITUSKO PELASTAA MEIDÄT?

10.03.2016 [03, 10]
»  ONKO SUOMI VARAUTUNUT VENÄJÄN SORTUMISEEN?

08.03.2016 [02, 08]
»  KARELIA KLUBIN STRATEGIA

29.02.2016 [02, 10, 18]
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUSPÖYTÄKIRJASTA 2016 LUETTUA

27.01.2016
»  KARELIA KLUBI RY:N VUOSIKOKOUS 25.02.2016

21.09.2015 [03, 04, 10]
»  UUSI VENÄLÄINEN NORD STREAM 2 -KAASUPUTKI

16.09.2015 [02, 04]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUS TV:SSÄ

27.06.2015 [02, 10]
»  KOLMEN KARJALA-KIRJAN JULKISTAMINEN 28.08.2015

15.04.2015 [02, 15, 18]
»  TERVETULOA YLEISÖTILAISUUTEEN PE 29.05.2015!

13.01.2015 [02, 07]
»  MIKÄ ON KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN SUURI KONTEKSTI?

01.01.2015 [02, 03, 06]
»  PRESIDENTTI TUOMITSI VOIMANKÄYTÖN, MITÄ TILALLE?

16.11.2014
»  EUEEP:N VUOSIKOKOUS 2015 STUTTGARTISSA

12.09.2014 [02, 03]
»  KAHDEN TASON PELI KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSESSA

26.08.2014 [02, 13]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 03.09.14

22.05.2014 [02, 10]
»  OUTO STATUS QUO -AJATTELU

04.05.2014 [02, 11, 18]
»  KARJALAN WIN-WIN -PALAUTUKSEN YLEISÖTILAISUUS 06.05.14

27.03.2014 [02, 11, 18]
»  ILPO HELTIMOISESTA KARELIA KLUBI RY:N PUHEENJOHTAJA

22.03.2014 [05, 08]
»  TUOMIOJA EI VASTAA IMMOSEN KYSYMYKSEEN

22.03.2014 [04, 05, 08]
»  TUOMIOJAN VASTAUS IMMOSELLE EVAKKOJEN RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

03.03.2014
»  IMMONEN TIUKKAA HALLITUKSELTA RESTITUUTIO-OIKEUDESTA

25.01.2014
»  VIRO JA VENÄJÄ RAJASOPIMUKSEEN HELMIKUUSSA 2014

22.01.2014 [03, 10]
»  VENÄJÄ JA JAPANI NEUVOTTELEVAT TAAS KURIILEISTA

05.12.2013 [04, 06]
»  ITSENÄISYYS!

27.11.2013 [02, 06, 10]
»  SUOMEN ITSENÄISYYDEN 100-VUOTISJUHLA

30.09.2013 [04]
»  HYÖKKÄYS PRO KARELIAN SERVERILLE

20.09.2013 [06, 07]
»  KKL 15: MUSTAN NAUHAN PÄIVÄ 23.08

22.08.2013 [02]
»  ILPO HELTIMOINEN KARJALAN KUVALEHDEN LEVIKKIPÄÄLLIKÖKSI

25.06.2013 [04, 07, 10]
»  TUTKINTAPYYNTÖ PRESIDENTTI PUTINISTA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

15.12.2003
ProKarelia

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALA TAKAISIN JA TAKAISIN KARJALAAN

Vastine „Lyylin“ kirjoitukseen Kurkijokelaisessa 28.11.03.

Nimimerkki Lyyli käsittelee kirjoituksessaan „Takaisinko Karjalaan vai mitä?“ monia aluepalautukseen liittyviä hyvin ajankohtaisia kysymyksiä. Vaikka kysymykset selvästi kohdistuvat Aluepalautus ry:n toimintaan, tarjoamme tälle asialle laajemman perustan, jota vastaan kysymyksiä käsitellään. Ei ole tarpeen ahtaasti tarkastella palautuskysymystä yksittäisten tilojen takaisinsaantina.

Lyylin otsikon kysymykseen vastaamme mielellämme kaksiosaisesti: Kyllä, Karjala ehdottomasti takaisin ja sitten kaikki halukkaat takaisin Karjalaan!

Perustelut tälle ovat vankat. Meillä on vahva eettis-moraalinen ja juridinen oikeus hakea kaikkia pakkoluovutettuja alueita takaisin. Lisäksi se on taloudellisesti järkevää molemmille osapuolille. Kyseessä on itse asiassa velvollisuus niitä sukupolvia kohtaan, jotka uhrasivat kaikkensa Karjalan ja koko Suomen pelastamiseksi. Se on myös velvollisuus tulevia sukupolvia ajatellen.

Palautukseen velvoittavat esim. 85.000 sankarivainajaa, 250.000 haavoittunutta, 420.000 evakkoa, 80.000 sotalasta, sota-orpojen ja leskien ahdistus, ns. sotasyyllisten tuomitsemisen häpeä, ns. sotakorvausten maksaminen ja pitkään jatkunut Suomen painostaminen ja suomettaminen.

Annammeko me nyt näiden uhrausten jäädä unholaan tekemättä parhaamme, että menetetyt alueet saadaan takaisin? Se ei olisi oikein.

Aluepalautus on lähtenyt ajamaan Karjalan palautusta tila kerrallaan. Se on saanut asialle yllättävän paljon julkisuutta. Julkisuuden pohjalta Lyyli kysyy, ovatko käytetyt äänenpainot oikeita, röyhistelläänkö asialla, miksi kaikki presidentit moititaan, kerjätäänkö vaikeuksia, onko tämä rikkaitten etuoikeus, keneltä tilat ostetaan, onko tämä rehellistä peliä ja kaikkien karjalaisten edun mukaista?

Lyyli on itse rankan evakkotaipaleen ja uudelleenasutuksen kokenut ja haluaa Karjalan takaisin. Kyse ei siten ole palautuksen periaatteellisesta vastustajasta, vaan puolustajasta. Sen vuoksi nämä kysymykset vaativat asiallisen ja laajan vastauspohjan.

Julkisuuspelissä kohde ei kovin pitkälle pääse sanelemaan julkisuuden muotoa. Niin nämäkin ohjelmat tapahtuvat pääsääntöisesti median ehdoin. Kohde voi päättää olevansa mukana, jos pyydetään tai sitten ei. Tämä jo kertoo, että esitysmuoto on toimittajan valinta. Se aiheuttaa mukaan tulemisen osalta suuren riskin.

Tämä riski on osittain toteutunut. Karjalan palauttajakin on käsittänyt ohjelman negatiiviseksi ja öykkäröinniksi, eikä hän ole saanut vastauksia kysymyksiinsä.

Ehkä pahin puute näissä ohjelmissa on se, ettei koko pakkoluovutettujen alueitten palautukselle kyetä ohjelmissa antamaan selvää moraalis-eettistä ja juridista oikeutusta. Kun nämä puuttuvat, esitykset tuntuvat yksityisten, Karjalassa asuviin venäläisiin verrattuna, rikkaitten ihmisten öykkäröinniltä tai ahneudelta.

Haastateltaviksi valitut henkilöt eivät liene tiedottamisen ammattilaisia. Sen vuoksi on vaikea vaatia heiltä tilanteen hyvää hallintaa, eihän sellainen tahdo aina onnistua kokeneilta tiedottajiltakaan. Tämä ei kuitenkaan poista ohjelmassa esiintyjän vastuuta siitä, mitä hän sanoo ja miten hänen sanomansa koetaan. Vastuu on suuri.

Suomen historia on tarpeen tuoda esille totuudenmukaisesti. Mutta hyviin tapoihin ei kuulu huono kielenkäyttö tai presidenttien haukkuminen. Meistä tilanne näyttää seuraavalta. Presidentti Kekkonen ajoi koko elämänsä ajan Karjalan palautusta, mutta kieltäen muita osallistumasta siihen.

Presidentti Koivisto puolestaan kielsi Karjalan, mutta hän kuitenkin kumosi YYA-sopimuksen ja USA:n ulkoministeriön mukaan myös Pariisin rauhansopimuksen kokonaisuudessaan. Tämä yllättävä tieto toistuu myös Koiviston 80-vuotishaastattelussa Helsingin Sanomissa 25.11.03. Kumoaminen merkitsee sitä, että Venäjän viimeinenkin juridinen tai moraalis-eettinen pohja alueitten hallussapitämiselle on poistunut.

Presidentti Ahtisaari aloitti keskustelun Karjalan palautuksesta. Karjalainen kansa itse pilasi jatkon ryhtymällä moittimaan presidenttiä sanomalla, ettei tämä piisaa mihinkään. Presidentin avaus oli viisaan harkitseva, mutta turhautuneen kansan reaktio väärä.

Presidentti Halonen ei ole kunnolla ottanut asiaan mitään kantaa, mutta ei hän ole kieltänyt asiasta keskustelua. Mitään perusteita esittää palautusta Venäjälle ei tällä hetkellä ole, koska asiasta ei ole käyty poliittista keskustelua, eikä sitä ole valmisteltu. Olisi paha virhe lähteä neuvotteluihin täysin valmistautumattomana. Mikään ei kyllä estäisi presidenttiä aktivoimasta keskustelua – voisihan keskustelunavaukselle säätää tarvittaessa oman lain!

Lyyli toteaa, että maat on viety, mutta „emme silti lähde kerjäämään vaikeuksia“. Jos joku saisi maansa takaisin ja ryhtyisi niitä viljelemään, hän etsisi itselleen suunnattomia vaikeuksia – ja saisi ne. Sen sijaan on vaikea nähdä, että Venäjä reagoisi negatiivisesti palautukseen, kun sen monet positiiviset vaikutukset molemmille osapuolille tuodaan esille. Pelko Venäjää kohtaan on mielestäni historiaa, joka voidaan unohtaa.

Kaikki karjalaiset pakolaiset kokivat menetyksiä, rikkaat ja köyhät. Vaikka joku olisi saanut kohtuullisen korvauksen omaisuudestaan, ei raha koskaan korvaa oman koti-alueen tunne-arvoa, hyviä naapureita, suvun tekemää ehkä satojen vuosien työtä omalla maalla ja sitä rakkautta, mikä häädössä pirstoutuu.

Kun sitten haetaan tilakohtaisesti omia maita takaisin, toiset kokevat sen helposti vääränlaiseksi toiminnaksi. Siitä puuttuu solidaarisuus, yhteishenki ja ymmärrys siitä, että Karjala oli ainutlaatuinen kokonaisuus. Niin köyhä kuin rikaskin menetti, ehkäpä raha ei edes ollut tärkein menetys. Sydän jäi ryöstettyyn maahan. Tähän viittaavat voimakkaasti Lyylin nuoruus- ja lapsuudenmuistot.

Onko tämä tilahanke realistinen tavoite? Venäjä on vasta saanut oman maalain. Rekisterijärjestelmää ei vielä ole. Ulkomaalaisten oikeutta omistaa maata lienee edelleen avoin kysymys. Näyttää siltä, että juridiset esteet ovat tällä hetkellä voittamattomat.

Entä turvallisuusesteet? Venäjällä ei ole sellaista järjestelmää, joka takaisi ihmisille turvallisuuden tai omaisuuden koskemattomuuden. Tuntuisi jokseenkin mahdottomalta kuvitella, että yksityinen ihminen selviäsi siinä yhteiskunnassa ja rakentaisi tilansa kukoistukseen. Rahat, tavarat ja ehkä henkikin on helppo menettää.

Onko Venäjältä odotettavissa päätöksiä näiden hankkeitten eteenpäinviemiseksi? Istuva presidentti ei jaa maata Venäjällä eikä Suomessa, siihen pitäisi olla omat viranomaiset. Voidaan todeta, että jos Venäjä ryhtyisi viemään näitä hankkeita positiiviseen päätökseen, se osoittaisi Venäjän osalta valtavaa edistysaskelta ihmisoikeuksien kunnioittamisessa.

Sinänsä tämä yksityisten henkilöiden omistuskysymys on mielenkiintoinen. He eivät ole myyneet omaisuuttaan, eikä tiloja ole lunastettu heiltä. He siis edelleen omistavat miehitetyt maat. Venäjä siten loukkaa ihmisoikeuksia miehittämällä maita edelleen.

ProKarelian ns. Investointien suoja –artikkelissa, joka lähetettiin kirjeitse 30 maan poliittisille johtajille ja vaikuttajille (yhteensä 2.100 henkilöä) ja emaililla noin 10.000 henkilölle eri puolilla maailmaa, otetaan yksityisomaisuuden suojasta kiinnostava esimerkki. Entäpä jos Karjalassa maata omistava henkilö haastaakin Karjalasta metsää ostavan yhtiön USA:ssa oikeuteen esittäen väitteen, että yhtiö ostaa, jalostaa ja myy edelleen varastettua omaisuutta. Oikeuden päätös voisi olla mikä tahansa.

Aluepalautuksen ilmoituksen mukaan se ajaa yksityisten tilojen takaisinsaannilla kaikkien pakkoluovutettujen alueitten palauttamista. Tämä olisi tavallaan palautuksen esiaste.

Palveleeko toimenpide palautustavoitetta? Lyylin esille ottamia asioita tuovat esille myös palautuksen vastustajat. Ongelmallisinta kuitenkin lienee se, ettei tilakohtaisessa, tavallaan itsekkäässä vaatimuksessa, tule esille ne moraalis-eettiset, juridiset, maantieteelliset, taloudelliset ja ihmisoikeudelliset kokonaisperusteet, mitä palautuksella on.

Pakkoluovutetut alueet olivat kokonaisuus niin Moskovan rauhassa kuin Pariisin rauhansopimuksessakin. Alueista päätettiin kokonaisuutena, ei tilakohtaisina luovutuksina. Tilakohtaiseen omistusoikeuteen ei siten puututtu. Palautuskysymystä tulee siten tarkastella kokonaisuutena.

Palautuskysymys on koko Suomen asia, ei vain karjalaisten. Kaikki menettivät. Karjalaisille maitaan luovuttaneet menettivät tilastaan ehkä merkittävänkin osan. Kattoiko korvaus todellisen menetyksen? Sodat olivat koko Suomen asia ja kaikki olivat yhtenä rintamana puolustamassa maatamme. Karjalan kansa kärsi siinä eniten, koska sota jyräsi alueen alleen, mutta koko Suomi hoiti pakolaisten asian paremmin kuin missään muualla.

Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautus on kokonaisuus maantieteellisessä, juridisessa, moraalis-eettisessä ja taloudellisessa mielessä. Palautuksesta ei saada kannattavaa, jos alueet pilkotaan pieniksi paloiksi. Vain koko alueen kehittämisellä palautuksesta tulee taloudellisesti järkevä hanke molemmille osapuolille.

Palautuksen juridiset perusteet liittyvät kansainvälisiin lakeihin ja sopimuksiin. Pariisin rauhansopimuksen kumoaminen on poistanut viimeisen palautuksella olevan muodollisenkin esteen.

Palautuksen toteuttamiseksi Suomessa tulee käynnistä mittava kansalais- ja poliittinen keskustelu ja valtiovallan on ministeriöiden toimesta tutkittava palautuksen vaikutukset. Suomen on haettava hankkeelle tukea EU:sta ja USA:sta. Tämän jälkeen Venäjälle on esitettävä neuvottelu asiasta rauhanomaisesti, ihmisoikeuksia kunnioittaen.

ProKarelian toivomus on, että koko karjalainen kenttä ryhtyy keskustelemaan Karjalan palautuksen vaikutuksista ja motivoimaan poliitikkoja osallistumaan tähän keskusteluun. Olisi mieluisaa nähdä, että Karjalan Liitto motivoisi 450 organisaatiotaan ja 60.000 jäsentään tähän toimintaan aluepalautusta aktiivisesti ajavien järjestöjen kanssa.

Uskomme, että suomalaisten ihmisoikeudet pakkoluovutettujen alueitten osalta silloin palautuvat niin, että Lyylikin ehtii nähdä vapaan Karjalan kauniit ja kalliit kunnaat.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].