[02] Karjalan palautus

KARJALAN PALAUTUS: UNELMA VAI TAVOITE

Karjalan palautuksesta puhutaan ja kirjoitetaan usein unelmana tai haaveena. Unelma-ajattelun teki tunnetuksi Riitta Uosukainen presidenttiehdokkaana. Hän halusi osoittaa vastustajilleen, ettei hän palautuksen osalta ollutkaan tosissaan. Karjalaiset hän halusi pitää siinä uskossa, että hän edelleen tavoitteli palautusta. Unelmoiminen on siten melkoista verbaalista taiteilua.

Kannattaa syvällisesti miettiä, onko palautus todellakin vain unelma tai haave, vai onko se tavoite. Sanojen sisällöllä on suuri ero erityisesti toiminnallisesta näkökulmasta.

Jos palautus on unelma, emme todellisuudessa tavoittele palautus-olotilaa. Unelma on utopia, haave, ajatus, tunnetila. Unelmoimme asioista, joita emme usko koskaan saavuttavamme.

Joku unelmoi miljoonista, prinssistä ja puolesta valtakunnasta, vallasta, isosta purjeveneestä. Esim. vallan unelmointi muuttuu tavoitteeksi, kun määritetään, että halutaan poliittista valtaa tietyssä puolueessa.

Kuinka konkreettisesti unelma ohjaa toimintaamme? Tuskin lainkaan. Eihän unelma ole todellista, vaan utopiaa, pakoa arkipäivästä. Mitä me teemme unelmamme toteuttamiseksi? Jatkamme samoin kuin ennenkin eli emme mitään erityisen merkittävää.

Palautus-unelma on lähinnä itsensä „älyllistä pettämistä“. On mukava luulla tavoittelevansa utopiaa. Silloin kaikki ne pikku puuhat, mitä asian hyväksi teemme, voivat tuntua tärkeiltä. Unelma kuitenkin on koko aika kaukana utuisessa tulevaisuudessa.

Palautus on meille tavoite. Tavoite on konkreettinen asia tai taso, johon pyrimme. Kun meillä on selvä tavoite ja välitavoitteita, meillä on pohja suunnitella toimintaamme hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Tavoite ilmaisee sen, mitä haluamme ja mitä resursseja meidän on hankittava. Voimme miettiä, millä eri keinoin tavoite saavutetaan.

Palautuksen tärkeimmät välitavoitteet tällä hetkellä ovat:

1. Saada karjalainen kansa asettamaan selkeä palautus-tavoite

2. Saada karjalaiset yhteisöt ymmärtämään toimintansa syvin tarkoitus

3. Saada kansa ja yhteisöt aktiivisesti toimimaan palautus-tavoitteen hyväksi

4. Saada poliittinen ja kansalaiskeskustelu palautuksesta käyntiin Suomessa

Nämä ovat konkreettisia pyrkimyksiä. Ne edellyttävät sen miettimistä, miksi me olemme esim. yhteisönä todella olemassa. Miksi me haluamme vain konservoida Karjalaa? Miksi emme halua itse Karjalaa takaisin?

Tavoitteet edellyttävät toimintaa. On päätettävä uusista suuntaviivoista. On tehtävä toimintasuunnitelma. On toimittava.

Kunnioitettu jalkaväenkenraali Ehrnrooth lausui ProKarelialle 17.12.03: „Suomen rajat ovat maailman suurille toisarvoinen asia, ei meille suomalaisille. En näe mitään aihetta, että kerran solmitut rajat eli Tarton rauhan rajat muutettaisiin. Poliittisiin syihin minä en mene. Minä katson vain, mikä on minun silmissäni oikein.”

Ne askeleet, jotka johtavat Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamiseen, alkavat täsmällisestä tavoite-asetannasta.

Koko karjalaiselle kentälle on luotava uusi tunne- ja tahtotila: me haluamme Karjalan takaisin, olemme valmiit tekemään tämän tavoitteen edestä työtä ja tulemme tämän tavoitteen määrätietoisella työllä saavuttamaan.