Tietoa kirjoittajasta


Yrjö Kaukiainen
professori

Helsingin yliopisto
Kirjoittajan muita artikkeleita

08.03.2004 [02]
»  KARJALAN HISTORIA – RAJAN HISTORIA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

08.03.2004
Yrjö Kaukiainen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALAN HISTORIA – RAJAN HISTORIA

Suomalaisen Tiedeakatemian teemailta 08.03.04:
KARJALA, IDÄN JA LÄNNEN RAJAMAA

+++

Karjalan historian tutkimuksessa suuri ongelma on aina ollut tutkimusalueen määrittely. Harva maantieteellis-etninen käsite on ollut yhtä epäselvä tai monimerkityksinen kuin Karjala. Tänä päivänäkin me puhumme Etelä-Karjalasta, Viipurin-Karjalasta, Laatokan-Karjalasta, Itä-Karjalasta, Pohjois-Karjalasta, Vienan-Karjalasta ja vielä vaikkapa Tverin-Karjalasta, ja historiasta löytyy lisää esimerkkejä Karjala-loppuisista aluenimistä.

Erään Karjalan historiaan perehtyneen tutkijan mukaan erilaisia Karjaloita on ainakin yhdeksän, ja itse asiassa samaan luetteloon voisi lisätä vielä eteläisimmän Savon ja pohjoisen Inkerinmaan, joiden väestössä karjalainen elementti on joko alunperin tai myöhempien väestöliikkeiden seurauksena ollut hyvin merkittävä.

Tarve etsiä yhtä ainoaa ja "oikeaa" Karjalaa juontaa juurensa 1800-luvun kansallisuusaatteen innoittamiin käsityksiin Suomen kansan synnystä alkuheimojen, suomalaisten, satakuntalaisten, hämäläisten ja karjalaisten kautta, tavallaan niiden synteesinä.

Historialliset lähteet eivät kuitenkaan pysty kertomaan, millaisia yhteiskunnallisia instituutioita nuo heimot olivat saati sitten, millainen heimohenki niitä sitoi yhteen tai erotti toisistaan. Arkeologiset löydöt kyllä osoittavat maamme esihistoriallisen asutuksen muodostaneen melko selväpiirteisiä ryppäitä, joita voidaan pitää enemmän tai vähemmän omaleimaisina kulttuurialueina.

Voidaan kuitenkin väittää, että (Varsinais-) Suomi tai Häme eivät ainakaan historiallisena aikana olleet sellaisia selvärajaisia kokonaisuuksia, kuin minä kansallisromantiikka ne halusi nähdä. Vielä suuremmassa määrin tämä pitää paikkansa Karjalan kohdalla: yhtenäisestä Karjalasta voidaan puhua vain arkeologisena löytöalueena, mutta niin sanotun kolmannen ristiretken kärjistämät konfliktit johtivat sen jakautumiseen "idän" ja "lännen" valtapiireihin.

Keskiaikaisten valtarajojen merkitystä ei pidä liioitella - Pähkinäsaaressa sovittu rajalinja ei tietenkään eristänyt näitä osia toisistaan - mutta viimeistään keskiajan lopulla poliittisen vallan ote tiukkeni myös rajaseuduista. Vähitellen myös uskonnollisenjaon merkitys korostui ja valtaraja muuttui kulttuurirajaksi.

Yhtenäinen Karjala on siis epähistoriallinen käsite, koska sellaista ei ollut koskaan historiallisena aikana. Ruotsin suurvalta-ajalla (1617 – noin 1706) koko entinen "arkeologinen" Karjala kuului kyllä yhteen valtakuntaan (Käkisalmen lääni tosin vain ns. voittomaana), mutta silloin Laatokan-Karjalasta lähtenyt uudisasutus oli jo ehtinyt luoda itään uusia "Tytär-Karjaloita", joissa itäinen karjalainen kulttuuri säilyi koskemattomana. Eikä se hävinnyt Laatokan-Karjalastakaan, silla Ruotsin-aika jäi siellä suhteellisen lyhyeksi.

Vasta 1800-luvun jälkipuolella ja Suomen itsenäisyyden parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana muodostui se Suomen-Karjala, jota olemme tottuneet pitämään itsestään selvyytenä.

Karjalan historia ei siis voi olla minkään yhtenäisen aluekokonaisuuden historiaa. Historiasta ei löydy edes lyhyttä kautta, jolloin kaikki Karjalaksi kutsutut alueet olisivat olleet samalla puolella "idän" ja "lännen" välistä rajaa. Tuo raja ei myöskään koskaan siirtynyt kokonaan Karjaloiden ulkopuolelle.

Näin Karjaloiden maat ovat aina olleet rajamaita, jaettuja maita, ainakin poliittisessa mielessä toiset itää, toiset länttä. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että "Karjalalle" ei voida koskaan kirjoittaa sellaista itsenäistä tarinaa idän ja lännen välissä kuin Suomelle.

Mutta ehkä juuri sen takia Karjalan historia on erityisen kiinnostava - sen avulla voidaan ehkä oppia ymmärtämään, miten suuri merkitys tuolla valtarajalla on ollut kulttuurien välisenä kosketuspintana, kuinka paljon se on estänyt ihmisten välistä kanssakäymistä, millaisia vaikutteita sen yli tai läpi on suodattunut. Kiintoisaa on myös kysyä, miten tämän kahtiajaon kokivat itse karjalaiset, ne ihmiset jotka noita alueita halusivat asua tai joutuivat asumaan?


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].