Karjala / Karelia kuuluu Suomelle - Pro Karelian fokus.
Karelia / Karjala is part of Finland - Pro Karelia's focus.


Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2016 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

02.04.2004
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeli-ryhmiin.
Klikkaamalla artikkeli-ryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALAN LIITTO: KARJALA-OHJELMA SUOMEN TAVOITTEEKSI

KARJALA-OHJELMA SUOMEN TAVOITTEEKSI
PALAUTUS ON KESKEINEN ASIA

Kuvia-1 tilaisuudesta
Kuvia-2 tilaisuudesta
Kuvia-3 tilaisuudesta
Kuvia-4 tilaisuudesta

"Suomi tarvitsee virallisen sekä pitkän että lyhyen aikajänteen Karjala-ohjelman", sanoi Karjalan Liiton Karjalan kysymys -seminaarissa perjantaina liiton puheenjohtaja kansanedustaja Markku Laukkanen.

"Liiton lopullisena tavoitteena on Karjalan palautus", Laukkanen vakuutti seminaarin avauspuheenvuorossaan perjantaina Helsingissä Karjala-talossa. Palautus näyttää nousevan keskeiseksi tavoitteeksi Liiton toiminnan aktivoituessa puheenjohtajan lausuntojen valossa.

"´Palauttajajärjestöjä´ ilahduttaa kovasti Liiton puheenjohtajan vakuutus siitä, että Karjalan palautus nousee keskeiseksi Liiton tulevassa toiminnassa", sanoi ProKarelian puhemies professori Heikki A. Reenpää seminaarin keskustelussa. "Mikäli Liitto ottaa viralliseen ohjelmaansa palautuksen, on asiassa päästy hyvän matkaa eteenpäin. Tunnemme kaikki iloa siitä, että asia on puheenjohtajan suulla varmistettu."

Laukkasen hahmottelema ajatus "uudesta aktiivisesta Karjala-politiikasta nykyisen hampaattoman tilalle" merkitsee Karjalan Liiton kääntymistä valtiovallan puoleen palautustavoite mielessään. Seminaarin lehdistötilaisuudessa Laukkanen kaavaili "aktiivista ja aloitteellista Karjala-politiikkaa", jossa ei enää saa olla tabuja, kiellettyjä aiheita.

Puheenjohtajan mukaan Suomessa pitää puhua Karjala-kysymyksestä ja tehdä tilit selviksi menneisyyden kanssa. Laukkanen huomautti samalla, ettei Suomen lehdistö ja muu media ole kovinkaan usein tarkastellut vakavasti Karjala-kysymystä. Asiassa on monia tasoja alkaen historiasta ja sen tuntemisesta ja ulottuen kysymykseen oikeudenmukaisuudesta.

Professori Reenpää huomautti, etteivät Karjalan Liitto eivätkä ´palauttajajärjestöt´ kuten ProKarelia, Tarton rauha tai Aluepalautus voi johtaa asian etenemistä, koska se kuuluu valtiovallalle ja poliittisille päättäjille, mutta Liitto ja järjestöt voivat koota tosiasioita ja käydä keskustelua sekä vakuuttaa valtiovallan ja yleisen mielipiteen palautushankkeesta ja sen järkevyydestä.

ProKarelia tarjosi yhteistyötä Karjalan Liitolle, koska Reenpään sanoin "asia on yhteinen" ja kaikki ovat siitä "periaatteessa yksimielisiä". Palautushanketta voidaan edistää normaalin demokraattisen keskustelun tietä julkisesti siten, että kaikki osapuolet tietävät asioiden tilan ja toiminnan järkevän ja rauhanomaisen luonteen.

Laukkanen teki puheenvuoroissaan varauksia Venäjän suhteen. Hän sanoi, ettei Venäjän nykyjohto ole antanut merkkiäkään valmiudesta palautukseen. Sinänsä hän sanoi, että asiassa täytyy odottaa aloitteellisuutta Venäjän taholta.

Karjalan Liiton Karjalan kysymys -seminaari kokosi Karjala-taloon suuren, noin 400 hengen yleisön, joka kuunteli kuuden tunnin aikana kuuden suomalaisen ja kahden venäläisen alustajan puheenvuorot. Niitä seurasi vajaan tunnin pituinen keskusteluosuus, jossa runsas tusina läsnäolijaa esitti sanottavansa.

Varsinaista keskustelua alustukset eivät päässeet synnyttämään, koska mielipiteiden vaihto oli niputettu yhdeksi kokonaisuudeksi illansuuhun. Luontevaa keskustelua tällainen järjestys ei sallinut ja siten asiantuntijoiden herättämät ajatukset jäivät yleensä ajelehtimaan ilmaan ilman seikkaperäistä käsittelyä.

Seminaarin päätökseksi kaavailtu asiantuntijapaneeli jäi laihaksi samasta syystä.

SUOMI TORJUI RAJAPUHEET

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomi neuvotteli uuden Venäjän kanssa kolme sopimusta, joista poliittisessa maiden suhteista säätävässä sopimuksessa rajakysymys ohitettiin, kertoi puheenvuorossaan ulkoministeriön osastopäällikkö Harry Helenius.

Helenius oli virkamiehenä mukana neuvottelemassa poliittista sopimusta. Hän kertoi, että silloin Suomen puolella poliittiset päättäjät ja virkamiehet keskustelivat rajakysymyksestä ja päättivät, ettei sitä avata. Juuri silloin rajat kautta Euroopan muuttuivat urakalla ja uusia itsenäisiä valtioita syntyi uusin rajoin, mutta Suomi päätti, ettei se ryhdy hankkimaan takaisin Tarton rauhan rajoja vaan tyytyy pitämään voimassa talvisodan ja jatkosodan seurauksina muuttuneet rajat.

"Ratkaisu piti rajat ennallaan, mutta se ei merkinnyt sitä, että Suomi olisi hyväksynyt ne tavat, joilla rajat oli muutettu alkuperäisistä Tarton rauhan rajoista", Helenius selitti seminaariyleisölle. Poliittisissa neuvotteluissa yksinkertaisesti Venäjän kanssa sovittiin, ettei rajoista neuvotella.

Penkkiriveistä kuului Heleniuksen puhuessa kiukkuisia puoliääneen lausuttuja huomautuksia liturgian puhujasta.

UHKANA UUSI BERLIININ MUURI

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys huolettaa Venäjää eniten, sanoi perustamaansa poliittista tutkimuslaitosta Moskovassa johtava Andrei Fjodorov. Jos Suomi liittyy Natoon, niin Moskovassa arvellaan, että alueelle saattaa syntyä uusi Berliinin muurin tilanne, Fjodorov huomautti.

Kärjekkäitä ääripään asenteita kuvannut Andrei Fjodorov on Vladimir Fjodorovin poika. Vladimir Fjodorov työskenteli vuosikymmenet Neuvostoliiton kommunistipuolueen kansainvälisellä osastolla Suomen toimistossa. Hänen tehtäviinsä kuului Suomen asioiden vahtiminen ja niihin puuttuminen. Fjodorov on kovan linjan kannattaja, joka ei ainakaan lausuntojensa eikä kirjoitustensa mukaan nähnyt mitään hyvää itsenäisessä Suomessa.

Venäjän suurlähetystön kaupallinen edustaja Valeri A. Shljamin tarkasteli kaupallisia suhteita ja raja-alueiden elintasoa ja talousnumeroita. Hänen mukaansa väestö Karjalan tasavallassa Venäjällä on jo ymmärtänyt, ettei elintasoa voida nostaa eurooppalaiselle tasolle pelkästään humanitaarisen avun ja lahjoitusten vastaanottamisella vaan sen puolesta on myös paiskittava töitä.

Kumpikaan venäläinen alustaja ei sanonut mitään totalitarismin tuhojen oikaisemisesta, mutta molempien mielestä Suomen olisi hyvä jatkaa lähialueiden auttamista. Puheenvuorot toivat varsin vähän uutta esille. Niistä ei käynyt ilmi sekään, että Venäjällä vallitsee ruohonjuuritasolla varsin suuri mielipidekirjo.

POHJOINEN ULOTTUVUUS

Lukuisat puheenvuorot keskittyivät pohtimaan Euroopan Unionin tavoitteita kuten pohjoista ulottuvuutta. Niisä käsiteltiin enemmän pohjoista ulottuvuutta kansainvälisenä asiana ja Karjalan tasavallan ongelmia kuin pakkoluovutettua Karjalaa ja Karjalan kysymystä eli luovutettujen alueiden palautusta, joka oli varsinaisesti seminaarin kantavana teemana.

Puheenvuoroihin käytetystä ajasta ainakin kolme neljäsosaa meni Karjalan tasavallan ja Venäjän suurvaltapolitiikan luonteen ja muutosten selvittelyyn. Karjalan palautuksen pohtiminen jäi sivurooliin.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Hiski Haukkala selvitteli reippaasti Karjalan tasavaltaa ja luonnehti Moskovan näkemyksiä sen asioista tylyiksi. Haukkalan mukaan Venäjä on jokseenkin jatkuvasti monin tavoin tyytymätön EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen. Venäjä vaatii EU:lta infrastruktuurin rakentamista eikä sitä miellytä EU:n yritys keskittää voimia ympäristön huoltoon.

OPPOSITION ÄÄNI

Tohtori Rusin puhe kokonaan

Oppositiossa Karjalan Liiton tarmotonta Karjalan kysymys-linjaa vastaan puhujista oli tohtori, ulkoasiainneuvos Alpo Rusi. Hän kuvaili ongelmia aidolla tavalla suomettumisen seurauksiksi ja ehdotteli painavasti jatkuvaa keskustelua Karjalasta.

Rusin mukaan Karjalan kysymyksen jatkuva puiminen on "Suomen kulttuurielämän destalinisointia". Hän kritisoi sekä poliitikkoja että lehdistöä vaikenemisesta.

Kansleri Kauko Sipponen puolestaan näki myönteistä kehitystä keskustelussa ja esitti tavoitteina kulttuurityön tukemisen Karjalassa rajan molemmin puolin. Karjalaisen kulttuurin tukeminen edistää Sipposen mukaan Karjalan säilymistä ja tuhon estämistä.

Evakkojen vaiheiden osalta Sipponen tarjoili tiedonmurusia talvisodan rauhanneuvotteluista. Hän kertoi Suomen valtuuskunnan kahteenkin otteeseen Moskovassa 1940 ehdottaneen, että pakkoluovutettavan alueen suomalainen väestö saisi jäädä koteihinsa ja valita vuoden kuluessa joko muuton Suomeen tai jäämisen Neuvostoliittoon. Molotov oli väestön muutto-optioita vastaan eikä niistä siten tullut mitään.

Suomen silloiselle poliittiselle johdolle olikin Sipposen mukaan suuri yllätys, että pakkoluovutettujen alueiden suomalainen väestö melkein viimeistä henkeä myöten pakeni mieluummin kodeistaan läntiseen Suomeen kuin jäi vihollisen armoille koteihinsa. Suomen johtajat olivat otaksuneet, että suuri osa väestöä jäisi Karjalaan.

Myöhemmät kokemukset Baltiasta ja itäisen Keski-Euroopan maista osoittavat, että Suomen karjalaiset olivat aavistaneet oikein Neuvostoliiton julmuuden ja paetessaan vihollista he onnistuivat säilyttämään henkensä, Sipponen huomautti.

LIITON JOHTOA ARVOSTELTIIN

Virallisten alustusten jälkeen yleisön saatua puheenvuoron useat kuuntelijat kritisoivat Karjalan Liiton johtoa saamattomuudesta palautuksen suhteen. Niinpä Räisäläisten säätiön edustajana puhunut Heino Paavilainen sanoi, että Liitolta on jäänyt työ hoitamatta ja Pariisin rauhansopimuksen purkaminen yhä odottaa tekemistään.

Paavilainen muistutti pääministeri Matti Vanhasen sanoneen, ettei mikään taho Suomessa ole esittänyt neuvotteluja Karjalan palauttamiseksi. Paavilainen vaati Liittoa tekemään aloitteen ja esittämään virallisesti palautusta. Hän kuvasi sen Liiton tärkeimmäksi tehtäväksi ja sanoi, että Liiton johtoon tarvitaan uudet toimeksi panevat henkilöt.

Karjalan tasavallan asioista on puhuttu paljon, mutta tuo tasavalta ei kuulu Karjalan Liiton tehtäväkenttään, sanoi Jussi Liikonen Aluepalautus ry:stä. Hänen mukaansa palautusta ei ole Liitossa eikä seminaarissa käsitelty riittävästi eikä luotu asialle ohjelmaa.

Liikonen laski karjalaiseen tapaan leikkiä huomauttamalla, että Karjala on ilmeisellä tavalla vaikeampi asia kuin Saksan kysymys. Saksoissa oli kymmeniä miljoonia ihmisiä, mutta ne ovat yhdistyneet.

Uudenmaan piirin edustaja Pentti Karvonen kritisoi Liittoa saamattomuudesta. Klaus Hemanus huomautti, että vaikka seminaarin aiheena oli Karjalan kysymys, ei siitä ole paljon puhuttu. Hän totesi myös, että on väärin vaatia kansakunnan enemmistöä tukemaan Karjalan palautusta, kun monissa muissakaan asioissa ei väestön enemmistön tarvitse tukea toteutettavia asioita, vaan jokin vähemmistökin riittää mainiosti.

Maria Johansson Tarton rauha ry:stä, Jali Raita ja Tapio Putkonen käyttivät myös tiukat puheenvuoronsa. Raimo Kivelä ja Raimo Siven levittivät esille suuren banderollin ja pyysi Liitolta lupaa sen kantamiseen kesällä Joensuussa Karjalaisten kesäjuhlien kulkueessa. Banderollin teksti kuuluu: "Suomen ja Venäjän yhteinen kehitystie - Stalinin rikosten korjaaminen".

Kekustelun lopuksi vs. toiminnanjohtaja Kilpeläinen luki Toronton karjalaisten sähkösanomasta mm. seuraavaa:

"Presidentti Kekkonen, valtiomies Virolainen ja jalkaväenkenraali Ehrnrooth olivat sitä mieltä, että ainoat oikeat rajat ovat Tarton rauhan rajat. He myös toimivat tämän vakaumuksensa mukaisesti."

"Ryhtykäämme yhteistyöhön, jossa Liitto, koko jäsenkuntansa ja ns. palautusjärjestöjen kanssa aktiivisesti vie palautustavoitetta eteenpäin. Me Kanadan karjalaiset olemme siinä yhteistyössä voimaperäisesti mukana."

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].