Tietoa kirjoittajasta


Pentti Kosonen
professori, fil.tri

Pentti Kosonen on epäorgaanisen ja analyyttisen kemian professori (emeritus) Turun yliopistossa ja Turun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

24.03.2010 [02, 06]
»  TURUN SEUDUN KARJALAKLUBI EDUSKUNNASSA 

14.09.2009 [02, 08, 11]
»  ”HIMMETÄ EI MUISTOT KOSKAAN SAA ...” 

29.04.2006 [02]
»  UHRIN ANSIOSTA LIPPU LIEHUU

07.08.2005 [02]
»  "TALO JA TAVARAT MÄN, MUTT JÄIHÄ TAPETIT!"

25.08.2004 [02]
»  KARJALA-KYSYMYKSEN MENETETYT SUKUPOLVET

11.06.2004 [02]
»  SOTASYYLLISYYS KUMOTTAVA

02.06.2004 [02]
»  TURUN SEUDUN KARJALAKLUBI TAPAA LAUKKASEN

28.07.2002 [02]
»  SUOMEN KARJALA, ISIEMME PERINTÖMAA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

11.06.2004
Pentti Kosonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

SOTASYYLLISYYS KUMOTTAVA

Turun Seudun Karjalaklubin ja Karjalan Liiton johdon tapaamisessa Eduskunnassa 10.6.2004 nousi päällimmäiseksi Karjalaklubin ehdotus 1946 tapahtuneen sotasyyllisyysoikeudenkäynnin kumoamiseksi.

Turun Seudun Karjalaklubi korosti, että nyt on tarpeeksi historian tosiasioita ja avautuneista arkistoista esiin tulleita dokumentteja todistamaan silloisten Suomen johtohenkilöiden syyttömyyden talvisodan ja jatkosodan aloittamiseen. Todelliset syylliset löytyvät silloisen totalitäärisen Neuvostoliiton korkeimmasta poliittisesta johdosta.

Tämän vuoksi Eduskunnan tulisi nyt kiireellisesti ryhtyä valmistelemaan lakia sotasyyllisyysoikeudenkäynnin kumoamiseksi. Turun Seudun Karjalaklubin mielestä tämä on puhtaasti sisäpoliittinen asia.

Eduskunta, joka aikoinaan päätti sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä, on myös toimivaltainen säätämään lain sotasyyllisyysoikeudenkäynnin kumoamisesta.

Turun Seudun Karjalaklubi toivoi Karjalan Liiton antavan henkisen tukensa kaikille niille kansanedustajille, jotka haluavat lähteä Isänmaan todelliselle asialle vapauttamaan sotiemme veteraanit ja kaikki suomalaiset meihin kohdistuneesta sotasyyllisyyden taakasta.

Pentti Kosonen
emeritusprofessori
e-mail: pentti.kosonen@turku.fi
puh. 02 237 2245, 050 559 0168

++++

Turun Seudun Karjalaklubin lähetystö Eduskunnassa Karjalan Liitto ry:n puheenjohtajan, kansanedustaja Markku Laukkasen vastaanotolla 10.06.2004 klo 14.00.

Karjalan Liiton arvoisat edustajat puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen ja vt. toiminnanjohtaja Hannu Kilpeläinen. Arvoisat paikalla olevat kansanedustajat.

Turun Seudun Karjalaklubin puolesta ja tämän meidän lähetystömme puolesta minulla suuri ilo kiittää Teitä, Karjalan Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen, tästä meille järjestämästänne tilaisuudesta saada tulla kertomaan ajatuksiamme syvällä meidän sydämissämme liikkuvasta, Teillekin erittäin tutusta asiasta, "Karjalakysymyksestä".

Turun Seudun Karjalaklubi perustettiin lokakuussa 2002 Turussa. Klubin tarkoitus on keskustelujen kautta herättää kansalaisten keskuudessa mielenkiinto ja tietoisuus ns. Karjalakysymykseen sekä löytää keinoja kansanedustajien aktivoimiseksi keskusteluun tästä asiasta.

Päämääränämme on saada kansanedustajien välityksellä valtiovalta aloittamaan asiapohjaiset, historiallisiin tosiasioihin perustuvat keskustelut naapurimaamme Venäjän kanssa Karjalakysymyksen ratkaisemiseksi ystävällisessä yhteisymmärryksessä ja kummankin osapuolen edun mukaisesti.

Selvennykseksi totean, että Karjalakysymyksellä tarkoitamme talvisodan ja jatkosodan seurauksena syntynyttä tilannetta, jossa Suomi joutui pakkoluovuttamaan Petsamon, alueita Sallasta, Laatokan Karjalan, Karjalan kannaksen ja Suomenlahden suuret saaret.

Tämä pakkoluovutettujen alueiden kokonaisuus on siis laajasti ottaen, mutta lyhyesti ilmaistuna "Karjalakysymys", vaikka monasti keskustelujemme pääpaino kohdistuukin vain Suomen Karjalasta pakkoluovutettuihin alueisiin ja niiden tulevaisuuteen.

Annamme suuren arvon Karjalan Liiton monikymmenvuotiselle uutteralle työlle karjalaisen kulttuurin vaalijana. Tiedämme myös Karjalan Liiton pyrkineen vuosittaisissa tapaamisissaan maamme valtiojohdon kanssa tuomaan keskusteluissa esille ihmisten toiveet Karjalakysymyksen esille ottamiseksi.

Panimme merkille myös Karjalatalossa 2.4. pidetyn seminaarin tervehdyspuheen, jossa Te, arvoisa kansanedustaja ja Liiton puheenjohtaja, uskoa ja luottamusta herättävällä tavalla painotitte Karjalan Liiton kohdistavan työnsä entistä vahvemmin Karjalakysymyksen esille nostamiseen. Puheessanne Te veditte myös yhtäläisyysmerkin Karjalakysymyksen ja Karjalan palautuksen välille.

Turun Seudun Karjalaklubin lähtökohdat Karjalakysymyksestä ovat Karjalan Liiton kanssa saman suuntaiset. Haluamme kunnioittavasti tuoda esille muutamia niistä asioista, joista olemme kokouksissamme keskustelleet ja joihin perustuen rohkenemme esittää konkreettisen ehdotuksen, miten voisimme saada Karjalakysymyksen Venäjän ja Suomen väliseen neuvottelupöytään.

1. Karjalakysymys syntyi 1939-1940 käydyn talvisodan seurauksena. Sodan aloitti Neuvostoliitto hyökkäämällä Tarton rauhassa sovitun Neuvostoliiton ja Suomen välisen valtakunnan rajan yli Suomen alueelle. Neuvostoliiton johtajan Stalinin tarkoituksena oli nopeasti valloittaa Suomi ja liittää se kokonaan Neuvostoliiton alueisiin.

Suomen yksimielisen kansan urhea puolustustaistelu teki Stalinin tarkoitusperät tyhjiksi. Suomea ei valloitettu, mutta suurvallan oikeudella Neuvostoliiton johto pakotti Moskovan rauhassa 1940 Suomen hyväksymään ennen näkemättömän raskaat rauhan ehdot, joihin oleellisimpana sisältyi Suomen suurien maa-alueiden pakkoluovutus Laatokan Karjalasta ja Karjalan kannakselta Neuvostoliitolle sekä Hangon vuokra-alueen muodostaminen Suomelle äärimmäisen vaaralliseksi sotilastukikohdaksi.

2. Talvisodan jälkeen Stalin harjoitti jatkuvasti uhkaavaa painostusta Suomea kohtaan, mikä huipentui ulkoministeri Molotovin selittäessä Berliinissä marraskuussa 1940, että tarkoitus oli menetellä Suomen suhteen samoin, kuin Neuvostoliitto oli aiemmin tehnyt Baltian maiden kohdalla.

Suomen ollessa eristyneenä Lännen suurvalloista ja Stalinin kiellettyä liittoutumisen Ruotsin kanssa Suomen hallituksen oli, itsenäisyyttämme uhanneessa äärimmäisessä vaaratilanteessa, pakko tukeutua Saksaan. Tämä johti Suomen kesällä 1941 uuteen sotaan Neuvostoliittoa vastaan.

Sodan päätyttyä nostetussa sotasyyllisyysprosessissa v. 1946 eräät maamme johtomiehet tuomittiin sotasyyllisiksi, vaikka todellinen syyllinen myös jatkosotaan oli Stalin, joka oli jatkuvasti pyrkinyt tuhoamaan Suomen itsenäisyyden. Tämän ovat eräiden suomalaisten tutkijoiden ohella osoittaneet myös amerikannorjalainen professori Hans Peter Krosby ja Neuvostoliiton tiedeakatemian professorina toiminut Viktor M. Holodkovski.

3. Urheat kahden sodan puolustustaistelut, varsinaiset itsenäisyystaistelunsa, Suomi joutui maksamaan raskaasti. Lähes satatuhatta sankarivainajaa, paljon fyysisesti ja henkisesti vammautuneita sotainvalideja, yli neljäsataatuhatta kotinsa ja synnyinseutunsa menettänyttä siirtolaista oli isänmaan itsenäisyyden hinta. Eikä siinä kaikki.

Moskovan välirauhassa (1944) määrättiin Suomen kannettavaksi raskaat sotakorvaukset ja antamaan Neuvostoliitolle sen vaatimat ja aikaisemmin mainitut suuret maa-alueet. Suomen Karjalan mukana Neuvostoliitto otti Suomelta Viipurin, yhden maan neljästä suurimmasta kaupungista ja laajan Itä-Suomen talouselämän ja henkisen kulttuurin keskuksen, jonka menetys oli sinänsä jo suunnaton tappio koko maalle. Nimenomaan näiden anastusten perusteluksi Suomi pakotettiin vielä toimittamaan ns. sotasyyllisyysoikeudenkäynti, jossa jatkosotaan johtaneista tekijöistä muodostettiin harhaanjohtava, koko Suomen kansan syyllistävä kuva.

4. Pitkänä presidenttikautenaan Urho Kekkonen puhui neuvostojohtajille toistuvasti Suomelta anastettujen alueiden palauttamisesta, mikä ei kuitenkaan johtanut tuloksiin. Neuvostoliiton hajottua v. 1991 suuri osa suomalaisista on jatkuvasti toivonut, että uusi Venäjä haluaisi korjata Stalinin Suomea kohtaan tekemät vääryydet niin, että Venäjä palauttaisi Neuvostoliiton hyökkäyssodillaan maaltamme anastamat alueet takaisin Suomelle.

Venäjän hallitus katsoo kuitenkin ilmeisesti perineensä kyseiset alueet laillisesti Neuvostoliitolta eikä ole lehtitietojen mukaan halunnut edes keskustella asiasta. Venäjän väitetyllä laillisella perimyksellä ei kuitenkaan ole tosiallista katetta. Stalinin johtama Neuvostoliitto aloitti hyökkäyssodat tarkoituksenaan liittää koko Suomen valtion alue Neuvostoliittoon.

Aloittaessaan talvisodan Neuvostoliitto rikkoi Suomen kanssa 1920 tehdyn Tarton rauhansopimuksen, maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen vuodelta 1932 sekä sen jatkosopimuksen vuodelta 1934 ja Kansainliiton jäsenmaiden sopimuksen kiistakysymysten rauhanomaisesta ratkaisemisesta. Kansainliitto tuomitsi Neuvostoliiton vuosien 1939-1940 teot ja erotti virallisesti Neuvostoliiton jäsenyydestään.

Myös uuden Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin on myöntänyt, että Stalinin hyökkäys Suomeen 1939 oli rikos. Hän tuomitsi hyökkäyksen jyrkin sanoin sanoen sen olleen Suomea kohtaan epäoikeudenmukaista eikä missään tapauksessa hyväksyttävä.

5. Neuvostoliitto kävi 1941-1945 Saksaa vastaan raskaan puolustussodan, jota Venäjällä edelleen aiheellisesti kutsutaan "suureksi isänmaalliseksi sodaksi". Kunnioitamme tätä puolustustaistelua, mutta toteamme Stalinin propagandan valitettavasti yhdistäneen siihen kiinteästi myös molemmat Suomen ja Neuvostoliiton väliset sodat.

Talvisota aiheutui kuitenkin Neuvostoliiton hyökkäyksestä ja jatkosota sen Suomea kohtaan uhkaavasta painostuksesta ja maamme itsenäisyyden vaarantaneista hankkeista. Itsenäisyyttään puolustaneesta Suomesta tehtiin näin vastoin totuutta aktiivinen, Hitlerin kanssa liittoutunut hyökkääjä. Tämä Venäjällä vieläkin yleisesti toistettu harhakäsitys on nyt vihdoinkin kumottava tehokkaasti.

Todellisuudessa Suomi otti jatkosodassakin itsenäisyytensä turvaamiseksi käydyissä puolustustaisteluissa monissa suurissa asioissa huomioon myös Neuvostoliiton edut. Historian tutkimus ja nyt jo julkisiksi tulleet dokumentit ovat selkeästi tuoneet esiin nämä 60 vuotta sitten tapahtuneet tosiasiat ja niiden taustat. Nyt ne pitäisi saada kansanedustajien välityksellä julkiseen keskusteluun, jotta historiallinen totuus saataisiin lopulta virallisesti kaikkien tiedoksi. Itsenäisyyttään puolustanut Suomi ei ollut käytyihin sotiin syyllinen, vaan todellinen syyllinen oli ja on tuonaikaisen Neuvostoliiton korkein poliittinen johto.

6. Historiallisen totuuden julkisaattaminen kansanedustajien ja Eduskunnan toimesta olisi mielestämme peruslähtökohta myös Karjalakysymyksen ratkaisulle. Historiallisen totuuden pohjalta tulisi kansanedustajien ensimmäiseksi vaatia Eduskuntaa kumoamaan Suomea vastaan kohdistettu sotasyyllisyysoikeudenkäynti, koska sitä on käytetty Suomea kohdanneen suuren vääryyden hyväksyvänä perusteluna.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin kumoutuminen tuo jatkossa Suomen Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueiden palauttamisvaatimuksen, ei vain Venäjän suhteen vaan kansainvälisestikin oikeutetuksi. Toivomme, että Karjalan Liitto voisi henkisesti tukea ja rohkaista kansanedustajia aloittamaan tämän prosessin ja olemaan järjestönä hankkeessa myös voimakkaasti mukana.


Arvoisat lähetystömme vastaanottajat

Turun Seudun Karjalaklubi ei halua katsoa menneisiin vuosiin kertoakseen, mitä olisi pitänyt ja kenen olisi pitänyt milloinkin tehdä mitäkin. Olemme halunneet kuitenkin kerrata ne tosiasiat, jotka ovat aiheuttaneet Karjalakysymyksen syntymisen ja sen olemassa olon. Nyt elämme tätä päivää ja pyrimme katsomaan positiivisella mielellä tulevaisuuteen uskoen sittenkin totuuden ja oikeuden voittoon tässä niin usein valheellisessa ja epäoikeudenmukaisessa maailmassa.

Tämän vuoksi olemme tulleet luoksenne kertomaan niistä ajatuksistamme, joiden konkretisoitumisen myötä saisimme lopulta syntymään nykyisen Venäjän ja Suomen valtiojohtojen välillä ystävälliset ja molempia osapuolia kunnioittavat neuvottelut Karjalakysymyksen ratkaisemiseksi.

Uskomme vakaasti, että Karjalakysymyksen rehti käsittely neuvotteluissa historiallisista tosiasioista lähtien tuottaisi ratkaisun, joka olisi molemmille osapuolille sekä taloudellisesti tuottavaa että yhteiskunnallisesti rakentavaa. Oikeudenmukaisilla pakkoluovutettujen alueiden palautuksilla Venäjän ja Suomen välille olisi mahdollisuus rakentaa aidon ystävyyden ja luottamuksen hedelmällinen ilmapiiri.

Lopuksi haluamme vielä korostaa, että emme pidä Karjalakysymyksen ratkaisua vain karjalaisten ja karjalaisen heimon asiana, vaikka sen synty ja olemassa olo on heitä kaikkein kovimmin koskenut. Karjalakysymys on koko Suomen asia, kaikkien suomalaisten asia. Se on isänmaan asia, jonka ratkaisua pyydämme Karjalan Liiton ja kaikkien kansanedustajien lähtevän yhdessä viemään onnelliseen lopputulokseen.


Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].