Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

02.07.2004
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

Gallup-demokratiaa:
KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

Talin ja Ihantalan ratkaisutaistelujen 60-vuotismuistojuhlien aikaan STT on julkaissut mielipidekyselyn Karjalan palautuksesta. Kyselyn mukaan 57 prosenttia suomalaisista ei pidä pakkoluovutettujen alueiden palautusta toivottavana, kun taas 38 prosenttia pitää sitä toivottavana.

Mielipiteet näyttävät vakiintuneilta, sillä STT:n mukaan edellisessä vastaavassa kyselyssä vuonna 1998 Karjalan palautusta ei 58 prosenttia haastatelluista pitänyt toivottavana, kun silloin 36 prosenttia piti sitä toivottavana. Toisin sanoen palautusta toivovien määrä on lisääntynyt kaksi prosenttia yksikköä ja vastustajien määrä vähentynyt yhden prosenttiyksikön. Erot eivät ole kovin isoja eivätkä merkittäviä vaan ne voivat mahtua virhemarginaaliin.

Kysely tehtiin hyvissä ajoin ennen juhannusta. Kysely saattaisi tuoda toisenlaisen vastauksen nyt, kun kymmenet tuhannet veteraanit muistelevat verisiä ja rankkoja ratkaisutaisteluja. 60 vuotta sitten koko kansakunta muutamia poikkeuksia lukuunottamatta puolusti maataan vihollisen hyökkäystä vastaan.

Silloin mielipidekysely Karjalan tarpeellisuudesta Suomelle olisi saattanut tuoda toisenlaisen tuloksen kuin STT:n uusi kysely. Se olisi ehkä tuonut lähes sataprosenttisen myönteisen tuloksen kysymykseen Karjalan tarpeellisuudesta kansakunnalle.

Ajat ja olosuhteet ovat muuttuneet. Näihin muutoksiin kuuluu jo vakiintunut tapa tehdä demokratiaa mielipidekyselyjen avulla. Se on tarpeellinen keino, ja samalla on kiinnostavaa pohtia kyselyjen reaalista sisältöä suomalaisessa politiikassa.

Suuri vähemmistö eri mieltä kuin poliitikot

Tärkein havainto mielipidetiedustelussa onkin oikeastaan se, että hyvin suuri vähemmistö suomalaisia ajattelee Karjalan palautuksesta täysin eri tavalla kuin maan presidentti ja hallitus sekä yleensä poliitikot.

Palautusta kannattavat 38 prosenttia eli aina kaksi viidestä suomalaisesta ovat eri mieltä kuin maan hallitus, joka pitää suunsa kiinni palautuksesta. Se on hämmästyttävän suuri määrä ihmisiä Suomessa, jossa yleensä pysytään kiltisti johtavien poliitikkojen sanelemalla kaidalla tiellä virallisen ulkopolitiikan linjoilla.

Kannattaa muistaa, että ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin ja ennen siihen tähdänneen kampanjoinnin aloittamista noin 60 prosenttia suomalaisista vastusti jäsenyyttä. Silloin noin 40 prosenttia tai vieläkin vähemmän kannatti jäsenyyttä.

Kuitenkin poliitikot käänsivät kansakunnan mielipiteen EU:lle suotuisaksi. Se tapahtui poliittisella kampanjoinnilla ja järkevillä ja maltillisilla puheilla. Siinä ei tarvittu kiivailemista, kiihkoilua eikä pakotusta. Siinä riitti yksinkertaisesti se, että asiasta puhuttiin ja välillä ongelmaa jopa analysoitiin tai ainakin selostettiin eri puolilta.

Hyvin suuri määrä suomalaisia muutti kantansa vastustavasta kannattavaksi pelkästään siitä syystä, että heidän arvostamansa tai tottelemansa poliitikot kehottivat siihen.

Senkin voi muistaa, että nyt selvästi suurempi osa suomalaisia vastustaa Nato-jäsenyyttää, mutta silti hyvin monien keskeisten poliitikkojen toiminta ja myös puheet viittaavat vahvasti siihen, että ennen pitkää Suomi viedään Natoon. Se vaatii massiivista kampanjaa mielipiteiden muokkaamiseksi mutta sellainen sujuu poliitikoilta.

Poliittisista kysymyksistä kannanottoja pakkoluovutettujen alueiden kohtaloon voidaan hyvin verrata EU-jäsenyyskysymykseen. Ratkaisut ovat poliitikkojen käsissä. Poliitikot pystyvät muokkaamaan mielipiteitä haluamaansa suuntaan. Voi myös sanoa, että osa poliitikoista muokkaa mielipiteitä mielellään myös sellaisiin suuntiin, joihin heidän ulkomaiset ystävänsä haluavat niitä muokattavan - aivan riippumatta Suomen omista eduista.

Esimerkin vuoksi kannattaa pohtia, miten presidentti Tarja Halosen mielenmuutos vaikuttaisi. Kun Halonen on kovin suosittu, on selvää, että väestö kuuntelee häntä ja noudattaa hänen toivomuksiaan samaan tapaan kuin presidentti Urho Kekkosen. Jos Halonen siirtyisi Karjalan kohdalla Kekkosen linjalle, muuttuisivat mielipidekyselyjen tulokset Karjalan kohdalla nopeasti ja paljon.

Kun kaksi viidestä suomalaisesta kannattaa jotakin ajatusta, luulisi hyvin monen poliitikon rientävän apajalle keräämään ääniä ja kannatusta. Tietenkin on hirtehisen huvittavaa - ja samalla erittäin nöyryyttävää - etteivät poliitikot tohdi ryhtyä puhumaan Karjalan palautuksesta.

Hiljaisuus on nöyryyttävää, koska se osoittaa, etteivät politiikkaan Suomessa ryhtyvät henkilöt pidä Suomea täysin itsenäisenä maana eikä tasavertaisena vaikuttajana kansainvälisellä areenalla. He eivät pidä Suomea maana, jolla on oikeus ajaa omia asioitaan ja edistää omia kansallisia etujaan.

Nöyryytys kohdistuu Suomen kansakuntaan, joka kuitenkin kuusi vuosikymmentä sitten pelasti maan itsenäisyyden.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].