Tietoa kirjoittajasta


Markus Lehtipuu

Markus Lehtipuu
free lance -toimittaja

Markus Lehtipuu on helsinkiläinen kirjakustantaja ja matkailutoimittaja. Hän kokosi 1980-luvun lopulla itsenäisen matkailun käsikirjan Tuhat Tietä Tropiikkiin, josta tuli suosittu opaskirja.

Hän oli perustamassa matkaopaskirjasarjaa ”Suomalainen Matkaopas” 1990-luvun alussa ja toimii edelleen samannimisen osakeyhtiön toimitusjohtajana.

Markus on oleskellut tai työskennellyt 75 itsenäisessä maassa ja kirjoittanut yli 20 matkaopaskirjaa, osa näistä englanniksi.

Lehtipuulla ei ole juuria Karjalassa. Hän otti osaa toimittajien helikopterimatkalle Karjalaan keväällä 1999, ja on sen jälkeen käynyt yli lukemattomia kertoja Karjalassa.

Vuonna 2000 ilmestynyt Karjala Suomalainen Matkaopas myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa, ja kesällä 2002 julkaistaan jo kirjan neljäs, laajennettu ja korjattu painos.

Lehtipuu on opiskellut yliopistossa taloustieteitä ja tiedotusoppia. Karjalan tutkimus on antanut mahdollisuuden ainutlaatuiseen pioneerityöhön ja samalla erilaisten visioiden kehittämiseen.

Akateemisten oppien ohella eri puolilta maailmaa hankitut kokemukset ovat helpottaneet Karjala-kysymyksen hahmottamista.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

19.07.2015 [10, 16]
»  HAAVEILEEKO KIINA VENÄJÄN KAUKOIDÄSTÄ?

27.04.2015 [02, 04, 10]
»  VUODEN 1915 KARTTA PALJASTAA

23.04.2015 [04, 10, 16]
»  HISTORIA KIRJOITETTAVA OIKEIN!

26.03.2015 [02, 10]
»  VIETNAM JULISTAA: "SAARET KUULUVAT MEILLE!"

09.03.2015 [02, 10]
»  SOPIMUSHISTORIA PALJASTAA KARJALAN KUULUVAN SUOMELLE

12.09.2009
»  IRAKIN KATASTROFI JA KARJALAN PALAUTUS 

05.06.2009 [07, 10, 16]
»  SUOMI JUUTALAISVAINOJEN AIKAJANALLA 

20.01.2008 [13]
»  PETIT FUTÈ MURMANSK REGION -KIRJA VÄÄRENTÄÄ HISTORIAA

24.09.2007 [02]
»  KARJALAA EI OLISI KANNATTANUT PALAUTTAA 1991 

29.06.2006 [02]
»  KARJALAN UUSI ELINTASOKUILU

06.10.2005 [02]
»  JAAKKO HALKON VISIO

30.06.2005 [02]
»  ”NELJÄN KOPLA”

10.01.2005 [02]
»  KARJALAN TUHAT TYHJÄÄ TAI MELKEIN TYHJÄÄ KYLÄÄ

30.10.2004 [02]
»  KARJALAN TRAGEDIA PALJASTUU 

18.08.2004 [02]
»  MIEHITYSVALTA KOROSTUU SALLAN ALAKURTISSA

03.07.2004 [02]
»  IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

14.10.2003 [02]
»  TARTON RAUHAN MUISTOPÄIVÄ

13.07.2003 [02]
»  TURISMIA PETSAMOSSA? EI TODELLAKAAN!

10.07.2003 [02]
»  PETSAMO ON VENÄJÄN VIIMEINEN NEUVOSTOALUE

08.07.2003 [02]
»  EUROOPAN HISTORIALLINEN YHDISTYMINEN 

15.06.2003 [02]
»  KARJALAISTEN KESÄJUHLAT 

28.05.2003 [02]
»  LUKOIL-SATAMAPROJEKTI ON KUIN MUURAHAISPESÄ

23.04.2003 [02]
»  JOHNNY KNIGA -LEHDEN KARJALA-ARTIKKELI

21.04.2003 [02]
»  RANSKALAINEN TOIMITTAJA TUTKI KARJALA-KYSYMYSTÄ VIIKON AJAN

15.04.2003 [02]
»  KARJALAN PARLAMENTTI HALUAA YHTEISTYÖTÄ SUOMEN KANSSA

28.03.2003 [02]
»  RAVANSAARI TUHOTTU TÄYSIN VIIPURINLAHDELLA 

24.03.2003 [02]
»  UURAASSA RAKENNETAAN KIIVAASTI

04.03.2003 [02]
»  PÄÄTTÄÄKÖ STALIN SUOMEN RAJOISTA? 

17.02.2003 [02]
»  UURAAN SATAMA EI VALMISTU AJOISSA

08.02.2003 [02]
»  MERKILLINEN TIEDOTUSSOTA KIIHTYY

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

03.07.2004
Markus Lehtipuu

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

IHANTALAN TORJUNTAVOITOSTA 60 VUOTTA

Maamme-laulu raikui Viipurin maalaiskunnassa.
Åke Lindman aloitti elokuvan filmaukset juhlakansan keskellä.

Kuvia tilaisuudesta. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana.
[Linkin alla olevat kuvat ovat noin 660 KB]



Tali-Ihantalan taistelun muistomerkki ja muistelija.



Tervetuloa, ent. puolustusministeri Taisto Tähkämaa


Tuhansia tulijoita Ihantalaan


Sankarihaudalla


Maammelaulu Ihantalassa, Karjalassa


Juhlapuhe, kenraali Jaakko Valtanen


Kiitos sotaveteraaneille!


Kuvien copyright: Markus Lehtipuu

Noin 50 tilausbussia ja runsaasti henkilöautoja kerääntyi perjantaina 2. heinäkuuta muistelemaan suomalaisten soturien urhoollista torjuntavoittoa Viipurin läänin Ihantalaan, Venäjän miehittämään Karjalaan.

Monivivahteinen tapahtuma herätti parituhatpäisessä yleisössä muistoja, ajatuksia ja monenlaisia toivon kipinöitä.

Pelkästään 50 tilausbussin tullaaminen Stalinin rajalinjan yli aiheutti ongelmia. Erään bussin kerrottiin odottaneen yhdeksän tuntia rajalla. Juhlan alusta myöhästynyt Åke Lindmanin kuvausryhmä oli myös useiden tuntien ajan rajanylityspaikalla.

Ihantalan muistotilaisuus lienee suurin joukkotapahtuma Stalinin anastamalla Suomen Karjalan alueella 60 vuoteen. Ainakin tapahtumassa oli runsaasti merkittäviä hetkiä.

Parin tuhannen juhlayleisön saapuminen Ihantalaan oli mielenkiintoinen tarina. Eri puolilla Viipurin lääniä, etenkin Talin ja Portinhoikan seuduilla, matkustajat pysähtyivät kuuntelemaan oppaiden selostuksia kunkin sotatantereen taisteluista. Näin usean historiallisen paikan kautta bussi toisensa perästä löysi tiensä Ihantalaan.

Hätkähdyttävän suuri ihmisjoukko kerääntyi lopulta Ihantalan nykyään lähes asumattomalle taistelupaikalle.

Jo tuntia ennen suurjuhlan alkua järjestettiin pienimuotoiset seppeleenlaskut Portinhoikan ja Ihantalan sankarihautojen luona.

Tilaisuuden aloitti Taisto Tähkämaa, juhlapuheen piti kenraali Jaakko Valtanen ja ohjelman ulkopuolelta tilaisuuden liikuttavimman puheen piti presidentti Risto Rytin lapsenlapsi Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo.

Hän muisteli 1950-luvun koulun historianopetusta, jossa kylläkin kerrottiin muista ulkomaisista sotatapahtumista, mutta Suomen talvi- ja jatkosodat kuitattiin muun muassa ansiokasta presidenttiä, Risto Rytiä, halventavilla kommenteilla. Miksi vaikenemme, jäi kaikumaan korvissa.

Aurinko suosi juhlavaa tilaisuutta. Monenlaista symboliikkaa oli puheiden ohella musiikkiesityksissä ja yhteislauluissa.

Maamme-laulu raikui lähes asumattoman Ihantalan kylän maisemassa, muistuttamassa, että vuonna 1944 suomalaiset nuoret miehet olivat oman isänmaansa maaperällä, Suomessa, puolustamassa Suomen koskemattomuutta. Sitä koskemattomuutta, jonka jokainen valtio olettaa olevan itsestäänselvyys kansainvälisen yhteisön kirjoittamattoman lain mukaan.

Sitä se ei ollut Suomen kohdalla. Suomi on ainoa emämaasta itsenäistynyt valtio, jonka koskemattomuuden on entinen emämaa häpäissyt ja jolta emämaa on anastanut useita alueita palauttamatta niitä toistaiseksi takaisin. Stalin sopi elokuussa 1939 Hitlerin kanssa Suomen "kuuluvan" Neuvostoliitolle. Tämä sopimus on laiton ja se tulee purkaa, kuten muutkin ns.
Molotov-Ribbentrop -sopimuksen seuraukset on purettu.

Juhlan välikohtaus oli yleisölle mieluinen. Moneksi tunniksi tulliin juuttunut elokuvaohjaaja Åke Lindman kehotti juhlat avannutta Taisto Tähkämaata puhumaan uudestaan oman juhlapuheensa ensimmäiset lauseet. Ne eivät olleet päässeet alusta myöhästyneen elokuvaryhmän filmille. Niinpä aloituspuhe kerrattiin toistamiseen ja sanat tallentuivat tulevaa käyttöä varten!

Lindman haluaa tehdä elokuvan Tali-Ihantalan taisteluista, ja juhlayleisölle kerrottiin tulevan elokuvan alkavan juuri tällä joukkokohtauksella.

Tilaisuuden lopussa muutama Ihantalan sotaveteraani palasi 60 vuoden takaiselle taistelupaikalle, kivenlohkareelle, jolle nyt laskettiin muistoseppeleet. Muuan veteraani lausui ikimuistoiset sanat ääneen: "Minä olen ainoa tämän kiven takana eloon jäänyt sotilas".

Kuinka muuten voisi konkretisoida Talin-Ihantalan ihmeen kuin 60 vuotta torjuntavoiton jälkeen taisteluista selvinneen sotilaan ylpeä todistus: minä säilyin hengissä!

Sillä Ihantalassa Suomi säilyi hengissä, silvottuna, nujerrettuna ja nöyryytettynä, mutta kuitenkin hengissä.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].