Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

06.08.2004
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

Suomen laajalevikkisen sanomalehti osoitti torstaina huomaavaista kunnioitusta romahtaneen Neuvostoliiton aiemmalle salaiselle poliisille KGB:lle, kun lehdessä selostettiin huolellisesti vanhan suomensyöjän haastattelua asettamatta henkilöä täsmällisiin kehyksiin.

Haastattelu oli julkaistu Pietarissa toimitetussa suomenkielisessä lehdessä. Haastateltu henkilö Vladimir Fjodorov teki työtään vuosikymmenien ajan Neuvostoliiton puolesta Suomea vastaan tavoitteenaan Suomen neuvostolaistaminen. Hän oli Nkp:n ja KGB:n työntekijä, joka osan aikaa esiintyi Suomessa neuvostodiplomaattina.

Hänen työskentelytapojaan ja erikoisuuksiaan oli Suomen ja suomalaisten jatkuva pelottelu ja maan asioihin puuttuminen.

Helsingin Sanomien Fjodorovia kohtaan osoittama vakava kunnioitus antaa aiheen tehdä vertailuja Suomen ja viime viikonloppuna Varsovan kansannousun alkamisen 60-vuotismuistojuhlaa viettäneen Puolan välillä.

On mahdotonta kuvitella, että yksikään iso Puolan sanomalehti menisi näinä aikoina julkaisemaan vastaavaa selostusta jonkun vanhan moskovalaisen Neuvostoliittoa edustavan puolansyöjän haastattelusta. Ei ole ajateltavissa, että kukaan Puolassa enää haluaisi osoittaa kunnioitusta tai edes pelkoa Neuvostoliiton salaiselle poliisille KGB:lle moisella tavalla.

Edes uutismielessä vanhojen tshekistien lausumat Naton inhottavuudesta eivät ole toistamisen arvoisia. Ne ovat samoja vanhoja lausuntoja, joita samat vanhat vakoilijat yhä laukovat.

Suomessa halu pelätä ja kunnioittaa neuvostoajan suomensyöjiä saattaa hyvinkin liittyä monenlaisiin menneinä vuosikymmeninä tapahtuneisiin asioihin ja yhteydenpitoihin. Fjodorov on käypä esimerkki vanhasta vakoilijasta, jota koetaan tyynnytellä kauniilla ja kaunistelevilla puheilla.

Haastattelujen lisäksi noita vanhoja tshekistejä kutsutaan vähän väliä Suomeen. Heille kannetaan lahjoja ja osoitetaan ystävällisyyttä. Heitä kehutaan suuriksi ihmisiksi.

Erittäin sopiva esimerkki Vladimir Fjodorovia ja hänen poikaansa Andreita koskevasta pitkästä, jatkuvasta ja määrätietoisesta hoivasta ja kaunistelusta on Suomen Kuvalehden (numerossaan 29/1991) julkaisema ylistävä kirjoitus.

Sen tekijä Risto Repo luonnehti isää ja poikaa suuriksi Suomen ystäviksi ja vaikeni kokonaan heidän varsinaisista tavoitteistaan, joita he olivat edistäneet Neuvostoliiton hyväksi Suomea vastaan.

On varsin ilmeistä, ettei Puolassa vastaavaa Nkp:n ja KGB:n agenttien kaunistelua pääse tapahtumaan eikä sitä haluta tehdä, mutta Suomessa sen sijaan arvostetutkin sanoma- ja aikakauslehdet toisensa perään edelleen pitävät näyttävästi esillä ihmisiä, jotka vuosikymmenien ajan ovat pelkästään halunneet tuhota Suomen.

Ei ole siten ihme, ettei Suomessa käydä kaiken läpäisevää ja perusteellista, harkitsevaa ulkopoliittista keskustelua eikä keskitytä edistämään Suomen omia etuja, kun vanhojen tshekistien annetaan määräillä nuoteista pitämällä heitä jatkuvasti esillä.

Suomen ja Puolan eroja voi myös nähdä muistojuhlien järjestelemisessä. Varsovassa valtakunnan koko johto oli muistamassa 60 vuotta sitten surmansa saaneita ja myöhemmin vainottuja maanmiehiään, jotka taistelivat totalitarismia vastaan.

Suomessa sen sijaan kesä-heinäkuun muistojuhla Tali-Ihantalan taistelujen uhrien kunnioittamiseksi järjestettiin ja vietettiin ilman valtakunnan ylimpiä johtajia.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].