Tietoa kirjoittajasta


Martti Valkonen
toimittaja

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

07.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ HÄIVYTTÄÄ TALVISOTAA NÄKYVISTÄ

04.03.2005 [02]
»  VENÄJÄ ANTOI OPPITUNNIN HISTORIASSA 

28.01.2005 [02]
»  DERJABIN OHITTI STALININ JA HITLERIN YHTEISTYÖN

21.01.2005 [02]
»  PROVOKAATION ALKULÄHTEELLÄ

09.01.2005 [02]
»  KESKIAIKAA PAHIMMILLAAN: KARJALAISET OLIVAT VAPAATA RIISTAA

13.11.2004 [02]
»  HISTORIAN TAJUA KARJALAAN ASTI

08.11.2004 [02]
»  VENÄJÄ LUOVUTTI ALUETTA KIINALLE

22.10.2004 [02]
»  KENRAALI HÄGGLUND KYSYY

22.10.2004 [02]
»  YKSIMIELISYYS ON VOIMAA

20.10.2004 [02]
»  LAUKKANEN: AHTISAARESTA PALAUTUKSEN SELVITYSMIES

20.10.2004 [02]
»  UOSUKAINEN EI HOIDA TULEHDUSTA

15.10.2004 [02]
»  DERJABIN LÄHTI HYÖKKÄÄMÄÄN

11.10.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PARANTAA SUHTEET

27.09.2004 [02]
»  TUOMIOT PURETTAVA

03.09.2004 [02]
»  PAHAA SUOMEA KEN PELKÄISI!

01.09.2004 [02]
»  KARJALA JA ITÄ-SAKSA

24.08.2004 [02]
»  KODIN ÄKILLINEN MENETYS ON EVAKKOJEN TRAUMA

23.08.2004 [02]
»  JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

22.08.2004 [02]
»  VENÄJÄLLÄ HAUKUTAAN TAAS BALTIAN MAITA

12.08.2004 [02]
»  KETUNHÄNTÄ KAINALOSSA

06.08.2004 [02]
»  KGB NAUTTII SUOMESSA YHÄ PELKOA JA KUNNIOITUSTA

04.08.2004 [02]
»  PUOLAN KANSANNOUSUN HOITAMATON PERINTÖ

10.07.2004 [02]
»  KURJISTA KURJIMMILLAAN ON KARJALA JUURI NYT

05.07.2004 [02]
»  POLIITTISEN VAISTON PETTÄESSÄ

02.07.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS PYÖRII AKANVIRRASSA

04.06.2004 [02]
»  MILJOONAN SUOMALAISEN VÄHEMMISTÖ

03.06.2004 [02]
»  KANSALLISTEN ETUJEN KIRJO LAAJENEE EU:SSA

31.05.2004 [02]
»  SCHRÖDER UNOHTI ITÄISEN EUROOPAN

26.05.2004 [02]
»  KARJALAN PALAUTUS ON YHÄ TABU

25.05.2004 [02]
»  TOTALITARISMIN TUOMIO HERÄTTÄÄ EMPIMISTÄ

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

23.08.2004
Martti Valkonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

JYKEVÄ KARJALAISUUDEN MONUMENTTI KANGASALLA

Kesäpäivän pitäjässä Kangasalla keskisessä Hämeessä on kaikille avoinna tutustumista varten karjalaisen tarmon, yritteliäisyyden ja yhteishengen mallinäyte Äijälä-talo. Se on talkoovoimin kunnostettu toista sataa vuotta vanha suuri maalaistalo pihapiireineen, ja se kokoaa Kangasalan karjalaisia vähän väliä yhteisiin tilaisuuksiin.

Äijälä on alueen karjalaisten juhlapaikka ja kulttuurikeskus parin kilometrin päässä Kangasalan keskustasta. Taloon ja aittoihin rakennetuissa näyttelytiloissa esitellään siirtokarjalaisuutta, evakkomatkoja, karjalaista kulttuuria ja historiaa sekä museossa talonpoikaishuonekaluja, työkaluja ja tietysti myös sota- ja pula-ajan varusteita ja korvikkeita.

"Tiettävästi Äijälä on jokseenkin ainoa laatuaan monipuolisena siirtokarjalaisuuden keskuksena koko Suomessa", kertoo Kauko Ilonen. Hän on Kangasalan Karjalaisten pitkäaikainen puheenjohtaja ja häntä kuvataan hankkeen sieluksi. Tämän vahvistaa se, että Kangasalan kevätmarkkinoilla hänet kukitettiin Vuoden 2004 kangasalalaiseksi.

Muualla maassa on Ilosen mukaan joitakin siirtokarjalaisten keskuksia kuten Kirvun museo Heinolan lähellä, pieni yksityinen Sakkolan museo Lempäälässä sekä maantieteellisesti Karjalan maakunnan alueella museot Kiteellä ja Joensuussa.

Kangasalan suursaavutus etsii kuitenkin vertaistaan. Äijälä on jykevä karjalaisuuden monumentti, jonka lähinnä kivennapalaista juurta olevat kuntalaiset hankkivat haltuunsa Kangasalan kunnalta vuokralle 15 vuodeksi maaliskuussa 1979.

Äijälä oli joutunut kunnan omistukseen edellisenä vuotena maineen ja rakennuksineen, mutta kunnalla ei ollut isolle huonokuntoiselle talolle käyttöä. Se päätettiin purkaa, mutta karjalaiset tulivat väliin ja tekivät talosta vuokrasopimuksen kunnan kanssa.

Täydellinen remontti kellarista vesikattoon vei runsaan vuoden, talon avajaiset pidettiin kesäkuun lopussa 1980. Siitä alkoi vilkas toiminta. Yhdistyksen taloutta on vuosikymmenien varrella auttanut se, että Äijälästä on tullut suosittu juhlapaikka ravintolapalveluineen.

Heti toiminnan alkuvuosina yleisön kiinnostus heräsi. 1983 talossa kävi noin kymmenen tuhatta vierasta ja kasvu on jatkunut. Jo 1984 kunta suostui myymään rakennukset yhdistykselle ja pidentämään tontin vuokra-aikaa 30 vuodeksi. Tänä vuonna vuokrasopimusta ollaan jatkamassa toiseksi 30 vuoden kaudeksi.

EU:ltakin rahaa

Siirtokarjalaisten kannalta erityisen kiinnostavaa kivennapalaisen energian rinnalla on Äijälän rahoitus. Talkoohengestä liikkeelle lähtenyt hanke on vuosien varrella saanut tukea kunnalta ja valtiolta sekä lukuisilta karjalaisilta säätiöiltä yksityisten kansalaisten lisäksi.

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin on EU:n raha-apua voitu hakea ja saada sekä rakennusten kunnostukseen että kehitysrahaa museota varten ja toiminta-avustuksia.

Karjalan Liitto ei ole antanut rahallista tukea. Liiton edustajia on tosin vieraillut Äijälässä tutustumassa kansalaisaktiivisuuteen.

Siirtokarjalaisia jälkeläisineen on Suomessa tätä nykyä noin miljoona henkeä. Tähän suureen väkimäärään suhteutettuna valtioapu karjalais- ja evakkomuseoille on tietysti mitättömän vähäistä. Karjalaiset ovat tosiasiassa Suomen suurin vähemmistöryhmä heimopohjalla laskettuna, mutta tälle ei valtion budjettielimissä ole pantu painoa.

Kangasalan Karjalaisten puuhamiehet Kauko Ilonen ja tiedotusta hoitava Kauko Äikäs huomauttavat karjalaisella huumorilla, että miljoonia saanut kolttamuseo Ivalossa liikkuu aivan toisilla mahdollisuuksien tasoilla. Koltat ja karjalaiset ovat kuitenkin samanlaisten olosuhteiden uhreja, samoja evakkoja.

Virtuaalimuseo

Karjalaisyhdistys on nyt voinut palkata talon toimistoon osapäiväisen työntekijän luetteloimaan museoesineistöä ja viemään koko museon internetiin. Kangasalan evakkomuseo tai siirtokarjalaismuseo on siten virtuaalimuseo, jossa voi käväistä karjalaisuuteen tutustumassa kaikkialla maailmassa internetin välityksellä.

Museoon kertyy jatkuvasti karjalaista esineistöä lahjoituksina. Museo haluaa kerätä arkipäivän käyttöesineitä, työkaluja, käsitöitä ja valokuvia. Etenkin vanhoista työntekoa esittelevistä valokuvista on puutetta.

Museonäyttely keskittyy siirtokarjalaisuuteen ja Kannakselta lähinnä Kivennapaan. Se oli Kannaksen keskeisiä isoja pitäjiä, jossa oli suuri määrä isoja kyliä, kartanoita, teollisuutta ja lisäksi aikojen kuluessa yhteensä seitsemän kirkkoa ja Lintulan naisluostari.

Äijälän isossa rakennuksessa museo on sijoitettu kunnostettuun vinttikerrokseen, jossa on vielä hieman tyhjääkin tilaa jäljellä uutta esineistöä varten. Pihalla kahdessa aitassa esitellään karjalaistupia ja työkaluja.

Äijälän museonäyttely on pystytetty ammattitaitoisesti, sillä harrastajia on ohjannut muutama alan ammattilainen.

Karjalainen brändi

"Täällä käy paljon karjalaisia mutta myös muuta väkeä kuntalaisista ulkosuomalaisiin saakka, eikä se kummastuta, koska siirtokarjalaisuus kiinnostaa ihmisiä", sanoo tiedotusvastaava Kauko Äikäs.

Hänen mukaansa Äijälällä on keskisessä Hämeessä tarjottavanaan oikea pesunkestävä karjalaisuuden brändi, jonka kruununa ovat karjalanpiirakat. Niitä leivotaan ahkerasti, mutta toistuvasti kysyntä ylittää tarjonnan.

Äijälä sopii mainiosti malliksi siirtokarjalaisuuden säilyttämisen tavoista. Kun aiemmin lähinnä ikääntyneet kokoontuivat yhteen karjalaisuuden merkeissä, ovat nykyisin kaikki sukupolvet mukana karjalaisriennoissa. Muistelemiseen yhdistyy vahvaa energiaa ja tekemisen halua.

Talon molemmat Kaukot muistuttavatkin jokseenkin samoin sanoin siitä, että uuden kiinnostuksen myötä nyt on korkea aika kerätä kaikki muistitieto ikääntyneiltä evakoilta. Sillä tiedolla on kysyntää seuraavien sukupolvien aikana.

Talo kahviloineen ja siinä oleva karjalaisen kulttuurin näyttely ovat avoinna sunnuntaisin klo 13-17 ja keskiviikkoisin klo 15-18. Taloon voi päästä myös muina aikoina sopimuksen mukaan. Kahvia ja karjalanpiirakoita pitäisi olla tarjolla kaiken aikaa, mutta asiat on hyvä varmistaa ennalta puhelimitse (03) 377 1440. Osoite on Kangasalan Karjalaiset ry, Liuksialankuja 33.

Lisätiedot: www.kangasalankarjalaiset.fi.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].