Tietoa kirjoittajasta


Pentti Kosonen
professori, fil.tri

Pentti Kosonen on epäorgaanisen ja analyyttisen kemian professori (emeritus) Turun yliopistossa ja Turun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.

E-mail
Kirjoittajan muita artikkeleita

24.03.2010 [02, 06]
»  TURUN SEUDUN KARJALAKLUBI EDUSKUNNASSA 

14.09.2009 [02, 08, 11]
»  ”HIMMETÄ EI MUISTOT KOSKAAN SAA ...” 

29.04.2006 [02]
»  UHRIN ANSIOSTA LIPPU LIEHUU

07.08.2005 [02]
»  "TALO JA TAVARAT MÄN, MUTT JÄIHÄ TAPETIT!"

25.08.2004 [02]
»  KARJALA-KYSYMYKSEN MENETETYT SUKUPOLVET

11.06.2004 [02]
»  SOTASYYLLISYYS KUMOTTAVA

02.06.2004 [02]
»  TURUN SEUDUN KARJALAKLUBI TAPAA LAUKKASEN

28.07.2002 [02]
»  SUOMEN KARJALA, ISIEMME PERINTÖMAA

  Lisää artikkeleita kirjoittajalta

  Artikkeli-arkisto


Copyright 1999-2018 © Pro Karelia ry. Artikkelien ja kuvien lainaaminen sallittua, lähde mainittava.

  Pro Karelian email-rekisterit

25.08.2004
Pentti Kosonen

Tämä artikkeli liittyy alla lueteltuun/lueteltuihin artikkeliryhmiin.
Klikkaamalla artikkeliryhmää näet, mitä muita artikkeleita ryhmään kuuluu.


[02] Karjalan palautus

KARJALA-KYSYMYKSEN MENETETYT SUKUPOLVET

Tämä artikkeli on julkaistu myös Turun Sanomissa 25.07.2004

Suomen Tietotoimisto teetti mielipidemittauksen suomalaisten suhtautumisesta Karjalan palautukseen. Tulos kertoi, että kyselyyn vastanneista 38 prosenttia piti palautusta erittäin tai melko toivottavana ja 57 prosenttia ei haluaisi Karjalaa takaisin.

Lehtiuutisten mukaan Karjalan palautusta toivoivat nuoret ja toisaalta iäkkäät vastaajat. Karjalan palautusta eivät toivoneet sotien jälkeen 1940-60 -luvuilla syntyneet ikäluokat. Tuloksia ei ole tiedotusvälineissä sen kummemmin analysoitu, painotettiin vain, että yli puolet suomalaisista ei halua Karjalaa takaisin.

Mistä johtuu nimenomaan tuo eri ikäisten suomalaisten asennoitumisero? Onko niin sanotun suomettumisen vuosikymmeninä selkäytimeen asti isketty pelko silloisen suuren kommunistisen Neuvostoliiton pahoista aikeista? Ovatko noiden vuosikymmenten lapset muodostamassa Karjala-asian ajamisen kannalta menetettyjä sukupolvia.

Olen itse käynyt kouluni juuri noina edellä mainittuina vuosikymmeninä. Muistan, kuinka Suomen lähihistoriasta vaiettiin kouluopetuksessa lähes täydellisesti. Sekin vähäinen, mitä kerrottiin, ei antanut oikeata kuvaa sodan syttymisen syistä eikä rauhan ehtojen epäoikeudenmukaisuudesta.

Kouluopetuksessa tilanne on ilmeisesti muuttunut, koska nuoret ovat jälleen löytäneet ajatuksilleen oikeat juuret. Kansalaisten mielipidettä muokkaava lehdistö ja tiedotusvälineet sen sijaan ovat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta täysin vaienneet Karjalakysymyksestä. Samoin Suomen poliittinen eliitti on hiljaa.

Nykyiset kansanedustajat ovat suurimmalta osaltaan juuri 1950-luvun lapsia. Ovatko hekin hengeltään lannistettuja ja edellä mainitsemiini menetettyihin sukupolviin kuuluvia.

Mitkä mahtavat olla ne syyt, joiden perusteella 57 prosenttia suomalaisista ei haluaisi Suomen Karjalan palautusta? On turha vedota palautuksen kalleuteen, koska se ei pidä paikkaansa. On turha vedota maanomistusoloihin, koska käsitykseni mukaan palautettava Karjala olisi Suomen valtion maata. Kaikilla suomalaisilla olisi siis mahdollisuus ostaa sieltä maata, jos niin haluaisivat.

On turha vedota Karjalan nykyväestöstä syntyviin vaikeuksiin, koska väestökysymys on hoidettavissa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen lainsäädännön pohjalta sekä nykyisen Venäjän kanssa yhteistyössä. On turha pelätä Neuvostoliittoa, sillä sitä ei enää ole olemassa!

Siis kansanedustajat tehkää jotain! Nostakaa arvovallallanne Pariisin rauhansopimuksen (1947) vielä jäljellä olevat epäoikeudenmukaisuudet julkiseen keskusteluun. Säätäkää ensimmäiseksi Eduskunnassa laki sotasyyllisyysoikeudenkäynnin tuomioitten purkamiseksi.

Kansanedustajien esiintulo Karjala-asiassa on välttämätöntä keskustelun aikaan saamiseksi vapaissa tiedotusvälineissä. Kun näin tapahtuu, voi STT teettää vuoden parin kuluttua mielipidetiedustelun Karjalan palautuksesta. Uskon tulosten olevan silloin aivan toiset.

Artikkelien kommentointi on toistaiseksi lopetettu.
Kommentin tai mielipiteen voi lähettää suoraan Pro Karelia -verkkolehden toimitukselle: toimitus@prokarelia.net



^  Takaisin ylös      Lisää artikkeleita kirjoittajalta      Artikkeli-arkisto 




Tutustu kirjaan ja tilaa se Karelia Klubi Kaupasta, sähköpostitse tai 05 541 6450, hinta 19:50 euroa.

NS. SOTASYYLLISYYS













Koko Suomen kartta vuodesta 1920




Siirry Kansalaisvetoomuksen internet-sivuille. Vetoomus ei ole jäsenlomake.







SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Candomino laulaa karjalaisia lauluja [mp3-file].



SIIRRY KARELIA KLUBI KAUPPAAN

Karjala. Sanat ja sävel: Olli Nykänen [4.13 MB mp3-file].